Verotus kevenee selvästi ensi vuonna. Se on huomionarvoinen uutinen, sillä viimeiset kuusi vuotta verotus on kokonaisuudessaan kiristynyt joka vuosi.
Pitkään jatkuneen kiristyslinjan jälkeen kansantalouden veroasteen kääntävät laskuun kilpailukykysopimus ja sitä tukevat hallituksen tuloveronkevennykset.
Tuloveronkevennykset koskevat käytännössä kaikkia palkansaajia. Veronkevennys on noin 0,6 prosenttia bruttotuloista. Esimerkiksi 3 000 euroa kuussa tienaavalle palkansaajalle se merkitsee euroina lähes paria kymppiä kuussa. Mikäli työskentelee yksityisellä sektorilla, jossa lomarahat säilyvät ennallaan, vuodessa jää siis 250 euroa enemmän rahaa käytettäväksi pelkästään veronkevennyksen johdosta.
Onko tässä suureen hehkutukseen aihetta? Voihan joillekin tällainen parinkympin muutos palkkapäivänä jäädä jopa noteeraamatta. Koska nyt ei olla tekemässä mitään suurempaa verouudistusta, tilanteeseen voi hakea perspektiiviä tuloverotuksen viimeaikaisesta kehityksestä.
Viimeksi tuloverotus keveni yleisesti vuonna 2009. Palkkaverotuksen kokonaisvaltaista ja mittavaa kiristämistä ei ole erityisesti tavoiteltu, vaan veroprosentit ovat nousseet osin vaivihkaa. Palkasta maksetaan kahdeksaa eri veroa ja veronluonteista maksua, joista päätetään jokseenkin eri tahoilla. Näin pienetkin kiristykset yksittäisissä veroissa ja maksuissa ovat voineet kumuloitua usean vuoden aikana mittavaksi tuloverotuksen kiristymiseksi.
Kiristymiseen ovat vaikuttaneet etenkin veronluonteisten työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksujen korotukset sekä kunnallisverojen nousu. Vastapainoksi hallitusten muutokset verolakeihin ovat keventäneet pieni- ja keskituloisten verotusta. Suurituloisempien verotus sen sijaan on kiristynyt myös hallituksen verotoimenpiteiden johdosta.
Ensi vuoden veronkevennyksestä huolimatta keskituloisen veroprosentti tulee yhä olemaan suunnilleen prosenttiyksikön korkeampi kuin vuonna 2009. Kolme tonnia tienaavalle jää siten noin 400 euroa vähemmän rahaa vuodessa, kuin mitä vuoden 2009 veroprosentilla jäisi.
Vuonna 2017 palkkaverotus kevenee tasaisesti kaikilla tulotasoilla yhteensä noin puolella miljardilla eurolla kilpailukykysopimuksen maksumuutosten ja hallituksen veromuutosten ansiosta.
Kilpailukykysopimusta on kiittäminen myös mittavasta työnantajamaksurasituksen alentamisesta, joka keventää työn verotusta vielä päälle yli miljardilla eurolla ensi vuonna. Tämä vaikuttaa palkkakustannuksiin ja sitä kautta suomalaisen työn kilpailukykyyn. Työn verokiila, eli palkansaajan ja työnantajan verojen ja maksujen osuus työvoimakustannuksesta kevenee 1,2 prosenttiyksikköä keskimääräisellä palkkatasolla.
Vaikka veronkevennykset kurovat vain osin takaisin viime vuosina tapahtunutta työn verotuksen kiristymistä, toivottavasti kyse on todellisesta linjanmuutoksesta työllisyyttä ja kasvua tukevan veropolitiikan suuntaan.
Suurempia vuositason muutoksia voikin toivoa vain laajempien kokonaisverouudistusten yhteydessä. Sellaista muuten esitti juuri kuusi vuotta sitten Hetemäen verotyöryhmä. Jos viime vuosina tapahtuneiden kiristysten sijaan oltaisiin toteutettu työryhmän esittämä uudistus, kolme tonnia kuussa ansaitsevan palkansaajan (jonka veroprosenttia ehdotettiin kevennettäväksi kaikkein vähiten) verotus olisi noin 1400 euroa vuodessa kevyempää kuin tällä hetkellä.
Mikael Kirkko-Jaakkola on Veronmaksajain Keskusliiton pääekonomisti
Kirjoitus ilmestyi Taloustaidossa 12.10.2016
