veronmaksajat.fi

Muutto ulkomaille: miten käy sosiaaliturvan?

7.12.2016 Yhteiskunta

Oletko lähdössä töihin, työnhakuun tai opiskelemaan ulkomaille vai suunnitteletko talvehtimista etelän lämmössä? Muutto ulkomaille vaikuttaa sosiaaliturvaasi.

Maapallo kuva Istockphoto.com

Suomen sosiaaliturvaan kuuluminen perustuu joko maassa asumiseen tai täällä työskentelyyn. Suomen kansalaisuus ei ratkaise oikeuttasi saada Kelan myöntämiä sosiaaliturvaetuuksia.

Muutosta ulkomaille, tilapäisestä oleskelusta ulkomailla ja paluusta Suomeen on aina ilmoitettava Kelaan. Lisäksi muuttoilmoitus maistraattiin on tehtävä aina, kun Suomen kansalainen muuttaa ulkomaille yli kolmeksi kuukaudeksi tai palaa takaisin Suomeen. Oikeus Suomen sosiaaliturvaan ratkaistaan pääsääntöisesti oleskelun aiotun keston perusteella.

Kun muutat ulkomaille alle vuodeksi eli muutto ulkomaille on tilapäinen, säilyt yleensä Suomen sosiaaliturvassa ja voit saada edelleen Kelan etuuksia. Tällaisia etuuksia ovat esimerkiksi lapsilisä, äitiysavustus ja sairauspäiväraha. Voit saada Suomesta myös työttömyysetuutta tilapäisen ulkomailla oleskelun aikana, mikäli olet työttömänä työnhakijana TE-toimistossa ja muut maksamisen edellytykset täyttyvät.

Jos taas olet ulkomailla yli vuoden, muuttoa pidetään vakinaisena. Tällöin oikeus Suomen sosiaaliturvaan päättyy useimmissa tapauksissa muuttoajankohtana.

”Muista kuitenkin, että lyhytkin työskentely toisessa EU-, Eta-maassa tai Sveitsissä siirtää sinut yleensä työskentelymaan sosiaaliturvaan työnteon ajaksi”, Kelan kansainvälisten asioiden osaamiskeskuksen päällikkö Suvi Rasimus sanoo.

Toisessa EU- ja Eta-maassa tai Sveitsissä työskentelevillä ja heidän perheenjäsenillään on yleensä oikeus samaan sosiaaliturvaan ja perhe-etuuksiin, esimerkiksi lapsilisään, kuin työskentelymaan omilla kansalaisilla.

Kun olet alun perin lähtenyt ulkomaille alle vuodeksi, mutta tilapäiseksi suunniteltu ulkomailla oleskelu kestääkin yli vuoden eli muuttuu vakinaiseksi, päättyy oikeutesi Suomen sosiaaliturvaan olosuhteiden muutoshetkellä.

EU-, Eta-maahan tai Sveitsiin pienipalkkaiseen työhön (esim. työharjoittelija ja au pair) lähtevät eivät välttämättä pääse työskentelymaan sosiaaliturvaan, koska työ ei täytä työskentelymaan vähimmäisvaatimuksia sosiaaliturvaan pääsemiselle. Näissä tapauksissa säilyt Suomen sosiaaliturvassa, kun oleskelusi ulkomailla on tilapäistä eli kestää alle vuoden.

Kun muuttaa pysyvästi pois Suomesta, pitää Kela-kortti palauttaa Kelaan. ”Kela-kortin saa kuitenkin takaisin Suomeen palatessa, kun hakemus Suomen sosiaaliturvaan pääsystä on käsitelty ja hyväksytty. Tällöin selvitetään, onko henkilöllä tarkoitus muuttaa takaisin Suomeen vakinaisesti.”

Lisätietoa lähetettyjen työntekijöiden, virkamiesten, tutkijoiden, yrittäjien ja itsenäisten ammatinharjoittajien kuulumisesta Suomen sosiaaliturvaan ulkomaille muuton jälkeen saa Kelasta

Lähdetkö työnhakuun ulkomaille?

