veronmaksajat.fi

Joka kolmas suomalainen sairastuu elämänsä aikana syöpään – sairauksien syiden selvittämiseen 60 miljoonaa euroa

Kati Nyman

Suomalaisista joka kolmas sairastuu elämänsä aikana syöpään.1 Vaikka syöpädiagnoosien määrä tulee väestön ikääntyessä kasvamaan entisestään, syöpäkuolemat lisääntyvät kuitenkin vain vähän uusien hoitomahdollisuuksien ansiosta. 

Geenitutkimuksella on uusien hoitomenetelmien kehittämisessä tärkeä rooli. Geeniperimästä saatavan tiedon avulla harvinaisillekin oireille voidaan löytää syy ja sen myötä kehittää yksilöllisiä ja tehokkaampia hoitomenetelmiä.

Tähän pyrkii viime vuonna käynnistynyt FinnGen-tutkimushanke, jossa yksityiset ja julkiset toimijat yhdistävät osaamisensa. Seitsemän lääkeyritystä ja Business Finland investoivat hankkeeseen noin 60 miljoonaa euroa, mikä on Suomen oloissa poikkeuksellisen suuri panostus. 

FinnGenistä hyödyt juuri sinä

FinnGen-tutkimushanketta varten kerätään yhteensä 500 000 suomalaisen genomitiedot, joita tutkitaan yhdessä kansallisista terveysrekistereistä löytyvän tiedon kanssa. Suomessa on harvinaisen hyvät edellytykset laajamittaiselle geenitutkimukselle, sillä meillä on mm. hyvin toimivat ja kattavat potilasrekisterit. Näin ei ole läheskään kaikissa maissa.

Hanke onkin ainutlaatuinen mahdollisuus tuoda Suomea maailmankartalle geenitutkimuksen edelläkävijämaana. Tutkimusta varten kerätty genomitieto jää Suomeen, mikä tekee Suomesta tulevaisuudessa entistä houkuttelevamman tutkimusympäristön niin huippututkijoille kuin kansainvälisille yrityksillekin.

FinnGen-hankkeesta hyötyvät eniten aivan tavalliset ihmiset. Tulokset näkyvät viime kädessä hoitojen kehityksenä ja sairauksien syntymekanismien löytymisenä. Jokainen suomalainen, myös sinä tai läheisesi, voi sairauden kohdatessa hyötyä geenitutkimuksesta nopeamman diagnostiikan ja tehokkaamman hoidon muodossa.

Me kaikki voimme tukea geenitutkimusta helpolla tavalla. Voit osallistua hankkeeseen antamalla näytteesi biopankkiin.  

Laajalla yhteistyöllä lisää tehokkuutta

FinnGen-hanke perustuu harvinaisen monipuoliseen yhteistyöhön. Siinä ovat mukana suomalaiset yliopistot, sairaanhoitopiirit, THL, biopankit, seitsemän lääkeyritystä, Business Finland, suomalainen terveysteollisuus sekä biopankkinäytteen antaneet suomalaiset. 

Tämä ainutlaatuisen mittava investointi luo puitteet laadukkaan ja uraauurtavan geenitutkimuksen tekemiselle. Uusia hoitomenetelmiä päästään kehittämään joutuisammin, kun tutkimushankkeessa ovat mukana kaikki lääkekehitykseen liittyvät osapuolet. 

Näin laajamittainen voimien yhdistäminen on Suomessa vielä uutta. Yksi hankkeen pitkän tähtäimen tavoitteista onkin luoda uudenlaisia yhteistyömuotoja julkisen sektorin ja terveysteollisuuden välille. 

Suomesta geenitutkimuksen edelläkävijämaa

Hallituksen Terveysalan kasvustrategian mukaan Suomi haluaa olla yksilöllisen terveydenhuollon ja genomitiedon edelläkävijä.3 Edelläkävijäksi noustaan konkreettisilla teoilla, joista FinnGen on yksi esimerkki.

Ilman valtiovallan vahvaa panostusta  tutkimusympäristön kehittämiseen tämäkin hanke olisi saattanut jäädä toteutumatta. Toivon, että FinnGen-hankkeesta saatavat hyödyt onnistuvat osoittamaan, että terveydenhuollon ja tutkimusmahdollisuuksien  kehittäminen kannattaa tulevaisuudessakin. 

Suomalaisen geenitutkimuksen tulevaisuus näyttää varsin valoisalta. Meillä on runsaasti resursseja, osaamista ja, mikä tärkeintä, tahtotilaa tutkimuksen edistämiseen. Myös se, että lääkeyritykset haluavat sijoittaa juuri Suomessa tehtävään tutkimukseen on vahva merkki siitä, että olemme oikealla tiellä. 

Kati Nyman

Kirjoittaja on biolääkeyhtiö AbbVien yhteiskuntasuhdejohtaja. 

Lähteet:

  1. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
  2. FinnGen-hanke, Tarkoitus ja tavoitteet
  3. Yhteistyötä ja työnjakoa: Terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategia: Tiekartta 2016-2018

 

Kirjoittajasta

Kati Nyman

Kati Nyman on biolääkeyhtiö AbbVien yhteiskunta-
suhdejohtaja. Seuraa @kati_nyman Twitterissä.