veronmaksajat.fi

Viisikymppinen, laita elämäsi perusasiat kuntoon ja siirry kiihdytyskaistalle

50plus-Talous Miekk-oja-Järvinen

Oli helmeilevän kaunis juhannusaaton aamu, kun lentokoneen noustessa kurkkuuni nousi pala: Miksi en ole läheisteni kanssa aaton askareissa? Tunne väistyi, kun paneuduin etukäteistehtäväksi annettuihin taseanalyysin saloihin. Oli vuosi 2004, ja olin yli viisikymppisenä matkalla Stanfordin kurssille omalla lomallani ja omilla rahoillani.

Väitän, että itsensä jatkuva kouluttaminen on tapa varmistaa töiden riittävyys ja se, että nuoremmat kysyvät neuvoja iästä riippumatta. On laskettu, että uuden alan oppiminen ottaa 10 000 tuntia*. Tunteja meillä toki riittää: 70 vuodessa niitä on 611 000 ja 100 vuodessa 873 000. Jatkossa tarvitsemme elämämme aikana 2–3 erilaista osaamisen aluetta, ja niihin tarvittava osaaminen meidän on rahoitettava pääosin itse. 

Viisikymppisenä eronnut yrittäjänainen  puolestaan jätti kahden lapsensa isän vailla muuta aineellista omaisuutta kuin eläkevakuutussäästöt, joita hän oli kerryttänyt muutamalla kympillä kuukausittain kunnes oli todennut sen ”tuottamattomaksi”. Myöskään juridista turvaa hänellä ei ollut.

Aineetonta omaisuutta, kuten taidot, hyvä kunto, lapset ja äiti ja hyvät ystävät, oli sen sijaan rutkasti. Hän perusti yrityksen, jonka palveluista nautin. ”Kuulun hulivilisukupolveen, joka on käyttänyt tulot elämiseen. Olen pannut silmät kiinni, kun on kyse eläketurvan keräämisestä ja nyt en usko, että sitä enää kannattaa tehdä”, hän kertoi minulle. 

Nämä kaksi tarinaa ovat tärkeitä, sillä sekä koulutuksen että eläketurvan pitäisi olla jokaisen 50 vuotta täyttäneen työikäisen tavoitteina. Koulutuksen omaehtoinen rahoitus on itsestä kiinni: kulutuksen siirtäminen, lainan ottaminen, aikuiskoulutustukien anominen ja ennen kaikkea ajankäytön suuntaaminen opiskeluun ovat keskiössä. Eläketurvan kerryttämiseen puolestaan liittyy riskejä, kuten pidempi elinikä, epäusko, omahyväisyys ja emotionaalisuus, mutta niiltäkin voi suojautua. 

Pitkäikäisyys: 65-vuotias nainen elää keskimäärin yli 86-vuotiaaksi

Elinaikaodotteet hämäävät, sillä unohdamme helposti, että kun olemme ylittäneet tietyn iän, mahdollisuus elää pidempään paranee. Useimmat aliarvioivat omat mahdollisuutensa pitkään elämään, mikä merkitsee, että eläkkeelle jäätyään elää pidempään ja myös kuluttaa enemmän.

Moni ajattelee, että tähän tarvitsee kiinnittää huomiota vasta työuran jälkeen, mutta juuri viisikymppisenä sinulla on parhaat sijoittamisen vuodet käsissäsi. Tämän päivän 50-vuotiaalla naisella on 50 prosentin todennäköisyys elää lähes 87-vuotiaaksi ja miehellä 82-vuotiaaksi. Edessä on siis yli 30 vuoden aikajänne. 

Epäusko: ”Ei minun ole mahdollista saada tuottoa, en minä ole mikään sijoittaja.”

Sana sijoittaminen on monelle vieras. Miten se eroaa säästämisestä? Säästäjä tietää etukäteen tuoton suuruuden, sijoittaja ei. Tämä on tärkein erottava tekijä, ei se, onko kyseessä pieni vai suuri rahamäärä. Sijoittajalla on myös mahdollisuus säästäjää parempaan tuottoon.

Pitkällä aikavälillä kannattaa uskaltaa ottaa myös osakeriskiä, sillä esimerkiksi yllä kuvatun yrittäjän eläkevakuutuksen allokaatio, eli osakkeiden ja korkojen jakauma, oli liiaksi painottunut korkoihin. Siksi kustannukset söivät tuotot ja varallisuus ei kasvanut. 

Omahyväisyys: ”Ruuhkavuosien aikana määritelty säästäminen riittää.”

Ehkä olet määritellyt eläkesäästöihin lukeutuvan säästämisen sellaisessa vaiheessa elämääsi, kun talouden tilanne oli tiukempi asuntolainasta ja lapsien elättämisestä johtuen. Usein eläkesäästämisen suunnataan vain pieniä summia eikä hyödynnetä ”kiihdytyskaistaa”, jolle ominaista on parantunut säästämiskyky asuntolainan paineen hellittäessä ja lasten alkaessa pärjätä osin omillaan.

Jos tavoittelet eläkeajan tulojen tasoksi 80 prosenttia työuran viimeisen vuoden bruttopalkasta, 3 000 euron palkalla tulee varallisuutta olla yli 150 000 euroa, jotta lisätulo eläkkeen päälle nostaa kokonaistulon tavoitetasolle. 

Eläkelaskuri  on hyödyllinen säästöjen riittävän vauhdin tarkistamiseen. Laskurilla voi varojen alkutasoa ja kuukausisijoittamisen suuruutta muuttamalla hahmottaa tavoitteen hintalapun. 

