veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Varaudu eläkevuosiin – miten paljon säästöjä tarvitset?

Susanna ja Seija Miekk-oja-Järvinen

50+ talous 

Susanna Miekk-oja (oikealla) ja Seija Järvinen ovat pankkitaustaisia säästämisen ja sijoittamisen asiantuntijoita, jotka keskittyvät keski-iän ja sen jälkeiseen taloudelliseen hyvinvointiin. Seuraa Twitterissä @SMiekkoja

Posti toi viisikymppiselle kollegalleni vastikään työeläkeotteen. Se hätkähdytti, sillä nykyisellä kertymällä odotettavissa oleva eläke olisi vain hieman yli puolet nykyisestä bruttopalkasta, ja sekin sillä ehdolla, että kollegani jatkaisi työntekoa alimpaan eläkeikäänsä eli 65,5-vuotiaaksi. Jos työt eivät vastaavalla ansiotasolla jatku, on prosentti matalampi.

Kollegani on säästänyt kuukausittain 200 euroa saadakseen lisätuloa eläkeaikanaan. Onko se liikaa vai liian vähän? 

Tärkein anti 

  • Lisätulon tarve riippuu elämäntyylistäsi, iästä, jolloin jäät eläkkeelle ja nykyisestä tulotasosta.
  • Suunnittele niin, että eläkkeelle lähtiessäsi sinulla olisi säästössä n. 4 kertaa viimeisen bruttovuositulon määrä.
  • Mitä korkeampi on tulotasosi, sitä enemmän säästöjen on tuotava lisätuloa eläkkeellä. 

Suunnittelun vaihe 1: Elämäntyylisi mukaisten tulojen ja menojen arviointi

Eläkeaikaan varautumisen perustaksi tarvitset tiedon, mitä omistat ja arvion, mitkä ovat tulosi ja menosi, kun jäät eläkkeelle. 

Tulotaso koostuu lakisääteisestä eläkkeestä, mahdollisesta osa-aikatyöstä, sijoituksista ja vapaaehtoisesta eläkesäästämisestä saatavasta tulovirrasta, joko vuotuisen juoksevan tuoton ja/tai sijoitusten ja omaisuuden realisoinnin tuloksena. 

Eläkeajan menojen arviointi pitkän kaavan mukaan

Menojen tasoa voi arvioida tutkimalla, miten käytätä rahojasi nyt. Jaa tämän päivän menot kahteen:

  • välttämättömiin, kuten asuminen (vuokra/yhtiövastike, vesi, jätehuolto), ruoka, terveys ja verot
  • omavalintaisiin menoihin, kuten esimerkiksi vaatteet, matkustaminen, ravintolakäynnit.

Jos käytät maksamiseen pankkikorttia, helpoimmin menojen selvittäminen onnistuu verkkopankissa. Tutki esimerkiksi kolmelta kuukaudelta menot aiheittain, laske ne yhteen ja jaa kolmella, jotta saat kuukausimenon keskiarvon. Erityisesti välttämättömiä kuluja laskiessa, muista huomioida myös mahdolliset aviopuolison maksamat kulut. 

Laske vielä, mikä on välttämättömien menojen osuus ja vertaa sitä lakisääteisen eläkelupauksen suuruuteen. Näin saat pohjaa arviolle, paljonko säästöjä sinun tulee kerryttää ja mitä menoja eläkkeelle jäädessä rajoittaa, jos omistuksista ei tule lisätuloa.

Oikopolku eläkeajan riittävän tulotason arviointiin

Arviomme on*, että mikäli haluaa säilyttää työuran loppupuolen elintason, eläkeajan kokonaistulon (bruttoeläkkeen ja lisätulon yhteenlaskettu määrä) tulisi olla noin 80 % eläkeaikaa edeltävästä bruttopalkasta. Näin ollen eläkesäästöt tulisi mitoittaa siten, että jos bruttoeläke tulee olemaan noin 50 % palkasta, 30 % on saatava säästöistä tulovirraksi koko eläkeajalle. 

Etenekin hyvätuloisilla säästämisen tarve voi jäädä ”piiloon”, kun työtulo riittää hyvin kattamaan isommatkin menot, ja tulotason pudotuksen suuruus voi yllättää.

Eläkeaikana useasti asumiseen ei mene yhtä paljoa tulovirrasta kuin vielä asuntolainaa maksettaessa, mutta toisaalta lisääntynyt vapaa-aika ja esimerkiksi työsuhde-etujen puuttuminen voi yllättää lisäkustannuksilla esimerkiksi terveydenhoitoon ja autoiluun liittyen.

Suunnittelun vaihe 2: Lisätulon ja säästöjen tarve

Säästötarpeen suuruuden arviointiin kannattaa ottaa avuksi eläkelaskuri ja työeläkeote. Laskelman pohjana on neljä määräävää tekijää: 

  • Kertyneiden sijoitusten määrä = X €
  • Jäljellä oleva työaika =  Y vuotta
  • Arvio bruttotulon suuruudesta ja kehityksestä loppu-uran aikana
  • Omaehtoisten eläkesijoitusten tuotto, jonka määrittelee pitkälti valittu riskitaso (osakkeiden osuus)

Näiden perusteella laskelma antaa tuloksen, joka vastaa noin neljä kertaa bruttovuositulojen määrää, kun tavoitteeksi asettaa tulotason, joka on 80 % palkasta, ja säästöjen purkuajaksi vähintään 25 vuotta. Summa on suuri, eikä synny ilman, että sitä säännöllisesti säästäen rakentaa ja sisällyttää siihen jo kertyneitä varoja. 

