veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

TYÖ & ELÄKE

Mikä on työtapaturma?

Mikä on työtapaturma?
13.5.2016

Vuonna 2014 vakuutusyhtiöt korvasivat yhteensä 122 902 työtapaturmaa. Millaiset vahingot katsotaan työtapaturmiksi ja millaisiin korvauksiin työtapaturmat oikeuttavat? 

Työtapaturma Piirros: Eric Leraillez

Tapaturma tarkoittaa äkillistä ja odottamatonta tapahtumaa, joka johtuu ulkoisesta tekijästä ja aiheuttaa työntekijälle vamman tai sairauden.

Yksinkertaisimmillaan tapaturma voi olla vaikkapa liukastuminen, puukon lipsahdus sormeen tai törmääminen. Määritelmä sulkee pois työntekijän itselleen tahallisesti aiheuttamat vammat; tapaturma sattuu uhrin sitä tahtomatta.

Vahingon jälkeen todetun vamman tai sairauden ja sattuneen tapaturman välillä on myös oltava todennäköinen lääketieteellinen syy-yhteys.

Työtapaturmiksi katsotaan työssä ja työntekopaikan alueella sattuneet tapaturmat, mutta myös tietyt työntekopaikan alueen ulkopuolella sattuneet tapaturmat. Työtapaturman määritelmä on siis kolmeosainen: sattuneen vahingon on

1. täytettävä tapaturman kriteerit,

2. sen on tapahduttava korvattavaksi katsottavissa olosuhteissa ja

3. aiheutettava vamma tai sairaus, joka on lääketieteellisessä syy-yhteydessä sattuneeseen tapahtumaan.

Työssä sattuneen vahingon määrittely on yksinkertaisinta. Tällainen tapaturma sattuu nimenomaan työnteon yhteydessä. Luottamusmiehen, työsuojeluvaltuutetun tai muun henkilöstön edustajan tehtävän hoitaminen ja työnantajan muun asian hoitaminen rinnastuvat työntekoon, samoin työtehtävästä johtuva matkustaminen.

Etätyötä tehtäessä ainoastaan työssä sattuneet tapaturmat ovat korvattavia.

Työntekopaikan alueella muuten kuin työtä tehdessä sattunut tapaturma on työtapaturmana korvattava, mikäli tapaturmahetken toiminta liittyy tavanomaiseen työpaikalla oloon.

Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi työpaikalla vietetyt ruoka- ja kahvitauot, työvaatteiden vaihto pukuhuoneessa ja wc-käynnit työnantajan tiloissa. Työntekopaikalla olemisen pitää liittyä työn tekemiseen. Tavanomaista tekemistä ei ole sellainen toiminta, jonka työntekijä tietää olevan kiellettyä.

Työntekopaikan ulkopuolella sattuneena korvataan tapaturma, joka sattuu työmatkalla tavanomaisella asunnon ja työpaikan välisellä reitillä tai työhön liittyvän tavanomaisen ruokailu- tai virkistystauon yhteydessä työntekopaikan läheisyydessä. Työmatkareitiltä sallitaan vähäiset poikkeamat lasten päivähoitoon kuljettamisen ja lähiruokakaupassa käynnin tai muun vastaavan syyn takia.

Vakuutus kattaa vain matkanteon eli vakuutus ei ole voimassa esimerkiksi ruokaostosten tekemisen aikana, vaan työntekijä on taas vakuutettuna, kun matka jatkuu.

Korvattavaksi on vielä erikseen määrätty mm. työntekopaikan ulkopuolella järjestettävät, työhön liittyvät koulutustilaisuudet, joihin osallistumisen työnantaja on hyväksynyt, sekä tietyt käynnit terveydenhuollon vastaanotolla. Tällaisia ovat esimerkiksi aiemman tapaturmavamman hoitoon tai työterveyden määräaikaistarkastukseen liittyvät lääkärikäynnit.

Muut työtapaturman tavoin korvattavat vahingot

Työtapaturman tavoin korvataan myös muutamia muita laissa kuvattuja vahinkoja.

Näistä ensimmäisen ryhmän muodostavat mm. hankauksesta syntyneet ihon hiertymät, ääriolosuhteiden aiheuttamat paleltumat ja palovammat sekä kaasun, höyryn tai huurun hengittämisestä syntyneet vammat tai sairaudet. Vamman tai sairauden pitää näissä tapauksissa aiheutua enintään vuorokauden pituisena aikana, eikä kyse saa olla ammattitaudista.

Tapaturman seurauksena korvataan ennen vahinkoa jo olemassa olleen vamman tai sairauden olennainen paheneminen siltä osin kuin sen voidaan katsoa johtuvan sattuneesta vahinkotapahtumasta.

Korvauksia maksetaan kuitenkin enintään kuuden kuukauden ajalta tapaturman sattumisesta.

