veronmaksajat.fi

Verot vaalien jälkeen

Teemu Lehtinen

Vaalit pidettiin ja seuraavaksi kootaan Juha Sipilän johdolla uusi hallitus. Millaiset ovat verotuksen ja julkisen talouden näkymät vaalien jälkeen?

Hallitusohjelmasta tulee näillä näkymin tiivis strategiaohjelma. Siitä tuskin ilmenevät kaikki veroratkaisutkaan vielä kovin yksityiskohtaisesti.

Hallituksen muodostamisvaiheessa erityisen kiinnostava asia on strategisen hallitusohjelman rinnalle oletettavasti laadittava linjaus tarvittavista julkisen talouden sopeutustoimista. Leikkauksista haluttaneen laatia konkreettinen lista heti aluksi, jotta hallitusyhteistyölle saadaan luotettava perusta.

Verotuksen kannalta olennaisin muutos edelliseen vaalikauteen verrattuna on, että julkisen talouden sopeutusten jakamisesta pahamaineisella 50/50-säännöllä puoliksi menosäästöihin ja veronkiristyksiin ollaan viimein luopumassa.

Kokonaisveroasteen jatkuva korottaminen ei kuulune uuden hallituksen työkalupakkiin. Silloin ei parane myöskään tehtailla uusia miljardikiristyksiä veroihin. Massiivisten veronkiristysten aika alkaakin olla ohi.

Verotuksen muutokset eivät ylipäätään tule näillä näkymin olemaan kovin dramaattisia, vaan enemmänkin viilauksia voimassa olevaan lainsäädäntöön.

Ansiotulojen veroja kevennettäneen jonkin verran. Toivottavasti myös perintö- ja lahjaverotusta korjaillaan neljän viime vuoden kiristyksiä purkamalla. Muutakin säädettävää veroissa riittää, mutta kovin radikaaleja verouudistuksia ei ole nyt näköpiirissä.

***

Uuden hallituksen merkittävin hanke myös verotuksen näkökulmasta on sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus (sote). Jäljelle jääneet mahdolliset sote-mallit ovat yksitasoinen kuntayhtymämalli sekä maakuntamalli. Molempien perusmallien rahoitusratkaisuihin liittyy suuria kysymyksiä.

Mallista riippumatta sote-uudistuksen tärkeä tavoite pitäisi olla kustannuspaineiden purkaminen toimintaa tehostamalla ja järkeistämällä, ei verotusta kiristämällä.

Maakuntamallissa kunnallisverojen rinnalle voisivat mahdollisesti tulla uusien maakuntavaltuustojen itsenäisesti päättämät uudet maakuntaverot. Maakuntaveroa ei siis ole mitenkään lopullisesti haudattu rahoitusvaihtoehtojen joukosta, vaikka vaalikamppailun loppuvaiheissa todettiinkin, ettei kukaan ole sitä vielä esittänyt.

Mikäli uusi itsenäinen maakuntatason verottaja lopulta lisättäisiin nykyisten rinnalle, olisi veronkorotusten hillintä erityisen haastavaa. Peruskysymys on, miten tässä mallissa on mahdollista varmistaa, että kunnanvaltuustojen päättämien kunnallisverojen ja maakuntavaltuustojen päättämien maakuntaverojen yhteismäärä ei nousisi ajan myötä nykyisiä kunnallisveroja korkeammaksi.

Vaihtoehdot ovat aidosti auki ja selvitettävää riittää. Sote:n valmistelussa vierähtää helposti koko vaalikausi, varsinkin jos samaan vyyhteen niputetaan myös laajempi aluehallinnon uudistus.

Teemu Lehtinen on Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja

Kirjoitus ilmestyy Taloustaidossa 24.4.2015.

Kirjoittajasta

Teemu Lehtinen

Teemu Lehtinen on Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja. Seuraa @TeemuTLehtinen Twitterissä.