Meillä suomalaisilla on perinteisesti tapana pohtia sitä, mitä meistä ulkomailla ajatellaan. Minulla on hyviä uutisia – kansainvälisten terveysalan yritysten mielestä Suomi näyttää melko houkuttelevalta investointikohteelta.
Meillä onkin hyvät edellytykset nousta kansainväliseksi terveysalan huippukeskittymäksi. Mutta jotta meistä voisi tulla Pohjolaan todellinen terveysalan life science hub, uusi ”Boston, Massachusetts”, tarvitaan poliittista tahtoa ja ripeitä toimia päätöksenteossa.
Suomi on jo nyt hyvä ja ainutlaatuinen alusta terveysalan kehitystyölle. Täällä on erinomaisesti toimiva terveydenhuoltojärjestelmä, jonka tutkijat, lääkärit ja hoitajat tekevät laadukasta tutkimustyötä oman työnsä ohella.
Terveystietoa löytyy kattavasti erilaisista rekistereistä pitkältä ajalta ja sitä on paljon. Aineistoja on myös digitalisoitu kattavasti. Lisäksi suomalaiset osallistuvat sitoutuneesti esimerkiksi kliinisiin lääketutkimuksiin. Meillä on myös lupaavaa toimeliaisuutta start-up-yritysten joukossa, josta on jo noussut useita terveysalan innovaatioita laajempaan tuotantoon ja käyttöön.
Nämä kaikki painavat vaakakupissa, kun isot kansainväliset lääke- ja muut terveysalan yritykset miettivät, mihin kannattaa tuoda omaa tutkimus- ja tuotekehitystyötään ja investoida. Ja miksi sen pitäisi kiinnostaa meitä? Koska nämä Suomeen tuodut investoinnit lisäävät kirjaimellisesti meidän kaikkien hyvinvointia: tuovat uusia hoitomuotoja nopeammin suomalaisten käyttöön, lisäävät terveydenhuollon ammattilaisten ja tutkijoiden osaamista uusimmista hoitomuodoista sekä tuovat Suomeen työpaikkoja.
Nyt ei ole varaa viivytellä
Edellytyksiä siis on, mutta miten tehdä hyvästä parempi? Miten Suomesta saataisiin kansainvälisesti todella kiinnostava ja houkutteleva life science -hubi?
Valtiovalta on jo herännyt terveysalan tärkeyteen. Hallituksen Terveysalan kasvustrategian1 mukaisesti Suomesta halutaan tehdä yksilöllisen terveydenhuollon ja genomitiedon edelläkävijä.Kasvutrategia keskittyy siihen, että täällä olisi hyvät edellytykset tehdä terveysalan tutkimusta ja tuotekehitystyötä.
On pidettävä huolta siitä, että terveysalan kasvu ja siihen vaadittavat lakiuudistukset pysyvät uudenkin hallituksen agendalla. Tällä hallituskaudella on annettu useita tärkeitä lakiesityksiä esimerkiksi terveystietojen tutkimuskäyttöön, biopankkeihin ja genomitiedon hyödyntämiseen liittyen.
Nyt näyttää vain pahasti siltä, että nykyinen eduskunta ei ehdi kaikkia näitä käsittelemään. Asialla on kuitenkin kiire. Suomi jää pian auttamatta jälkeen ja muiden maiden jalkoihin – ja siinä vaiheessa on enää turha haikailla tulevamme Pohjolan kiinnostavimmaksi investointikohteeksi.
On myös selvää, että sote-päätösten – varsinkin ulkomaille päin – loputtomalta näyttävä veivaaminen ei ole omiaan lisäämään Suomen vakuuttavuutta ja ennustettavuutta investointiympäristönä.
Konkreettisia esimerkkejä on jo
Edelläkävijäksi nouseminen vaatii konkreettisia tekoja, joista yksi esimerkki on FinnGen-hanke. FinnGen on julkisen ja yksityisen sektorin yhteinen tutkimushanke, johon osallistuvat suomalaiset yliopistot, sairaanhoitopiirit, THL, Veripalvelu, biopankit sekä useat kansainväliset lääkeyritykset.
Tutkimus pyrkii läpimurtoihin sairauksien ennaltaehkäisyssä ja diagnostiikassa. Hankkeen investointi on kooltaan ainutlaatuinen Suomessa ja hyvä osoitus siitä, että kiinnostusta on. FinnGenin on onnistunut viedä Suomea maailmankartalle geenitutkimuksen edelläkävijämaana.
Vastaavanlaisia esimerkkejä tarvitaan lisää, nopeasti. Terveysalan investointien, tutkijoiden ja asiantuntijoiden saaminen tänne tuo meille sekä yhteiskunnallista että taloudellista etua. Ja loppujen lopuksi tutkimuksesta hyödymme me, kansalaiset, ihmiset.
Kati Nyman
1. Työ- ja elinkeinoministeriö, Terveysalan tutkimus ja innovaatiotoiminnan kasvustrategia
Kommentoi