Työtön voi lähteä työnhakuun kolmeksi kuukaudeksi toiseen EU- ja Eta-maahan tai Sveitsiin ja säilyttää samalla oikeutensa peruspäivärahaan tai työttömyyskassan maksamaan ansiosidonnaiseen päivärahaan.

Jos lähtee työnhakuun muuhun kuin edellä mainittuun maahan tai sosiaaliturvasopimusmaahan, työttömyysetuuksia maksetaan korkeintaan yhden vuoden tilapäisen oleskelun ajalta, jolloin oikeus Suomen sosiaaliturvaan säilyy.

Ennen työnhakumatkaa, pitää olla yhteydessä sekä TE-toimistoon että Kelaan ja selvittää ennakkoon täyttyvätkö työnhaun edellytykset ulkomailla. Myös paluusta Suomeen pitää ilmoittaa TE-toimistoon ja Kelaan. 

Saako opiskelija opintotukea Suomesta?

Opiskelijavaihtoon tai vaihto-oppilaaksi lähtevä säilyy yleensä Suomen sosiaaliturvassa, jos oleskelu ulkomailla kestää alle vuoden.

”Myös useampia vuosia ulkomailla opiskelevat säilyttävät Suomen sosiaaliturvan ja saavat opintotukea Suomesta, kunhan opiskelija hakee vuoden sisällä opiskelemaan lähdöstä päätöstä Suomen sosiaaliturvaan kuulumisesta. Tämä päätös on mahdollista saada jopa viideksi vuodeksi, ja sitä voidaan tarvittaessa jatkaa.”

”Jos olet opiskelun ohessa töissä, siirryt EU-asetuksen pääsäännön mukaisesti yleensä työskentelymaasi sosiaaliturvaan. Opintotukea saa kuitenkin edelleen Suomesta, kunhan opinnot etenevät ja tulorajat eivät ylity”, Suvi Rasimus lisää.

Ulkomaille opiskelemaan lähdöstä ja työskentelystä ulkomailla opiskelun ohessa pitää aina muistaa ilmoittaa Kelaan.

Talvehditko ulkomailla?

Tavallisesti alle vuodeksi ulkomaille muuttavat, esimerkiksi eläkeläiset, säilyttävät oikeutensa Suomen sosiaaliturvaan, kun taas yli vuoden ulkomailla asuvat eivät ole oikeutettuja Kelan etuuksiin.

Kannattaa kuitenkin muistaa, että ulkomailla säännöllisesti yli puolet vuodesta oleskelevilla henkilöillä, ei yleensä ole oikeutta Suomen sosiaaliturvaan. Jos siteet Suomeen ovat kuitenkin edelleen kiinteät, voi säilyä Suomen sosiaaliturvassa. ”Kiinteillä siteitä arvioitaessa Kela tarkastelee yksilöllisiä olosuhteita, kuten asumisaikaa Suomessa ja ulkomailla, perhesiteitä, asumisolosuhteita ja toistuvaa oleskelua Suomessa.”

”Viikon piipahdukset Suomessa muutaman kerran vuodessa eivät tarkoita säännöllistä tai toistuvaa oleskelua”, Suvi Rasimus täsmentää.

Vaikka eläkeläinen ei kuuluisi enää Suomen sosiaaliturvaan, hänelle voidaan yleensä maksaa eläkettä Suomesta. Myös eläkeläisten pitää ilmoittaa ulkomaille muutosta Kelaan.

Pääsenkö takaisin Suomen sosiaaliturvaan?

”Kun muutat takaisin Suomeen, ilmoita paluusta aina Kelaan. Paluusta pitää ilmoittaa, vaikka olisi kuulunut ulkomailla oleskelun aikana Suomen sosiaaliturvaan.”

Jos et ole kuulunut Suomen sosiaaliturvaan ulkomailla oleskelun aikana, haet oikeutta Suomen sosiaaliturvaan Kelasta. Sekä ilmoituksen paluusta Suomeen että hakemuksen oikeudesta Suomen sosiaaliturvaan voit tehdä netissä Kelan asiointipalvelussa.

