veronmaksajat.fi

Mistä äänestät kunnallisvaaleissa?

Mikael Kirkko-Jaakkola

Kunnallisvaaleissa sunnuntaina 9.4.2017 valitaan yhteensä 8 999 kunnanvaltuutettua kesäkuun alussa alkavalle nelivuotiskaudelle.

Uudet valtuustot pääsevät painimaan viimeistä kertaa sosiaali- ja terveydenhuollon, tuttavallisemmin soten, parissa tämän vuoden loppupuoliskon talousarviovalmisteluissa. Vuoden 2019 alusta nämä palvelut tulevat olemaan maakuntien vastuulla, mikäli sote- ja maakuntauudistus toteutuu nykyisten suunnitelmien pohjilta.

Uudistus muuttaa kunnanvaltuuston valtaa ja toimintakenttää radikaalisti. Euroissa mitattuna asiaa havainnollistaa se, että kuntatalouden vuosittaiset menot putoavat reilusta 40 miljardista eurosta suunnilleen puoleen. Mistä aiheista kuntavaaleissa äänestetään? Mitä väliä kunnallisilla päätöksillä on jatkossa?

***

Kuntien vastuulla säilyvät opetus- ja kulttuuritoimen palvelut sekä maankäyttöön, liikenteeseen, kunnallistekniikkaan ja paikalliseen asunto- ja elinkeinopolitiikkaan liittyvät tehtävät.

Jatkossa kunnan talous painottuu sivistystoimen kokonaisuuteen, eli varhaiskasvatukseen, peruskouluun, toisen asteen koulutukseen, nuorisopalveluihin, kirjastoihin, kulttuuritarjontaan ja liikuntapalveluihin.

Kuntavaaleissa veronmaksaja äänestääkin erityisesti siitä, millaisissa olosuhteissa lapsi kasvaa ja kehittyy vauvasta aikuiseksi. Kyse on siis vastuullisimmista asioista, mitä on olemassa. Uusi valtuusto tulee keskittymään sote-palveluiden siirron myötä näin entistä enemmän hyvinvoinnin luomiseen hoitamisen sijaan.

***

Paitsi kaikesta hyvästä mitä kunta tuottaa, kuntavaaleissa äänestetään tietenkin siitä, kuinka paljon siitä ollaan valmiita maksamaan, eli veroista ja kunnallisista maksuista.

Koska kuntien menot pienenevät soten siirtyessä, myös niiden saamia verotuloja alennetaan. Kaikkien kuntien kunnallisveroprosentteihin tehdään arviolta 12,5 prosenttiyksikön leikkaus vuoden 2019 alusta. Vastaava kiristys leivotaan valtionverotukseen siten, että veronmaksaja ei huomaa tuloveroissaan muutosta, kun maksutaakka pysyy ennallaan.

Myös kuntien saamia valtionosuuksia ja yhteisövero-osuutta leikataan. Sen sijaan kiinteistövero säilyy ennallaan kunnilla.

***

Tuloverotus tuo jatkossakin suurimman osan kuntien verorahoituksesta, joten kunnallisveroprosentti on yhä se merkittävin parametri, jolla kunnan tulovirtaan vaikutetaan. Kunnallisveroprosentin muutokset ja erot vaikuttavat entiseen malliin tulonsaajien maksurasitukseen.

Kunnallisveroprosentti vaikuttaa lähes kaikkiin tuloveroja maksaviin kuntalaisiin. Käytännössä melkein kaikki palkansaajat ja työttömyys- ja päivärahaetuuksia saavat maksavat kunnallisveroa. Sen sijaan eläkeläisistä neljäsosalla tulot jäävät niin pieniksi, ettei kunta kajoa heidän tuloihinsa. Myös pelkkää pääomatuloa saavilla tai pienituloisilla opiskelijoilla kunnallisveroprosentti voi jäädä vaille merkitystä.

Kiinteistövero taas kohdistuu kaikkiin, jotka asuvat tai omistavat kunnan alueella. Myös valtion budjettiin maksetuista veroista kulkeutuu kunnille verorahaa valtionosuuksina, ja sitä kautta viimeistään kaikki veronmaksajat osallistuvat kuntien rahoituskustannuksiin.

Sote-uudistuksen jälkeisten kuntapalveluiden ja verojen kannalta ääntä kannattaa siis käyttää: etenkin palkansaajan, jonka jälkikasvu varttuu kunnan palveluiden äärellä. Ja toki myös kaikkien niiden, joille lähiympäristöllä ja veroilla on merkitystä.

Mikael Kirkko-Jaakkola

Kirjoittaja on Veronmaksajain Keskusliiton pääekonomisti.

Kirjoitus ilmestyi Taloustaidossa 22.2.2017

Kirjoittajasta

Mikael Kirkko-Jaakkola on Veronmaksajain Keskusliiton pääekonomisti. Seuraa Twitterissä 
@veroekonomisti.