Mitä maksaa lapsen harrastus?

Jokainen lapsi ansaitsee löytää mieleisensä harrastuksen, mutta mitä se vaatii vanhemmilta? Mokkapalojen leipomisen ja kuskaamisten lisäksi harrastukseen pitää usein panostaa mittavasti myös taloudellisesti.

”Harrastuksilla on monia myönteisiä vaikutuksia lapsen kehitykseen ja hyvinvointiin. Harrastus voi edistää terveellisiä elämäntapoja, kuntoa ja motorisia taitoja, psyykkistä hyvinvointia, tuoda iloa ja onnistumisen kokemuksia, vahvistaa itsetuntoa, harjoittaa sosiaalisia taitoja jne.”, Pelastakaa Lapset ry:n suunnittelija Heidi Herranen listaa.

”Lisäksi lapsi saa harrastuksista ystäviä ja saa kokea kuuluvansa joukkoon. Harrastaminen tarkoittaa järkevää ja mielekästä tekemistä ja ehkäisee syrjäytymistä.”

Vaikka harvassa ovat halvat harrastukset, niitäkin löytyy. Ja myös tukea voi saada.

Pelastakaa Lapset ry myöntää Eväitä Elämälle -ohjelmallaan lapsille harrastustukea.

”Tarkoituksemme on edistää lasten ja nuorten yhdenvertaisuutta ja osallisuutta ja hyvää kehitystä”, Herranen kertoo.

Tukea voi hakea sähköisen hakujärjestelmän kautta. Hakemuslomakkeella ilmoitetaan, mihin harrastukseen tukea haetaan. Se, paljonko tukea voi saada, riippuu harrastuksesta.

”Tapauskohtaisesti arvioimme, millä summalla harrastusta tuetaan. Vuonna 2024 yhteensä 3 471 lasta sai meiltä harrastustukea”, Herranen kertoo.

Mokkapaloja ja kuskaamista

Lapsen harrastaminen vaatii vanhemmilta usein paljon – muutakin kuin taloudellista panostusta. Käytännössä se voi tarkoittaa esimerkiksi kuskaamista autolla treeneihin sekä varsin usein myös vapaaehtoistyötä, jolla hankitaan vaikkapa varoja pelimatkoihin tai osallistutaan kentän reunalla pelaajien huoltotoimiin.

Harrastusten kustannukset voivat olla jopa tuhansia euroja vuodessa, etenkin jos lapsi etenee harrastuksessaan kilpatasolle. Kilpatoiminnassa ei usein nojata enää pelkästään vapaaehtoisiin, vaan rinnalle hankitaan usein ulkopuolisia palkattuja valmentajia.

Kaikki lapset eivät toki halua harrastaa niin vakavissaan vaan pikemminkin vain huvin vuoksi. Silloin treenejäkin on ehkä vain kerran pari viikossa.

Tarjolla ilmaisiakin harrastuksia

Joissain kunnissa on tarjolla myös täysin ilmaisia harrastuksia koulupäivien yhteydessä. Tätä kutsutaan Harrastamisen Suomen malliksi ja yleensä tällaisia harrastuksia mainostetaan Wilmassa. Valikoimissa voi olla monenlaisia lajeja, kuviskerhoa, liikuntaa, kuoroja tai vaikkapa pelikerhoja.

Jos raha ei ole este, lapsi voi toteuttaa itseään vaikkapa harrastamalla ratsastusta tai lajeja, joissa tehdään kisamatkoja jopa ulkomaille asti. Toisaalta monissa kunnissa valikoimista voi löytää myös huokeita harrastuksia. Kysyimme muutamilta suosikkilajeilta, mitä niiden harrastaminen maksaa ja mitä harrastaminen vaatii alakouluikäiseltä.

KYSYMYKSET

1. Mitä harrastaminen vaatii (alakouluikäisellä)?
2. Mitä harrastaminen alakouluikäisellä maksaa vuodessa?
3. Kuinka tavoitteellista harrastaminen on?
4. Valtaosa harrastuksista tukee monipuolisesti lapsen kehitystä ja mm. vahvistaa luovuutta, motorisia taitoja sekä sosiaalisia taitoja. Miksi laji on erityinen?

PARTIO

1. Partioryhmät kokoontuvat tyypillisesti kerran viikossa. Lisäksi tarjolla on yleensä muutama päivä- ja viikonloppuretki per kausi sekä kesäleiri. Lisäksi on alueellisia tai valtakunnallisia tapahtumia.
2. Partion jäsenmaksu on noin 70 euroa vuodessa. Retket maksavat tyypillisesti muutaman kympin ja leirit koosta ja kestosta riippuen muutaman satasen. Jäsenmaksuun voi hakea vapautusta taloudellisin perustein ja moniin tapahtumiin on tarjolla stipendejä tarvitseville.
3. Partiotoimintaa ohjaavat valtakunnalliset kasvatustavoitteet, ja siinä karttuvat monet elämässä tärkeät taidot. Itse toiminta ei kuitenkaan lapsen ja nuoren näkökulmasta perustu suorittamiseen tai kilpailuun. Partiossa olennaista on porukalla tekeminen ja tekemällä oppiminen. Elämyksellisyys koostuu luonnossa toimimisesta, itsensä ylittämisestä ja yhteisöllisyydestä.
4. Partio on paikka, jossa lapset ja nuoret saavat kuulua porukkaan, joka onnistuu nimenomaan yhdessä toimimalla.