Opastusta maasta- ja maahan muutosta saa myös Kelan palvelunumerosta
020 634 0200 (ma–pe klo 8–16).

Lähteet: kela.fi, te-palvelut.fi, maistraatti.fi

Täältä saat lisätietoa, jos muutat ulkomaille

Muista eurooppalainen sairaanhoitokortti

EU- ja Eta-maissa sekä Sveitsissä saat lääketieteellisesti välttämätöntä sairaanhoitoa samoin ehdoin kuin oleskelumaasi asukkaat, kun sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti.

”Jos teet työtä EU- tai Eta-maassa tai Sveitsiin, myös lyhytaikainen työskentely johtaa yleensä sairausvakuutusturvasi siirtymiseen toiseen maahan. Tällöin kannattaa hankkia eurooppalainen sairaanhoitokortti työskentelymaasta”, Kelan kansainvälisten asioiden osaamiskeskuksen päällikkö Suvi Rasimus opastaa.

Oikeuteen sairaanhoitoon ulkomailla vaikuttaa muun muassa oleskelun kesto ja maa, johon muutat. Ennen muuttoa kannattaa olla yhteydessä Kelaan ja selvittää oikeus sairaanhoitoon.

Tutustu ennakkoon sosiaaliturvasopimuksiin

Oikeus sosiaaliturvaan maasta- ja maahanmuuton yhteydessä voi perustua sosiaaliturvasopimuksiin. Suomi on solminut sosiaaliturvasopimukset Pohjoismaiden, USA:n, Kanadan, Chilen, Israelin, Australian ja Intian kanssa. Australian kanssa Suomella on lisäksi sopimus, joka koskee tilapäisen oleskelun aikaista sairaanhoitoa. Lisäksi Quebecin kanssa on sovittu erillisestä sosiaaliturvajärjestelystä.

”Sopimukset eroavat toisistaan, ja ne koskevat yleensä työntekijöitä ja heidän perheenjäseniään. Kannattaa ottaa yhteyttä Kelaan, jos on muuttamassa maahan, jonka kanssa Suomi on solminut sosiaaliturvasopimuksen”, Kelan kansainvälisten asioiden osaamiskeskuksen päällikkö Suvi Rasimus sanoo.

Minna Petäinen

Kommentit (0)
 

Kommentoi!
Nimesi Sähköpostiosoitteesi
Kommenttisi
Varmistus robottien varalta: Mitä onkaan kahdeksan ynnä yhdeksän?
Välitä Taloustaidon ylläpidolle huomiosi siitä, että kommentti on mielestäsi asiaton ja toivoisit sen poistamista.
Voit myös halutessasi antaa lisätietoja ylläpidolle:
Haluatko varmasti poistaa kommentin?

Mainos

Blogeissa

  • Perustuslaillista verotusta
    Korpela
    Perustuslaki on ollut paljon otsikoissa. Milloin mikäkin lakihanke perutaan perustuslakiin viitaten.  Perustuslakia ja verotusta ei ole tavattu sotkea keskenään, mutta pitäisikö verojuristienkin lu...
  • Talousnobelisti ja eläkkeiden tulevaisuus
    Uusitalo
    Ruotsin keskuspankin Alfred Nobelin muistoksi perustaman taloustieteen palkinnon viime vuonna saanut Bengt Holmström antaa silloin tällöin suosituksiaan siitä, mitä Suomessa pitäisi tehdä. Holmströ...
  • Lääkärintodistus esimiehelle – tarpeellinen vai turha?
    Sorvanto
    ”Olen nyt omalla ilmoituksella kolme päivää sairaana ja poissa töistä. Parantelen tätä vatsatautia maanantain, tiistain ja keskiviikon” -tyyppiset toteamukset ovat yleisiä. Esimiehen ei kuitenkaan ...

veronmaksajat.fi