Vastaako Verohallinto vielä puhelimeen? Taloustaito LIVEn vieraana Verohallinnon pääjohtaja Markku Heikura
Miltä näyttää verotuksen tulevaisuus Suomessa? Taloustaito LIVEssä pureuduttiin Vero2026-tapahtumassa siihen, miten Verohallinnon resurssit, digitalisaatio, paperiasiointi, kryptovaluutat ja tekoäly näkyvät tavallisen veronmaksajan arjessa.
Miltä näyttää verotoimistojen palvelutaso ja vastaako Verohallinto vielä puhelimeen, kun väkeä Verohallinnosta on lähtenyt parin vuoden sisällä noin 800 henkeä ja verotoimistoja on lakkautettu?
Verohallinnon pääjohtaja Markku Heikura myöntää, että leikkaukset näkyvät.
”Verokorttipalveluissa jouduimme menemään aika pitkiin vastausaikakoihin. Kaikissa muissa palveluissa palveluajat olivat ihan ok ja nyt me olemme satsanneet taas lisää verokorttipalveluun. Vastausajat ovat keskimäärin 4 minuuttia”, Heikura sanoo.
Vaikka puhelimella tavoittaa, Heikura suosittelee asioimaan sähköisesti.
Edessä onkin lakimuutos, jossa ihmiset joutuvat yhä enemmän hoitamaan asioitaan digitaalisesti. Jos et itse aktiivisesti kieltäydy vastaanottamasta viranomaisviestejä digikanavissa, silloin tiedot tulevat jatkossa vain digikanavia pitkin.
”No kyllähän paperia saa edelleen, jos haluaa. Mutta jos käytät mitä tahansa julkisen hallinnon palveluita, niin tavallaan annat luvan siihen, että olet digikyvykäs”, Heikura sanoo.
Heikuran mukaan paperipostitus maksaa vuosittain 17 miljoonaa euroa, joten kustannussäästö voi olla mittava.
”Vähän radikaali ajatus olisi se, että jos jatkossa haluat saada paperipostia, silloin siitä pitäisi myös maksaa. Toki hallintolaki sanoo, että palveluiden pitää olla ilmaisia, mutta tällä homma hoituisi ja jokainen saisi itse päättää, haluaako maksaa euron siitä paperisesta kirjeestä vai ei”, Heikura sanoo.
Millaisen loven verotuottoihin tekee perintö- ja lahjaveron alennus?
Perintö- ja lahjaveroasteikkoja muutettiin vuoden vaihteessa niin, että nyt verottomasti saa antaa enemmän perintöjä ja lahjoja kuin aiemmin. Tämä näkyy myös verotuotoissa. Suorien vaikutusten lisäksi voi olla niin kutsuttuja dynaamisia vaikutuksia, mutta niiden suuruuteen Heikura ei halua ottaa kantaa.
Entäpä sitten toinen eduskunnassa vireillä oleva lakihanke, eli verottajan tiedonsaantioikeus. Saako verottaja jo liikaakin tietoa kansalaisten asioista. Lakimuutoksen on katsottu olevan ristiriidassa myös EU:n tietosuoja-asetuksen kanssa.
”Näiden vertailutietojen avulla me löysimme ilmoittamattomia tuloja 100 miljoonaa euroa (viime vuonna). On hämmästyttävää, että valtiota, jolla on kassa tyhjä, ei kiinnosta 100 miljoonaa euroa lisää tuloja tahoilta, jotka jättävät lakisääteiset verot maksamatta”, Heikura sanoo.
Esimerkiksi kryptotuloista voisi Heikuran arvion mukaan saada 15–30 miljoonaa euroa lisää verotuloja.
Entä näkeekö Markku Heikura, että tavallisella ihmisellä on riskiä joutua verotarkastuksen kohteeksi?
”Silloin, kun teette lain mukaan, niin mitään ongelmaa ei ole”, Heikura sanoo.
Tiedot jenkkien pilvipalveluissa
Viime päivinä julkisuudessa on virinnyt huoli siitä, että suomalaisten verotiedot valuvat jenkkiläisten pilvipalveluiden kautta vääriin käsiin. Heikura ei pidä huolta kuitenkaan aiheellisena. Hänen mielestään pilvipalvelut ovat lähtökohtaisesti paljon turvallisempia kuin omat konesalit.
Entä kun tekoäly valloittaa maailmaa, pitäisikö nykyisin kehitellä uusia verolajeja, kuten vaikkapa robottiveroa?
”Tuo robottivero ei ehkä ole oikein hyvä. Sitä on helppo kiertää, mutta joku tämmöinen datan käyttömaksu tai joku vastaava voisi olla.
Banaanivaltion verotuksesta tulevaisuuteen
Tuttuun tapaan Taloustaito LIVE:n vieraalle esitettiin tälläkin kertaa myös yksi tekoälyn laatima kysymys: Jos saisit yhden päivän ajan kerätä veroja täysin, miten haluat, mitä keksisit?
”Mun mielestä on todella huolestuttavaa, että Suomesta on tulossa tämmöinen banaanivaltio, jossa myymme meidän raaka-aineet ulkomaisille toimijoille ihan polkuhintaan. Otetaan esimerkkinä mineraalivero tai sähkövero. Jos kaivat Suomen maasta mineraaleja, tarvitaan ihan törkeät verot ja kerrytetään sitten mineraalirahastoa ja voidaan hyvin. Mutta jos jatkojalostat sen täällä, silloin veroaste olisi pienempi. Se olisi lisäarvoa Suomelle”, Heikura sanoo.
Taloustaito LIVEn juonsivat Finlandia-talolta Vero2026-tapahtumasta Outi Airaksinen ja Aniina Vänskä.
Outi Airaksinen