Aika ajoin julkisuudessa tuodaan esille, miten suuria eläkkeitä saavien joukko on Suomessa kasvanut. Viime päivinä kysymys on ollut pinnalla vuosittaisten verotietojen tultua jälleen julki.
Teemu Muhonen ja Jari Hanska toteavat Eläketurma-kirjassaan useaan otteeseen, miten Suomeen on syntynyt yli 100 000 hengen suuruinen hyväosaisten eläkeläisten joukko, joka nauttii yli kolmentuhannen euron kuukausieläkettä.
Onko meillä aiempaa enemmän suuria eläkkeitä nauttivia eläkeläisiä? Eläkkeensaajien määrä on kasvanut liki 300 000:lla henkilöllä kahdenkymmenen vuoden aikana, mutta onko suuria eläkkeitä saavien osuus kasvanut heidän joukossaan?
Suuren eläkkeen määritelmä
Suuren eläkkeen käsite ei ole kiveen hakattu. Mikä on suuri eläke toiselle, saattaa toiselle olla pieni. Tässä suuri eläke määritellään suhteessa keskimääräiseen eläkkeeseen. Tapa noudattaa tulonjakotutkimuksessa vakiintunutta käytäntöä. Eläke katsotaan suureksi silloin, kun se on vähintään kaksi tai kolme kertaa suurempi kuin mediaanieläke.
Kun suuri eläke määritellään näin - etäisyytenä keskimääräiseen eläkkeeseen -, voidaan arvioida, miten suurituloisten eläkeläisten osuus on kehittynyt vuosien varrella.
Vaihtoehtoinen tapa olisi asettaa suuren eläkkeen raja tiettyyn prosenttipisteeseen. Tällöin isoksi eläkkeeksi määriteltäisiin esimerkiksi eläke, jolla pääsee eläkkeensaajien ylimpään eläketulokymmenykseen tai sadasosaan. Tavan puutteena on, että se pitää suurituloisten osuuden vakiona – 10 tai 1 prosenttia eläkkeensaajista määrittyy aina suurituloiseksi.
Molempien tapojen etuna on, että suuren eläkkeen rajaa ei aseteta kiinteäksi, vaan se määräytyy eläkkeiden jakauman perusteella. Raja on siten suhteellinen ja muuttuva – mikä on suuri eläke tänään, ei välttämättä ole sitä viiden tai kymmenen vuoden kuluttua.
Suuria eläkkeitä saavien osuus ei ole kasvanut
Alla olevassa kuviossa on esitetty mediaanieläkkeen* määrä vuosina 1995–2015. Suurta eläkettä saavaksi on katsottu eläkeläinen, jonka eläke on vähintään kaksi tai kolme kertaa mediaanieläkkeen suuruinen. Suuria eläkkeitä saavat on esitetty prosenttiosuutena eläkkeensaajista.
Vuonna 2015 mediaanieläkkeen määrä oli 1 384 euroa kuukaudessa. Eläkkeensaajista 8,5 prosentilla oli eläke, joka oli vähintään kaksi kertaa suurempi kuin mediaanieläke. Heidän kuukausieläkkeensä oli vähintään 2 768 euroa. Eläkkeensaajia, joiden eläke oli kolme kertaa mediaanieläkkeen suuruinen eli vähintään 4 152 euroa kuukaudessa, oli kaksi prosenttia.
Kun katsotaan kahdenkymmenen vuoden aikana tapahtunutta kehitystä huomataan, että suuria eläkkeitä saavien osuudet ovat pysyneet lähes samalla tasolla. Vuonna 1995 osuudet olivat 8,8 ja 2,1 prosenttia.
Eläkkeensaajien määrän noustessa myös suuria eläkkeitä saavien lukumäärä on noussut. Kasvu on kuitenkin vähäisempää kuin mitä julkisen keskustelun pohjalta voisi olettaa.
Vuonna 2015 eläkkeensaajia, joiden eläke oli vähintään kaksi kertaa suurempi kuin mediaanieläke, oli vähän yli 121 000. Vuonna 1990 heidän määränsä oli vajaa 100 000. Vastaavasti yli kolme kertaa mediaanieläkkeen suuruista eläkettä saavien määrä oli vuonna 2015 reilu 28 000 ja kaksikymmentä vuotta aikaisemmin vajaa 24 000.
Eläkeläisten eriarvoisuus ei tämän tarkastelun perusteella ole kasvanut, vaan erot ovat pysyneet kutakuinkin samana.
Lisää eläkkeensaajien taloudellisesta asemasta ja sen kehityksestä saadaan lähiaikoina julkaistavasta Eläketurvakeskuksen tutkimuksesta Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 1995–2015.
Susan Kuivalainen työskentelee osastopäällikkönä Eläketurvakeskuksen tutkimusosastolla.
Eläketurma-kirjan kirjoittaja, toimittaja Teemu Muhonen kommentoi Susan Kuivalaisen blogia kirjoituksessaan Eläkeläiset ovat aiempaa vauraampia, ja hyvätuloisten eläkeläisten määrä on kasvanut.
Susan Kuivalainen kommentoi Teemu Muhosen kirjoitusta blogissaan Eläkeläisten tulot kehittyneet myönteisesti, suhteellinen asema ei ole kuitenkaan parantunut.