Emotionaalisuus: Tee suunnitelma ja pysy siinä, vaikka välillä pelottaisi

Riski korostuu markkinoiden heiluessa voimakkaasti. Tunteenomainen ylireagointi myynteinä tai ostoina voi vaikuttaa ratkaisevasti eläkesäästöjen suuruuteen. Tähän auttaa, että kirjaa sijoitussuunnitelmaan, mikä on suunniteltu osakkeiden ja korkojen osuus sijoituksista.

Tasapainota säännöllisesti sijoitustesi painoja: Mikäli osakkeiden osuus on noussut tai laskenut suhteessa alkuperäiseen tavoitteeseen, myy tai osta niitä muistaen pitkä sijoitusaika, joka sinulla on. Suunnitelmassa tulee yksinkertaisesti pysyä, mikäli omassa tilanteessa ei ole tapahtunut ratkaisevaa muutosta. Näin sinä johdat tavoitteisiin pääsemistä, eivät markkinat. 

Kun uudet ruuhkavuodet alkavat, tarkista, että perusasiat ovat kunnossa

Viidenkympin rajapyykin ylittäneillä voi olla meneillään uudet ruuhkavuodet. Huolta riittää sekä lapsista että vanhemmista. Parisuhderintamakin saattaa mennä uusiksi.

1) Eron kynnyksellä avioehtoasioiden järjestely ei välttämättä enää onnistu, mutta viimeistään lähtiessäsi ”toiselle kierrokselle” pidä huolta, ettet tee samoja virheitä kahta kertaa. Uusperheissä avioliiton ja perimyksen asiat ovat jo lähtökohtaisesti monimutkaisempia, ja niistä kannattaakin ottaa selvää ja järjestellä jo ennen uuden avioliiton solmimista.

Esimerkiksi pelkkä avioliiton solmiminen saattaa huomattavasti vaikeuttaa sinun lapsiesi mahdollisuuksia saada perintösi käyttöönsä. Uudellakin aviopuolisolla on elinikäinen asumisoikeus yhteisessä asunnossanne, vaikka sinä omistaisit sen yksin, ja tätä oikeutta ei avioehto poista.

2)  Jos lapsesi ovat alaikäisiä, jatkatte heidän taloudellisten asioidensa hoitoa yhdessä lasten toisen vanhemman kanssa myös eron jälkeen, jos teillä on yhteishuoltajuus. Teidän pitää siis löytää yksimielisyys näissä asioissa. Lapsen varallisuuden arvon noustessa vähintään 20 000 euroon, joudutte tekemään maistraatille pääsääntöisesti vuosittain tilityksen varojen hoidosta. Lisäksi tarvitsette maistraatin lupia joihinkin toimenpiteisiin. Näitä velvoitteita ei voi välttää millään järjestelyillä.

3)  Vaikka lapsesi olisivat jo muuttaneet tai muuttamassa kotoa, eivät he välttämättä pärjää omillaan. Mikäli mahdollista, taloudellinen apu kannattaa antaa sellaisessa muodossa, ettei se aiheuta lahjaveroja: Voit maksaa lapsen elantokuluja, esim. vuokran suoraan vuokranantajalle, eikä sen katsota olevan verotettavaa lahjaa, koska lapsella ei ole mahdollista käyttää varoja muuhun tarkoitukseen.

Voit myös avustaa hankkimalla lapsen käyttöön tavanomaista koti-irtaimistoa kuten esimerkiksi huonekaluja, kodinkoneita, astioita. Ellei lahjan arvo ole 4 000 euroa suurempi, ei lahjaveroa suoriteta.

4) Viisikymppisenä voit jo ehkä tunnustaa myös oman kuolevaisuutesi ja laittaa testamenttiasiat järjestykseen. Testamenttia pohdittaessa kannattaa samalla tarkistaa mahdollisen henkivakuutuksen edunsaajamääräys sekä avioehto. Vanha avioehto voi joissakin tilanteissa olla perintöverotuksen kannalta epäedullinen. Millainen olisi puolison asema toisen kuollessa, tarvitaanko siihen lisäturvaa?

Jos lapsesi ovat alaikäisiä, pohdi myös haluatko antaa testamentissasi määräyksiä omaisuuden hoidosta tai esittää toivomuksia lasten huoltajuudesta. Testamentista kerromme yksityiskohtaisemmin myöhemmin.

5)  Vanhempasi ovat jo iäkkäitä eikä ole itsestään selvää, että he jatkossa pystyvät hoitamaan omia asioitaan. Ota puheeksi edunvalvontavaltakirjan laatiminen. Vaikka ikätoverit palvelutalossa varoittavat laittamasta nimeään sellaiseen paperiin, ei vanhempien tarvitse pelätä, että lapset ”laittavat heidät holhoukseen” ennen aikojaan, koska valtakirjan käyttöön ottaminen edellyttää lääkärintodistusta toimintakyvyttömyydestä ja maistraatin vahvistusta.

6)  Ja kun toimeen tartutaan, tee edunvalvontavaltakirja myös omalta osaltasi, koska valtakirjan tekemisessä olennaisen tärkeää on olla liikkeellä ajoissa. Samassa yhteydessä kannattaa puolisosi kanssa myös tarkistaa tilinkäyttöoikeudet ja muut valtuudet ”lievempien esteiden” varalta. Myös edunvalvontavaltakirjaan palaamme myöhemmissä kirjoituksissamme tarkemmin.

Susanna Miekk-oja ja Seija Järvinen

 

Susanna Miekk-oja on johtaja Danske Bankin Varallisuudenhoidossa. Seija Järvinen on Danske Bankin Private Bankingin lakimies.

 

Kirjoittajasta

Seija Järvinen ja Susanna Miekk-oja

Susanna Miekk-oja on johtaja Danske Bankin Varallisuudenhoidossa. Seuraa @SMiekkoja Twitterissä.
Seija Järvinen Danske Bankin Private Bankingin lakimies.