veronmaksajat.fi

Uudet kunnanvaltuutetut, älkää korottako veroja

Teemu Lehtinen

Onnea uusille kunnanvaltuutetuille.

Kuntavaaleissa valitut 8 999 valtuutettua päättävät kuntien asioista seuraavien neljän vuoden aikana. Yksi tärkeä vuosittain päätettävä asia on kunnallisveroprosentin taso.

Tosin tässä suhteessa on tulossa aika poikkeuksellinen valtuustokausi. Vuonna 2019 ei kunnanvaltuuston tarvitse päättää kunnallisverosta näillä näkymin mitään.

Jos hallituksen sote-uudistus etenee suunnitellulla tavalla loppuun asti, leikataan kaikkien kuntien kunnallisveroprosenteista vuonna 2019 pois noin 12,5 prosenttiyksikköä. Nyt keskimäärin 19,9 prosentin kunnallisverosta jää siis vuonna 2019 jäljelle noin 7,4 prosenttia.

Erot kuntien välillä ovat veroprosenttien leikkauksen jäljiltä yhtä suuret kuin nytkin.

Nyt kevyimmin verottavassa Kauniaisissa 17,0 prosentin vero alenee 4,5 prosenttiin. Ankarimmin verottavissa Savonlinnassa ja Jämijärvellä puolestaan 22,5 prosentin vero alenee 10,0 prosenttiin. Muut kunnat ovat siinä välillä.

Veroa maksava kansalainen ei näe veroissaan mitään muutosta, sillä valtionverotusta kiristetään juuri yhtä paljon kuin kunnallisvero alenee. 

* * *

Tässä on tietysti yksi mutta: uudet kunnanvaltuustot pääsevät vielä ennen vuoden 2019 veroprosenttien leikkausta päättämään jo vuoden 2018 kunnallisveroprosenteista.

Vanha valitettavan tavallinen pääsääntö on ollut, että kunnallisvero voi vain nousta, ei koskaan laskea.

Päättyvällä valtuustokaudella eli vuodesta 2013 vuoteen 2017 kunnallisveroprosentti nousi peräti 237 kunnassa, kun kuntia on yhteensä 311. Keventäjiä ei juuri ollut, sillä vain neljässä Manner-Suomen kunnassa kunnallisveroprosentti laski valtuustokauden aikana.

Valtuustokauden loppua kohti suunta oli kuitenkin rohkaisevampi. Tänä vuonna 47 veronkorottajan rinnalla oli jo 14 veroprosenttiaan alentanutta kuntaa. Virinneelle malttilinjalle soisi ensi vuonnakin jatkoa.

Kuntatalous on nyt kokonaisuutena vähintään tyydyttävässä kunnossa ja yleensä jopa hieman kohenemassa. Yleistä painetta veronkorotuksiin ei ole nähtävissä.

On siis kaikki syy odottaa, että kunnat ovat hyvin pidättyväisiä kunnallisveroprosenttien korotuksissa vuonna 2018 ja monessa kunnassa voidaan perustellusti keskustella myös kunnallisveron alentamisesta.

* * *

Uudet kunnanvaltuustot päättävät luonnollisesti kunnallisveroista myös poikkeusvuoden 2019 jälkeen. Valtuutettujen ei pidä sortua kiristyslinjalle myöskään vuosina 2020 tai 2021.

Terve tilanne olisi, että kunnallisveroprosentti pidettäisiin yleisesti vakaana ja että keventäjiä olisi vähintään yhtä paljon kuin kiristäjiä. Tähän on vielä hieman matkaa, mutta uusilla kunnanvaltuustoilla on nyt tilaisuus noudattaa uutta kulttuuria tässäkin suhteessa.

Kuntalaisten kannalta olennaisia asioita ovat luonnollisesti sekä kohtuullinen verotus että veroeuroille laadukkaina kunnallisina palveluina saatava hyvä vastike.

Kunnallisveron kiristämiseen sortumista harkitsevan olisi aina muistettava myös kiristyksen kääntöpuoli: kuntalaisten lompakkojen oheneminen hiljentää kassojen kilinää kaupoissa ja muissa paikkakunnan yksityisissä lähipalveluissa. Terveessä kunnassa sekä kunnallisilla palveluilla että yksityisillä palveluilla on tilaa kukoistaa.

Teemu Lehtinen on Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja

Kirjoitus ilmestyy Taloustaidossa 12.4.2017.

Kirjoittajasta

Teemu Lehtinen

Teemu Lehtinen on Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja. Seuraa @TeemuTLehtinen Twitterissä.