Työtapaturman tavoin korvataan lisäksi työliikekipeytymiset, kun ne sattuvat työssä tai korvattavaksi katsottavassa kuntoliikunnassa. Työliikekipeytyminen tarkoittaa yksittäistä suoritettua työliikettä, yksinkertaisimmillaan vaikkapa kumartumista tai taakan nostamista, joka aiheuttaa lihaksen tai jänteen äkillisen kipeytymisen.

Työliikekipeytymisten enimmäiskorvausaika on kuusi viikkoa kipeytymisestä laskettuna.

Myös pahoinpitelyt ja muut toisen henkilön tahalliset teot korvataan, mikäli ne johtuvat työntekijän työstä. Perhesuhteista tai muusta yksityiselämästä johtuvat pahoinpitelyt eivät kuitenkaan kuulu vakuutusturvan piiriin, vaikka ne sattuisivat muutoin korvattavan olosuhteen vallitessa.

Ammattitaudit

Työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksesta korvataan nimensä mukaisesti myös ammattitauteja.

Ammattitauti tarkoittaa sairautta, joka aiheutuu todennäköisesti ja pääasiallisesti työntekijän altistumisesta fysikaaliselle, kemialliselle tai biologiselle tekijälle hänen työnsä vuoksi.

Sairauden ammattitaudiksi toteaminen edellyttää työntekijän työolosuhteiden ja työssä tapahtuneen altistuksen selvittämistä sekä lääketieteellistä tutkimusta. Jotta sairaus voidaan korvata ammattitautina, sen on löydyttävä erillisestä ammattitautiluettelosta mainittuna sen tekijän yhteydessä, jolle työntekijä on työssään altistunut.

Laissa määrätään lisäksi erikseen tiettyjen sairauksien korvaamisesta ammattitautina. Myös aiemman vamman tai sairauden paheneminen työstä johtuvan altistumisen vuoksi on tietyin edellytyksin ammattitautina korvattava.

Laki vaatii vakuutuksen

Työnantajalla on lakisääteinen velvollisuus vakuuttaa työntekijänsä työtapaturmien ja ammattitautien varalta. Työtapaturmavakuutus on osa työntekijän työsuhteeseen perustuvaa sosiaaliturvaa.

Työtapaturma- ja ammattitautilaki velvoittaa työnantajan vakuuttamaan työntekijänsä lakisääteisellä vakuutuksella, kun palkkakustannukset ylittävät 1 200 euroa kalenterivuodessa.

Työtapaturmavakuutuksen hoitaminen on viranomaistoimintaa, joka on delegoitu lainsäädännön perusteella vakuutusyhtiöille. Valtion työntekijöiden korvaukset maksaa Valtiokonttori. Jos työnantajalla ei ole vakuutusvelvollisuutta, korvauksia voi hakea Tapaturmavakuutuskeskuksesta.

Työtapaturmavakuutuksen korvaukset ensisijaisia

Työtapaturmavakuutus on muihin vakuutus- ja sosiaaliturvan muotoihin nähden ensisijainen vakuutus. Vahinkotilanteessa on siis selvitettävä ensimmäisenä, korvataanko vahinko työtapaturma- ja ammattitautilain perusteella työnantajan ottamasta lakisääteisestä vakuutuksesta. Korvauksia työntekijälle myönnettäessä ei huomioida muita korvauksia, joihin hänellä saattaa olla oikeus, vaan ne maksetaan täysimääräisinä.

Työtapaturmana korvattavasta vahingosta voi työtapaturmavakuutuksesta annetun ratkaisun jälkeen saada muista vakuutuksista lisäkorvauksia, jos toisen järjestelmän korvaus on työtapaturmavakuutuksesta maksettavaa korvausta suurempi tai mikäli toinen vakuutusjärjestelmä sisältää tälle vakuutuslajille tuntemattomia korvaustyyppejä.

Tällaisia tilanteita syntyy esimerkiksi silloin, kun sama vahinko on sekä työtapaturma että liikennevahinko, eli vaikkapa kotoa töihin ajaessa sattunut kolari.

Mikäli vahinko ei ensisijaisuuden perusteella tehdyn selvityksen mukaan syystä tai toisesta olekaan työtapaturmavakuutuksesta korvattava, on kyseessä muu vamma tai sairaus. Tällöin korvaukset voi saada sairausvakuutuksesta, jolloin maksajana toimii Kela. 

Vakuutusturvan saa työsuhteen perusteella

Oikeus työtapaturma- ja ammattitautilain mukaiseen korvaukseen perustuu työ- tai virkasuhteeseen. Työsuhteen kestolle, palkan suuruudelle, työntekijän iälle tai muillekaan vastaaville seikoille ei ole asetettu rajoja. Kaikki ansiotarkoituksessa toisen lukuun tehtävä työ on vakuutettu.

Ainoastaan urheilu sekä maatalousyrittäjän ja apurahansaajan työt on nimenomaisilla pykälillä rajattu tämän vakuutuksen ulkopuolelle. Näillä aloilla on omat vakuutusjärjestelmänsä.

