veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Kuka korvaa, kun etätyössä sattuu?

22.1.2021

Kuka korvaa, kun kompastun etätyöpäivän aikana ja murran ranteeni? Etätyöläisenä vakuutusturva on huomattavasti heikompi kuin se olisi konttorilla – ellei työnantaja ole hankkinut lisäturvaa.

Toimistotyötä tekevän etätyöntekijän päivä on yleisesti ottaen turvallinen. Valkokaulustyöläisille sattuu ennemmin vahinkoja työmatkoilla tai palaverista toiseen juostessa kuin kotona läppäriä naputellessa.

Riskinsä on silti etäpäivissäkin, mikä vakuutusyhtiöissä on erityisesti viime maaliskuusta lähtien huomattu. Myös työnantajien ja työntekijöiden yhteydenotot ovat lisääntyneet. Vakuutusyhtiöiltä on esimerkiksi kysytty, kuka korvaa sairauskulut, jos etätyöpäivän aikana kompastuu villasukkaansa ja taittaa nilkkansa tai jos puhelimen laturia yläkerrasta haettaessa kaatuu portaissa ja loukkaa polvensa.

Kysymyksiin saa tylyn vastauksen: ellei työnantaja ole hankkinut lakisääteistä työtapaturmavakuutusta kattavampaa vakuutusta tai ellei työntekijällä ole omaa yksityisvakuutusta, korvausta pitää hakea Kelan sairausvakuutuksesta.

Kuka korvaa, kun kompastun etätyöpäivän aikana ja murran ranteeni? Etätyöläisenä vakuutusturva on huomattavasti heikompi kuin se olisi konttorilla – ellei työnantaja ole hankkinut lisäturvaa.

Lakisääteinen turva on kattavampi työpaikalla

Laki velvoittaa työnantajat vakuuttamaan työntekijänsä työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksella. Työtapaturma- ja ammattitautilaissa säädetään, mitä vahinkoja korvataan työtapaturmina, ja laissa on myös määritetty vakuutuksesta maksettavat korvaukset.

Etätyöläiselle lakisääteinen työtapaturmavakuutus korvaa ainoastaan työnteon yhteydessä sattuneen vahingon.

Työpaikoilla lakisääteisen työtapaturmavakuutuksen kattavuus on huomattavasti laajempi, mutta siellä työnantaja pystyykin vaikuttamaan työturvallisuuteen. Tilanne on toinen, kun työntekijät hoitavat työtehtäviään kotona. Työnantaja ei voi vaikuttaa siihen, miten turvalliseksi kukin kotinsa sisustaa tai millaisissa olosuhteissa töitä tehdään.

Vakuutusyhtiöissä on huomattu, että etätyöpäivien aikana sattuneiden vahinkojen niukka korvauskäytäntö tulee monelle yllätyksenä.

Fennian vastaava asiantuntija Outi Wuoristo kertoo, että ennen pandemia-aikaa etätyön vakuuttaminen oli vähäistä, mutta etätyövakuutusten myynti kasvoi keväällä huimasti ja on sen jälkeen jatkunut tasaisena.

Sekä vapaa-ajan tapaturma- että etätyövakuutus korvaisi esimerkin tapaturman, joka sattuu kännykän laturia haettaessa.

Pohjola Vakuutuksen Tuomas Seppänen sanoo, että karkeasti ottaen noin joka kolmannella yrityksellä on työntekijöitään varten jonkinlainen vapaa-ajan tapaturmavakuutus. Kiinnostus sekä niitä että etätyövakuutuksia kohtaan on kasvanut.

”Etätyön tekemiseen liittyviä vakuutuksia on myyty keväästä alkaen noin 50 000 työntekijälle”, Seppänen kertoo.

Lounastauko on vapaa-aikaa

Lähi-Tapiolan korvauspalveluiden lakimies Teemu Kastula yrittää keksiä esimerkin, milloin toimistotyötä tekevä etätyöntekijä voisi saada lakisääteisestä vakuutuksesta korvauksen.

”Tällainen voisi esimerkiksi olla tilanne, jossa työkännykkä putoaa töitä tehtäessä työpöydältä varpaalle ja varpaaseen tulee pieni murtuma.”