VIULUN SOITTO

1. Musiikkioppilaitoksissa opiskelu rakentuu yleensä viikoittaisen soittotunnin ja sitä tukevien opintojen ympärille. Kokonaisuudessaan opetusta/harrastuskertoja on tyypillisesti 1–3 kertaa viikossa, ja siihen sisältyy usein yksilöohjauksena annetun soittotunnin lisäksi yhteissoittoa sekä musiikin hahmotusaineita. Suositeltavaa on myös omaehtoinen, lyhyt päivittäinen harjoittelu. Esiintymisiä erilaisissa konserteissa ja tapahtumissa on säännöllisesti.
2. Keskimääräinen lukukausimaksu on noin 224–346 euroa, mutta vaihteluväli on laaja, noin 85–1 156 euroa. Saatavilla on myös jonkin verran vapaaoppilaspaikkoja ja sisaralennuksia. Useita soittimia pystyy myös usein lainaamaan oppilaitoksista kotiin, jolloin niitä ei tarvitse ainakaan harrastuksen alussa itse hankkia. 
3. Musiikkioppilaitoksissa jokainen oppilas kohdataan yksilönä. Lapselle laaditaan henkilökohtainen suunnitelma omien tavoitteiden ja motivaation mukaan. Harrastaa voi siis tilanteen mukaan ja halutessaan hyvinkin tavoitteellisesti, kuitenkin aina omaksi iloksi ja taitojen kehittämiseksi.
4. Musiikkiharrastus voi alkaa jo varhain muskarissa ja jatkua soitinvalmennuksessa musiikin taiteen perusopetukseen, joka on ammattitaitoisten pedagogien ohjauksessa kansallisiin opetussuunnitelmiin perustuva koulutusta.

JALKAPALLO

1. Nuorimmat pelaajat treenaavat 1‒2 kertaa viikossa, 3.-luokkalaisista ylöspäin kolme kertaa viikossa. Ikäluokka jakautuu usein 11-vuotiaina kilpa- ja haasteryhmiin, jolloin kilparyhmällä on harjoituksia neljä kertaa viikossa. Pelien määräkin vaihtelee. Isommat osallistuvat kesäisin piirisarjoihin, jolloin pelejä on usein kerran viikossa. Talvella pelitapahtumia on 1‒2 kuukaudessa.
2. Harrastamisen kustannukset vaihtelevat lisenssien, vakuutusten ja treenimäärien mukaan. Pienimmillä vuosi maksaa kaikkiaan 775 e, kun otetaan huomioon Palloliiton vakuutus ja korttelipassi sekä seuran jäsenmaksu ja toimintamaksut. Kolme kertaa viikossa treenaavilla maksu on noin 1 300 e vuodessa ja kilpajoukkueilla 2 000 e. Pidempiin (esim. ulkomaan) turnauksiin joukkueet keräävät erikseen rahaa.
3. Pelaaja voi itse valita, kuinka tavoitteellisesti harrastaa. Vanhempien pelaajien kilpajoukkueissa ajatellaan, että pelaajat ovat sitoutuneita ja osallistuvat kaikkiin tapahtumiin. Nuoremmilla isot pelaajamäärät mahdollistavat sen, että kaikki saavat harjoitella omantasoisessaan ryhmässä ja osallistua peleihin, jotka tarjoavat sekä onnistumisia että haasteita sopivassa suhteessa.
4. Ilmeisen liikunnan ilon lisäksi jalkapallossa on myös iso sosiaalinen puoli. Joukkueissa harjoitellaan ryhmässä toimimista ja tavoitteiden saavuttamista, saadaan onnistumisen kokemuksia ja opitaan kohtaamaan pettymyksiä yhdessä.

 

KUVATAIDEKOULU

1. Peruskoulun alakouluikäisille kuvataidekoulun pienryhmä kokoontuu pääsääntöisesti kerran viikossa 2‒3 oppituntia.
2. Helsingin kuvataidekoulu lukukausimaksut: 9‒11-vuotiailla 516 e vuodessa. Eri puolilla Suomea lukuvuosimaksuissa on suuria alueellisia eroja ja hinnat vaihtelevat 100‒398 e/vuosi (keskiarvo 249,5 e/lukuvuosi), riippuen opetuksen viikkotuntimääristä.
3. Kuvataidetta voi harrastaa tavoitteellisesti tai omaksi ilokseen, riippuen oppilaan omista tavoitteista. Kuvataidekouluissa, joissa annetaan taiteen perusopetusta, noudatetaan Opetushallituksen opetussuunnitelman perusteita.
4. Erityisesti nyt some- ja AI-ajan taitona lasten ja nuorten digitaaliset taidot ja kriittinen medianlukutaito kehittyvät.

