veronmaksajat.fi

Tappio on hylkiö verotuksessa

Vesa Korpela

Tulot verotetaan melkein aina, mutta tappiot saa vähentää vain rajoitetusti. Tappioiden vähennysoikeuden rajoittaminen merkitsee aina yliverotusta. Jos jollakulla on satasen voitto ja viidenkympin tappio, on hänen veronmaksukykynsä 50. Jos tappion vähentäminen kielletään, hänelle määrätään verot, jotka vastaavat satasen veronmaksukykyä.

Verotuksessa erotetaan toisistaan luovutustappio, tulolajin tappio ja tulolähteen tappio. Luovutus- eli myyntitappion vähentämistä on laajennettu vähitellen. Nykyisin luovutustappion saa vähentää muista pääomatuloista samana ja viitenä seuraavana vuonna.

Yksityishenkilön tappioiden vähennysoikeus alkaa olla siedettävällä tasolla, mutta edelleen siihen liittyy tarpeettomia rajoituksia. Luovutustappiota ei oteta huomioon esimerkiksi alijäämähyvitystä laskettaessa, ja luovutustappion vähennysaika on vain 5 vuotta, kun muutoin tappion vähennysaika on 10 vuotta. 

Sijoittaja kärsii tappioiden rajoituksista. Esimerkkinä ovat johdannaiset. Vain julkisen kaupankäynnin kohteena olevista vakioiduista johdannaisista johtuvat tappiot saa vähentää.  Muista johdannaisista tappiota ei saa vähentää.

Vähennyskelvottomia menetyksiä voi syntyä myös yksityisessä lainanannossa tai virtuaalivaluuttojen kaupassa. Myös sijoitusvakuutuksesta tai kapitalisaatiosopimuksesta aiheutunut tappio on menetys, jota ei nykyisin voi vähentää. Kaikkien näiden voitot ovat kokonaan veronalaista tuloa.

Toukokuussa mietintönsä jättänyt työryhmä esittää, että myös sijoitusvakuutuksen ja kapitalisaatiosopimuksen tappio tulisi voida vähentää verotuksessa. 

Osakeyhtiöillä sellaiset varat, jotka eivät liity välittömästi liiketoimintaan, katsotaan usein ns. muiden tulojen tulolähteen varoiksi. Muussa tulolähteessä syntyvän luovutustappion vähennysoikeutta on rajoitettu. Kokonaan kiellettyä on liiketoiminnan tappion vähentäminen muiden tulojen tulolähteen voitosta ja päinvastoin.

Hallituksen esitys osakeyhtiöiden elinkeinotoiminnan ja muun toiminnan verotuksen yhdistämisestä on menossa eduskuntaan ja astuu todennäköisesti voimaan ensi vuoden alussa. Sinänsä erinomaiseen esitykseen sisältyy myrkkypilleri. Esitysluonnoksen mukaan varsinaisen liiketoiminnan ulkopuoliset luovutustappiot ovat vähennettävissä vain samanlaisen omaisuuden luovutusvoitosta ja vain 5 vuotta.

Näyttää siltä, että osa tulolähdejaon ongelmista halutaan säilyttää. Tavoite on perusteeton, käsittämätön ja hallitusohjelman vastainen. Sijoitusluonteisten osakkeiden, yhtiöosuuksien ja kiinteistöjen luovutustappioiden vähennysoikeuden rajoittaminen sattuu pahiten menestyviin perheyrityksiin. Sellaisissa yhtiöissä ydintoiminnan ulkopuolisia omaisuuseriä ei yleensä ole montaa eikä niillä käydä vuosittain kauppaa. Tyypillisesti tällainen omaisuus myydään, kun liiketoiminnassa on ongelmia. Tappion menetys on siten usein lopullinen.

Suunniteltu säännös on tarpeeton myös veronkierron kannalta. Nykyiset työkalut riittävät. Peitellyn osingon verotus estää hankkimasta yhtiöön vain osakkaan yksityiskäyttöön tarkoitettua omaisuutta ja veronkiertosäännöksellä voidaan estää keinotekoiset järjestelyt. Osakeyhtiön on voitava vähentää sijoitustoimintansa tappiot rajoituksetta.

Vesa Korpela

Kirjoittaja on lakiasiain johtaja Veronmaksajain Keskusliitossa.

Kirjoitus ilmestyi Taloustaidossa 13.6.2018.

Kirjoittajasta

Vesa Korpela

Vesa Korpela on lakiasiain johtaja Veronmaksajain Keskusliitossa. Seuraa @vesa_korpela Twitterissä.