Mutta heti kun työpöydän ääreltä poistuu vaikka käymään veskissä, hakemaan kahvia tai keittiöön lounastauolle, lakisääteisen työtapaturmavakuutuksen kattavuus lakkaa. Sen näkökulmasta tuollaiset tilanteet ovat etätyöläisen vapaa-aikaa.

Fennian Wuoristo tietää tapauksen, jossa etätyötä tekevä on hakenut toisessa kerroksessa olevalta printteriltä työtehtäviin liittyviä tulosteita ja liukastunut portaissa. Tämän on katsottu olleen työstä johtuva tapaturma, joka on korvattu lakisääteisestä vakuutuksesta.

Kun ollaan varsinaisella työpaikalla, kahvinhaut ja lounaalle siirtymiset kuuluvat yleensä työnantajan lakisääteisen työtapaturmavakuutuksen piiriin.

Tapaturma- vai etätyövakuutus?

Periaatteessa lakisääteisen työtapaturmavakuutuksen etätyötapaukset ovat kohtuullisen selkeitä tiukan linjansa takia.

Korvauspäätökseen tyytymätön voi hakea vakuutusyhtiön päätökseen muutosta tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnasta ja edelleen vakuutusoikeudesta. Toistaiseksi etätyöläisille sattuneista tapaturmista on vain vähän ratkaisuja eikä oikeuskäytäntöä ei ole ehtinyt muotoutua.

Vakuutusyhtiöiden asiantuntijat kehottavatkin työntekijöitä tarkistamaan työnantajalta etätöiden vakuutusturvan: onko työnantajalla henkilöstöään varten vapaa-ajan vakuutusturva tai erillinen etätyövakuutus.

Kattavimman turvan henkilöstölle antaa työtapaturma- ja ammattitautilain mukainen vapaa-ajan vakuutus työntekijöille, koska se kattaa myös muutoin vapaa-ajalla, kuten urheillessa, sattuneita tapaturmia.

Esimerkiksi Turvalla työnantajan lakisääteiseen tapaturmavakuutukseen liitettävä ryhmätapaturmavakuutus vastaa korvauksiltaan työajan vakuutusta, jolloin siihen kuuluvat muun muassa sairaanhoitokulut ilman ylärajaa, päiväraha, tapaturmaeläke, kuntoutus ja haittaraha.

TALOUSTAITO KYSYY, VAKUUTUSYHTIÖT VASTAAVAT:

Korvaako vakuutus vai ei? 4 esimerkkiä

ESIMERKKI 1. Takana oli kaksi tuntia Teams-kokouksia. Kun vuolassanainen kollega aloitti monologinsa, suljin kameran ja käytin tilaisuuden hyödykseni tekemällä rauhallisia venytyksiä ja jumppaliikkeitä. Perheen teini oli jättänyt reppunsa lojumaan lattialle. Kompastuin ja mursin oikean ranteen. Korvaako työnantajan vakuutus onnettomuutta?

ESIMERKKI 2. Lähdin etäpäivänä kauppaan ostamaan lounasta. Esimies soittaa omaan matkapuhelimeeni (työpuhelin jäi kotiin) ollessani matkalla. Puhelin putoaa kuralätäkköön ja mykistyy. Korvaako työnantajan vakuutus puhelimeni?

ESIMERKKI 3. Olen tehnyt pitkiä etätyöpäiviä koko koronan ajan. Ergonomia on ollut vähän niin ja näin, ja nyt alaselän kipu on käynyt lähes sietämättömäksi ja hartiat ovat pahasti jumissa. Korvaako työnantajan vakuutus nekin hoidot, joita ei ole tarjolla työterveyshuollossa?

ESIMERKKI 4. Minulla on työnantajan hankkima läppäri, jolla teen etätöitä. Kun kytkin sen johdon jatkojohdolla pistokkeeseen, kone hajosi täysin. Myöhemmin paljastui, että jatkojohto oli viallinen. Voinko olettaa, että työnantaja on vakuuttanut työkoneet vai pitääkö minun selvittää tällaista omasta kotivakuutuksestani?