Työtapaturmavakuutus ei kata myöskään esimerkiksi harrastustoimintaa, luottamustehtäviä, vapaaehtoistyötä tai talkootyötä.

Myös johtavassa asemassa tehtävään työhön sovelletaan työtapaturma- ja ammattitautilakia tietyin edellytyksin:

Osakeyhtiössä johtavassa asemassa toimivan omistusosuus ja äänimäärä eivät saa ylittää yksin 30 prosenttia eivätkä yhdessä perheenjäsenten kanssa 50 prosenttia. Muissa yhtiömuodoissa määräämisvallan rajat ovat osakeyhtiötä vastaavat. Omistusosuuksien tarkastelussa huomioidaan myös välillinen omistus toisten yhteisöjen kautta.

Avoimen yhtiön yhtiömies ja kommandiittiyhtiön vastuunalainen yhtiömies jäävät vakuutuksen ulkopuolelle.

Tiettyjen erityisryhmien, kuten opiskelijoiden, työvoimakoulutuksessa olevien, sotilaiden sekä omais- ja perhehoitajien, vakuutusturvasta määrätään erikseen omissa laeissaan. 

Mitä korvauksia maksetaan?

Työtapaturma- ja ammattitautilain perusteella maksetaan sairaanhoidon kustannuskorvauksia, ansionmenetyskorvauksina päivärahaa, tapaturmaeläkettä tai kuntoutusrahaa, pysyvästä haitasta haittarahakorvausta, erilaisia kuntoutuskorvauksia sekä kuoleman johdosta perhe-eläkkeitä ja hautausavustusta.

Korvauksia voi saada myös mm. sairaanhoidon matka- ja majoituskuluista sekä kodinhoidon lisäkustannuksista. Tukien, proteesien ja vastaavien apuvälineiden aiheuttamaa vaatteiden kulumista hyvitetään maksamalla vaatelisää. Vammansa tai sairautensa vuoksi kotona apua tarvitseva työntekijä voi saada myös hoitotukea.

Vakuutusyhtiöllä on velvollisuus maksaa oma-aloitteisesti ne korvaukset, joihin vakuutetulla on lain ja saatujen selvitysten perusteella oikeus.

Korvauspäätös ja muutoksenhaku

Vakuutusyhtiö antaa korvauspäätökset aina kirjallisena, ja niissä on mukana valitusohjeet.

Työtapaturmavakuutuksella on oma erillinen muutoksenhakujärjestelmänsä. Vakuutusyhtiön antamaan korvauspäätökseen haetaan muutosta tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnasta, josta seuraava valitusaste on vakuutusoikeus. Valitusaika on 30 päivää päätöksen tiedoksisaannista.

Korkeimpaan oikeuteen valittamista on osin rajoitettu, ja valituksen käsittely edellyttää, että korkein oikeus myöntää valitusluvan. Valituksen sisältävä valituslupahakemus on toimitettava 60 päivän kuluessa vakuutusoikeuden päätöksen tiedoksi saamisesta.

Miten toimin työtapaturman sattuessa?

  • Ilmoita tapaturmasta heti työnantajalle. Työnantaja antaa sinulle vakuutustodistuksen tai vapaamuotoisen tiedon vakuutusyhtiöstään.
  • Hakeudu lääkärin vastaanotolle. Ota vakuutustodistus mukaasi tai kerro hoitolaitokselle työnantajan vakuutustiedot, jotta lasku ja hoitotiedot voidaan lähettää suoraan vakuutusyhtiöön.
  • Työnantajan on täytettävä tapaturmailmoitus kymmenen arkipäivän kuluessa siitä, kun sai tiedon vahinkosi sattumisesta. Suuri osa työtapaturmista pystytään korvaamaan kokonaan ilmoituslomakkeessa annettavien tietojen perusteella.
  • Vakuutusyhtiö ilmoittaa kirjeitse, kun korvausasiasi on otettu käsittelyyn. Käsittelyn on käynnistyttävä seitsemän arkipäivän kuluessa asiakirjojen saapumisesta.
  • Muista, että mm. lääkkeistä sekä matka- ja majoituskuluista on haettava korvausta vuoden kuluessa niiden syntymisestä. Tällaisista korvauksista on luettelo kirjeessä, jossa vakuutusyhtiö kertoo sinulle korvausasian vireille tulemisesta.
  • Vastaa ripeästi vakuutusyhtiön mahdollisiin lisäselvityspyyntöihin.
  • Saat tarvittaessa lisäopastusta soittamalla työnantajasi vakuutusyhtiön korvauspalveluun.

Tiia Tamlander

Pääasialliset lähteet: www.tvk.fi; Sirpa Salo 2015: Työtapaturma ja ammattitauti.

Kirjoittaja oikeustieteen jatko-opiskelija Itä-Suomen yliopistossa. Hän kirjoittaa väitöskirjaa syy-yhteyden käsitteestä työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksessa.

Rahat, verot, työ & eläke

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.