 

KARATE

1. Laji sopii lähtökohtaisesti kaikille. Seuroissa on toimintaa ”vauvasta vaariin” ja myös parakarate on kehittymässä (sitä tällä hetkellä kahdessa suomalaisessa karateseurassa tarjolla). Tyypillisesti aloittavalle juniorille harjoituksia on kahdesti viikossa.
2. Hinnat vaihtelevat tyypillisesti 100‒250 e/vuosi. Lisäksi kustannuksia tulee karatepuvun hankinnasta ja vyökokeisiin osallistumisesta.
3. Seuroissa voi harrastaa omista lähtökohdistaan, kilpailutoimintaan osallistumista ei edellytetä keneltäkään, mutta niissä seuroissa, joissa osaamista siihen on, se on hyvä mahdollisuus.
4. Karatesta ja muista budolajeista ylivertaisen muihin liikunta/urheilulajeihin tekevät henkisen puolen asiat, eli hyvät käytöstavat, toisen ihmisen kunnioittaminen, budoetiketti, itsekuri, itsehillintä, mielen hallinta, keskittymiskyvyn ja pitkäjänteisyyden kehittäminen.

 

KUORO

1. Kuoroja on monenlaisia, joihinkin on pääsykokeet eli laulutesti, jotkut kuorot ovat kaikille avoimia. Treenejä on vähintään 1 x 45 min/vko. Esiintymisiä esim. koulun joulu- ja kevätjuhlissa ja usein myös muualla.
2. Tarjolla on ilmaisia kuoroja ja maksullisia kuoroja seurakunnissa, musiikkipistoissa ja yhdistyksissä. Lukukausimaksu voi olla esim. 90 euroa.
3. Yleensä kuorot ovat rennon tavoitteellisia. Yhteisen soinnin eteen on tehtävä töitä, ennen kuin se onnistuu, ja tämä on pitkä prosessi. Jotkut kuorot ovat erittäin tavoitteellisia ja kilpailevat jopa kansainvälisesti, ja myös pärjäävät näissä kisoissa. 
4. Yhdessä laulamisella on tutkitusti valtavasti hyvinvointivaikutuksia – sekä fyysisiä että psyykkisiä.

 

JÄÄKIEKKO

1. Jääkiekkoharrastus alkaa alle 7-vuotiaiden toiminnasta, jossa "kiekkokoulu" 1‒2 krt/viikko. 11‒13-vuotiailla harjoitustapahtumia 3‒4/viikko.  Lisäksi 20‒30 ottelutapahtumaa kaudessa.
2. Kausikulu 500–2 000 euroa ikäkaudesta ja treenimääristä riippuen. Kustannuksia voi tulla lisää mm. turnausmatkoista. Kustannuksissa ei ole otettu huomioon pelaajien henkilökohtaisten varusteiden hankintakuluja.
3. Alkuun tavoitteena oppia leikkien, 11-vuodesta lähtien tavoitteena on taitojen kehitys. Yhä useampi seura tarjoaa lähialueensa lapsille nykyään myös nk. Easy Hockey -toimintaa, jossa tapahtumia on esim. 1–2 kertaan viikossa ja kustannukset maltilliset.
4. Kasvattaa kuntoa ja edistää uusien taitojen oppimista, tukee ihmisenä kasvua, opettaa yhdessä toimimisen taitoja, synnyttää ystävyyksiä ja elinikäisiä muistoja.

 

RATSASTUS

1. Ohjatulla ratsastustunnilla 1‒2 kertaa viikossa. Edistyneemmät harrastajat voivat myös osallistua ratsastuskoulun seurakisoihin tai aluetasolle. Se ei ole kuitenkaan kovin yleistä opetushevosilla. Kilpaileminen vaatii yleensä oman ponin tai hevosen sekä valmentajan, tiimin ja kuljetuskaluston, joka mahdollistaa kilpailuissa käymisen.
2. Ratsastustunnin keskihinta Suomessa on noin 30–40 euroa, Uudellamaalla ja erityisesti pääkaupunkiseudulla tuntihinta on yleisesti korkeampi.
3. Valtaosa ei tähtää kilpailemiseen. Jollain tavoitteena voi olla vain yhteyden löytäminen hevosen kanssa.
4. Tallitoiminta edistää yleisesti lasten ja nuorten sosiaalista kasvua ja hyvinvointia. Sosiaalipedagoginen hevostoiminta tukee hyvinvointia ja kuntoutumista monin tavoin.

LÄHTEET: JÄRJESTÖT, LAJILIITOT, JALKAPALLON OSALTA MALMIN PALLOSEURA

Teksti: Outi Airaksinen / Kuva: Esko Jämsä