TURVA VASTAA:

1. Vaikka taukojumppa on tärkeää, etätyöpäivän aikana se katsotaan vapaa-ajaksi. Reppuun kaatuminen jumpatessa ei liity työn tekemiseen, toisin sanoen lakisääteinen työnantajan tapaturmavakuutus ei korvaa onnettomuutta. Mikäli työnantaja on vakuuttanut työntekijän vapaa-ajan ryhmätapaturmavakuutuksella, vakuutus korvaa vahingon. Myös Turvan etätyövakuutus korvaa taukojumpan yhteydessä sattuneet tapaturmat.

2. Työnantajan lakisääteinen tapaturmavakuutus ei kata kaupassakäyntiä etätyöpäivän aikana. Se korvaa muutoinkin hyvin rajatusti esinevahinkoja. Korvattaviin esinevahinkoihin kuuluvat tapaturman yhteydessä rikkoutuneet silmälasit, kuulokojeet, tukisidokset ja -liivit sekä tekojäsenet, -nivelet ja -elimet. Puhelimen ja läppärin rikkoutumista ei korvata lakisääteisestä tapaturmavakuutuksesta. Tällaista esinevahinkoa ei korvata myöskään vapaaehtoisesta vapaa-ajan ryhmätapaturmavakuutuksesta tai etätyövakuutuksesta.  Jos yritys on yritysvakuutuksella vakuuttanut irtaimen käyttöomaisuuden, työntekijän henkilökohtaisia varusteita on vakuutettuna enintään 500 euroon saakka. Koska kotivakuutus korvaa yleensä tällaisen vahingon, työnantajan vakuutusta ei juuri käytetä.

3. Työnantajan lakisääteinen vakuutus on tapaturmavakuutus, mutta siitä voidaan korvata niin sanottu työliikekipeytyminen. Pitemmän ajan kuluessa aiheutuneita, huonosta ergonomiasta johtuvia kipeytymisiä vakuutus ei korvaa. Niitä ei korvata myöskään vapaa-ajan ryhmätapaturmavakuutuksesta. Vapaaehtoisen etätyövakuutuksen osalta vakuutusehdoissa saattaa olla eroavaisuuksia, mutta tällaista kipeytymistä ei yleensä korvattaisi siitäkään.

4. Työnantajan lakisääteinen tapaturmavakuutus, siihen liitetty vapaa-ajan tapaturmavakuutuksen laajennus tai etätyövakuutus ei korvaa työnantajan koneen rikkoutumista. Jos työnantaja on vakuuttanut irtaimen käyttöomaisuuden vaihtelevilla paikoilla, siis myös etätöissä, korvausta voidaan hakea työnantajan esinevakuutuksesta myös kotona sattuneesta vahingosta. Vakuutuksen on oltava silloin riittävän laaja, toisin sanoen mukana on silloin myös ns. rikkovakuutus.

LÄHI-TAPIOLA VASTAA:

1. Todennäköisesti ranteen murtumista ei korvata työtapaturmana, sillä jumppaaminen ei ole työntekoon liittyvää. Tällaisen tapaturman korvaaminen edellyttää työnantajan työntekijöilleen hankkimaa vapaa-ajan ryhmätapaturmavakuutusta tai etätyövakuutusta, jonka vakuutusehdot kattavat kyseiset tilanteet.  Myös työntekijän oma yksityinen tapaturmavakuutus korvaisi tällaisen vahingon

2. Lakisääteisestä työtapaturvavakuutuksesta ei korvata pelkkiä esinevahinkoja. Työntekijän kannattaa selvittää, korvaako oma kotivakuutus omalle puhelimelle aiheutuneen vahingon.

3. Kyseessä ei ole työtapaturma- ja ammattitautilain mukaan korvattava vahinkotapahtuma. Moni työnantaja on valinnut henkilöstölleen laajan työterveyden, jolloin fysioterapian saattaa saada työterveyshuollon kautta. Silloin voi päästä ainakin alkuun kuntoutuksessaan. Yksityisistä sairauskuluvakuutuksista ei yleensä korvata fysikaalista hoitoa.

4. Useimmilla työnantajilla on ohjeet tilanteisiin, joissa työpuhelin tai -tietokone rikkoontuu. Työntekijän kannattaa olla yhteydessä työnantajaan ja selvittää, miten rikkoutunut laite korjataan tai vaihdetaan.