Uudelleenarvioinnin aika

Kollegani arvioi näillä periaatteilla oman eläkesäästämisensä uudelleen. Hän ei halua stressata, että ei olisi työmarkkinoille enää riittävän kyvykäs kuusikymppisenä, vaan halusi valinnanvapauden siirtyä aikanaan matalapalkkaisempaan työhön vaikkapa OVE:n turvin. Hän lisäsi heti kuukausittaista säästämistään sadalla eurolla – kulujen leikkaus kohdistui iloiseen kulutukseen. Eläkesuunnittelun aika on kaikilla työikäisillä nyt eikä liian myöhään.  

”Me ollaan eläkesäästäjiä kaikki”

Lainsäätäjä pakottaa meidät kaikki työssä olevat säästämään eläkettä varten. Käytännössä se hoituu työntekijän kiinnittämättä siihen enempää huomiota: työnantajalla on velvollisuus vakuuttaa työntekijät ja tilittää maksut työelälaitokselle.

Vakuuttamisvelvollisuus alkaa työntekijän täyttäessä 17 vuotta. Jo vajaan 60 euron kuukausittaisesta tulosta aletaan maksaa eläkevakuutusmaksua. Työntekijän osuus maksusta on nykyisin noin 6–8 % palkasta riippuen työntekijän iästä. Sen lisäksi työnantaja maksaa ns. palkan sivukuluna oman osuutensa, tänä vuonna keskimäärin vajaa 18 % palkasta. 

Jokainen voi tarkistaa kertyneen lakisääteisen eläkkeensä työeläkeotteeltaan. Sen voi tarkistaa verkossa, mutta se lähetetään myös kirjeitse joka kolmas vuosi. 

Monella on väärä käsitys eläkkeiden rahoituksesta: Vuosittain eläkkeiden maksuun tarvittavat varat kerätään pääasiassa kunkin vuoden työeläkemaksuilla. Siten työssäkäyvät rahoittavat eläkkeellä olevien eläkkeet. Osa työeläkemaksuista (esim. vuonna 2016 vajaa 9 %) rahastoidaan tulevaisuutta varten.

Kun kansan ikärakenne muuttuu siten, että eläkkeellä olijoiden määrä suhteessa työssä oleviin kasvaa, aiheuttaa se huolta eläkejärjestelmän kestävyydestä. Tähän on ryhdytty varautumaan uudistamalla eläkejärjestelmäämme viime vuosina nostamalla eläkeikää ja ottamalla mukaan elinajanodotteeseen perustuva elinaikakerroin eläkkeisiin vaikuttavana tekijänä. 

Lakisääteinen eläke kerätään vakuutuksenmaksajilta vuosittain, kun taas vapaaehtoisen eläkkeen varat ovat konkreettisesti säästössä sinulle varattuina.

Lakisääteistä eläkettä maksetaan eläkkeelle jäämisen jälkeen koko elinajan. Jos taas olet itse säästänyt vapaaehtoista eläkettä, voit nostaa eläkkeeseen säästämäsi varat määrättynä ajanjaksona. Jakson pituus on sopimuksen tekoajankohdasta riippuen vähintään kaksi tai kymmenen vuotta. 

Susanna Miekk-oja ja Seija Järvinen

Susanna Miekk-oja on neuvonantaja Danske Bankin Varallisuudenhoidossa. Seija Järvinen on Danske Bankin Private Bankingin lakimies.

* Danske Bankin laskelmat ja kansainväliset arviot kuten USA:laisen Fidelityn arvion soveltaminen Suomen olosuhteisiin.

Kommentit (1)
 
  • Jari Mustojen 11.10.2018 11:24
     
    Hei Jutussa on kirjoitettu seuraavasti: ""Osa työeläkemaksuista (esim. vuonna 2016 vajaa 9 %) rahastoidaan tulevaisuutta varten. Mielestäni luku on liian alhainen. Noin yksi kuudesosa rahastoidaan (yksityinen sektori). Terveisin, Jari Mustonen
    Ilmoita asiaton viesti

Kommentoi
Kommentoinnin yhteydessä kerättävät tiedot on tarkoitettu vain kommentoinnin pitämiseksi asiallisena. Kommentoinnin yhteydessä annettuja tietoja ei tallenneta asiakasrekisteriin, eikä niitä käytetä tai luovuteta muuhun tarkoitukseen.
Nimesi Sähköpostiosoitteesi (ei näy julkisesti)
Kommenttisi
Varmistus robottien varalta: Mitä onkaan yksi ynnä seitsemän?
Välitä Taloustaidon ylläpidolle huomiosi siitä, että kommentti on mielestäsi asiaton ja toivoisit sen poistamista.
Voit myös halutessasi antaa lisätietoja ylläpidolle:
Haluatko varmasti poistaa kommentin?

Blogit

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.