veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

VEROT

Perinnöksi metsää – miten perinnönjaossa syntyy metsävähennyspohjaa?

Perinnöksi metsää – miten perinnönjaossa syntyy metsävähennyspohjaa?
18.4.2019

Isäni kuoli, ja kolme lasta perii hänet. Olemme tekemässä perinnönjakoa sisarusten kesken. Kuolinpesässä on sekä metsätila että yhteismetsäosuus.

Miten perinnönjako kannattaa suunnitella, jotta syntyisi metsävähennyspohjaa? Olen kuullut, että metsää ei välttämättä kannata jakaa suoraan sille rintaperilliselle, joka haluaa jatkaa metsätaloutta, vaan se kannattaa jakaa muille sisaruksille ja ostaa tämän jälkeen heiltä. Miten yhteismetsän osalta kannattaa toimia?

Verojuristi Georg Rosbäck vastaa:

Jos kuolinpesään kuuluu metsätila, pesä kannattaa toisinaan pyrkiä jakamaan esittämälläsi tavalla ja lunastaa metsätila kuolinpesän muilta osakkailta.

Sisarusten välisessä metsätilan kaupassa ostajalle syntyy kauppahinnan perusteella metsävähennysoikeus.

Sen sijaan metsää omistavan jakamattoman kuolinpesän osakkaiden välisistä osuuksien kaupoista ei synny kuolinpesälle metsävähennyspohjaa.

Kuolinpesän osuus katsotaan tällaisessa tilanteessa irtaimeksi omaisuudeksi.

Metsätilan kaupasta on maksettava 4 prosentin varainsiirtovero, mutta sen saa niin ikään lukea metsävähennyspohjaan. Myös pesäosuuden luovutus katsotaan varainsiirtoverolain tarkoittamaksi luovutukseksi siltä osin, kun kuolinpesään kuuluu kiinteistöjä.

Metsätilan myynti voi olla lisäksi sisarusten kesken verovapaa sukupolvenvaihdosluovutus. Verovapaus sukupolvenvaihdosluovutuksena ei tule kuitenkaan kyseeseen, kun luovutuksen kohteena on osuus jakamattomassa kuolinpesässä. 

Mahdollinen luovutusvoitto- ja varainsiirtoverotus on siis muistettava aina myös huomioida.

Yhteismetsäosuuden hankintamenon perusteella ei muodostu uutta metsävähennyspohjaa. Näin ollen sen voi hyvin jakaa suoraan kuolinpesästä sille perilliselle, joka sen haluaa.

Todettakoon, että mikäli kauppaa sisarusten kesken ei ole mahdollista tehdä edellä kuvatulla tavalla ja metsävähennysoikeutettu metsä siirtyy uudelle omistajalle vastikkeettomalla saannolla (esimerkiksi suoraan perintönä) ja perinnönjättäjältä on jäänyt käyttämättä metsävähennystä, siirtyy käyttämätön metsävähennys uuden omistajan käytettäväksi. Ensiksi kannattaa siten aina tarkastaa, mikä on perinnönjättäjän jäljellä oleva metsävähennyksen määrä.

Metsävähennysoikeuden enimmäismäärä on 60 prosenttia metsän hankintamenosta. Vuosittainen metsävähennys on enintään 60 % verovelvollisen metsävähennykseen oikeuttavasta metsästä verovuonna saaman veronalaisen metsätalouden pääomatulon määrästä. Verovuonna tehtävän metsävähennyksen on lisäksi oltava suuruudeltaan vähintään 1 500 euroa.

Näitä muut lukevat nyt

Blogeissa

Rahat, verot, työ & eläke, koti

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.