FENNIA VASTAA:

1. Tällaisessa tapauksessa työnantajan lakisääteinen tapaturmavakuutus ei korvaa vahinkoa. Etätyövakuutus on voimassa taukojumpassa, mutta ei urheilutoiminnassa. Tässä tapauksessa vahinko olisi korvattava sekä työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisesta vapaa-ajan vakuutuksesta että etätyövakuutuksesta.

2. Omaisuusvakuutuksella vakuutuksenottaja turvaa omaa omaisuuttaan eli työnantajan vakuutuksella katetaan työnantajan omaisuudelle tapahtuvat vahingot. Tässä tapauksessa kyse on työntekijän omasta omaisuudesta, joten työntekijän kannattaa tarkistaa oma kotivakuutus. Tämä kuulostaa omaisuusvahingolta, jonka kotivakuutus normaalitilanteissa voisi korvata.

3. Vaivan aiheuttaja ei tässä tapauksessa ole tapaturma, vaan huono ergonomia. Tätä ei korvattaisi lakisääteisestä työnantajan vakuutuksesta, koska kyseessä ei ole työtapaturma eikä ammattitauti. Ammattitaudeille on työtapaturma- ja ammattitautilaissa hyvin tarkat määritelmät, tällaiset selkä- ja hartiakivut eivät siihen kuulu. Kannattaa selvittää työterveyshuollosta, voisiko se auttaa. Jos tällaisen vaivan hoito ei kuulu työterveydelle, hoitoon on hakeuduttava omalla kustannuksella. Jos on hankkinut oman sairauskuluvakuutuksen, se saattaa joissakin tapauksissa korvata tällaisen vaivan hoidon.

4. Yleensä työnantaja on vakuuttanut henkilöstönsä työkoneet, ja asian selvittely kannattaa aloittaa sieltä. Kotivakuutus ei korvaa työnantajan omaisuutta.

POHJOLA VAKUUTUS VASTAA:

1. Tässä tilanteessa venyttely ei liity työtehtävään siitäkään huolimatta, että samalla tehdään töitä. Työnantajan pakollinen vakuutus ei tätä korvaa. Korvauksen saa, jos työnantajalla on tällaisissa tapauksissa vapaa-ajan- tai etätyövakuutus.

2. Pääsääntö on, että työnantajan vakuutus korvaa vain työnantajan omaisuutta – vaikka omalla välineellä tehtäisiin töitä eli tässä tapauksessa puhuttaisiin työpuhelua. Tilanteessa korvauksen saisi laajasta kotivakuutuksesta.

3. Kyseessä ei ole äkillinen tapaturma, joten jotta tähän saisi korvauksia, työnantajalla tulisi olla henkilöstöään varten sairauskuluvakuutus. Näitä on viime aikoina otettu melko yleisesti.

4. Jos kyseessä on työntekijän lievä huolimattomuus – kuten tässä tapauksessa – työntekijä ei ole korvausvelvollinen. Työnantajan hankkima vakuutus korvaisi koneen. Ja vaikka työnantajalla ei olisi vakuutusta, kone menisi silti tällaisessa tapauksessa työnantajan piikkiin. Työnantajan laitteiden rikkoutumisten rajaukset ovat joskus hankalia tilanteita, sillä työnantajan velvollisuus ei ole korvata mitä tahansa. 

Kirsi Riipinen

 

Taloustaito Bonus – Veronmaksajien jäsenille

Bonus-osastoon ilmestyy juttuja tasaista tahtia. Voit myös tulostaa artikkeleita.

Bonus on Veronmaksajien jäsenetu. Juttujen alkuosa on nähtävissä kaikille, mutta loppuosa näkyy vain kirjautuneille. Kirjautumisessa käytetään samoja tunnuksia kuin Veronmaksajien verkkosivustolla.

Jos olet jäsen, mutta sinulle ei ole tunnuksia, rekisteröidy täältä. Jos et ole jäsen, liity Veronmaksajiin täältä.

Vanhoja Bonuksia voit lukea täältä.

Näitä muut lukevat nyt

Taloustaito somessa