veronmaksajat.fi

Alko astui ensiaskeleet 1930-luvulla

12.5.2017 Viini

Kun inhottu kieltolaki Suomessa viimein kumottiin 1932, odotti varmaankin moni ravintola-asiakas paluuta kultaisiin aikoihin. Vapaus ei kuitenkaan ravintoloihin palannut, vaan kehitys lähti hyvin omalaatuiseen suuntaan.

Kuukauden suosikki 449897, Barone Ricasoli Brolio Chianti Classico 2014, Italia, 19,50 e

Raittiusliike eli vahvana 30-luvun Suomessa ja sillä oli myös pitävä ote alkoholimyyntiä varten perustetussa Oy Alkoholiliike Ab:ssa (Alko).

Alkon hallintoneuvosto säännösteli vähittäismyyntiä tiukasti ja asiakkaat tutkittiin tarkasti. Tässä tietysti Alko toteutti lainsäätäjän tahtoa. Käytännössä Alko ja sen hallintoneuvosto saivat lähes diktaattorin valtuudet kaikessa, mikä vähänkään koski alkoholiasioita.

Niinpä ravintolaelinkeino huomasi olevansa vielä tiukemmassa puristuksessa kuin se oli ollut kieltolain ja pimeän viinan aikana. Alkon hallintoneuvosto määräsi mihin anniskelupaikan (ravintolan) sai perustaa, miten anniskelu tuli suorittaa, mihin hintaan ruokaa ja alkoholia sai myydä ja niin edelleen.

Ennen mahdollisen luvan myöntämistä hallintoneuvosto ja sen alainen ravintolatoimikunta konsultoivat vielä haetun anniskelupaikkakunnan maaherraa sekä kunnanvaltuustoa, joilla oli valta kieltää anniskelupaikan perustaminen. Monet kielsivätkin, erityisesti maaseudulla, sillä alkoholin ei katsottu edelleenkään soveltuvan maaseutuväestölle.

Alko luokitteli ravintolat kolmeen eri kategoriaan niiden asiakaskunnan mukaisesti, aivan kuten 1 800-luvulla sääty-yhteiskunnan aikanakin. Anniskeluoikeuksia oli käytännössä turha toivoa, mikäli ravintolan ei katsottu kuuluvan parhaaseen luokkaan.

Tällaisia ravintoloita ei luonnollisesti ollut työväestön asuinalueilla, joten maaseudun lisäksi kaupunkiväestö sai osansa säännöstelystä. Alko ei päätöksiä juuri perustellut, eikä niistä voinut myöskään valittaa.

Alko valvoi itse itseään. Oli suljetussa järjestelmässä se hyvä puoli, että himoitun anniskeluluvan haltijat saivat olla varmoja menekistä, kun kilpailua ei ollut. Luvan tosin menetti herkästi, jos sääntöjä ei noudattanut pilkulleen. Tämä johti monesti aivan absurdeihin tilanteisiin asiakaspalvelussa.

Viimeinen silaus Alkon ylivaltaan saatiin vuonna 1933, kun Alko päätti ryhtyä myös ravintoloitsijaksi ja perusti Kansanravintolat Oy:n. Omien ravintoloidensa lisäksi Alko suosi lupapolitiikassaan osuusliikkeen ja työväenliikkeen ravintoloita, joten vapaasta markkinataloudesta oltiin valovuoden päässä.

Anniskelumyynti ja -hinnat sidottiin useasti ruokailuun, ja myös ”anniskeluun kelvolliset” ruokalajit määriteltiin tarkkaan. Esimerkiksi voileivän kanssa ei välttämättä saanut ostaa olutlasillista.

Omaa ravintolatoimintaansa Alko laajensi vuonna 1954 perustamalla Yhtyneet Ravintolat Oy:n. Anniskeluoikeuksien määrällinen rajoittaminen säilyi voimassa aina vuoteen 1986 saakka.

Kuukauden suosikki, Barone Ricasoli Brolio Chianti Classico, löytyy Alkon ensimmäisestä vähittäismyyntihinnastosta tuotenumerolla 798. Hinta tuolloin oli 48 markkaa, nykyrahassa 17,20 euroa. 

Kolme ajankohtaista kuohuvaa kevään juhliin

525997, Lehtikuohu, Suomi, 13,47 e

Tyylikäs alkoholiton vaihtoehto.

  • Lakkiaiset ja kesäjuhlat

576137, Soligo Prosecco Brut, Italia, 10.90 e

Kukkainen ja raikas kuohuviini tyylikkäässä pullossa.

  • Lakkiaiset ja kesäjuhlat 

926588, André Clouet Grande Reserve Champagne Brut Jeroboam, Ranska, 199 e

Kolmilitrainen tuplamagnum tekee säväyksen vieraisiin.

  • Lakkiaiset ja kesäjuhlat

Kolme uutta ale-olutta

904914, Hitachino Nest Red Rice Ale, Japani, 4,79 e (0,33 l)

Melko runsas ja maltainen erikoinen rice ale.

  • Sushi 

771624, Kimito Brewing Brown Ale, Suomi, 4,48 e (0,33 l)

Tasapainoinen ja miellyttävä ruskea ale.

  • Ribs

 

909874, La Quince Llipa!, Espanja, 5,48 e (0,33 l)

Sitruksisen raikas ale.

  • Tapas

Kokeile viinaketta Alkon alkuajoilta

319027, Gambina, Suomi, 9,39 e

Tuoteryhmässä ”viinakkeet” löytyi jo Alkon avautuessa Gambina-viinake (Cocktail).

  • Nostalgiaan 

007651, Königsmosel Riesling 2016, Saksa, 9,99 e

Vuonna 1932 tämä viini olisi maksanut 23,72 e.

  • Graavilohileipä 

00706, Jaloviina *, Suomi, 16,98 e (0,5 l)

Viinoitettu konjakki: tuotettu astioissa, viinoitettu ja pullotettu Suomessa, 30 Smk.

  • Kahville

Risto Karmavuo

Kommentit (0)
 

Kommentoi!
Nimesi Sähköpostiosoitteesi
Kommenttisi
Varmistus robottien varalta: Mitä onkaan viisi ynnä kahdeksan?
Välitä Taloustaidon ylläpidolle huomiosi siitä, että kommentti on mielestäsi asiaton ja toivoisit sen poistamista.
Voit myös halutessasi antaa lisätietoja ylläpidolle:
Haluatko varmasti poistaa kommentin?

Mainos

Blogeissa

veronmaksajat.fi