veronmaksajat.fi

Voiko valokuva olla hyvä sijoitus?

3.2.2015 Taide

Kyllä voi, sillä valokuvataiteeseen pätevät samat taidesijoittamisen lainalaisuudet kuin muillakin tekniikoilla tehtyyn taiteeseen.

Valokuvataide on yksi uusimmista taiteen lajeista. Siksi monia mietityttää, voiko valokuvataide olla hyvä sijoitus. Huoli on turha: periaatteessa valokuvataide sopii sijoituskohteeksi yhtä lailla kuin muunkinlainen taide.

Ola Kolehmainen Hagia Sophia year 537 XIV, 2014

Kaikesta valokuvataiteesta karkeasti arvioiden noin kaksi prosenttia yltää sijoituskohteeksi. Tähän joukkoon kuuluu taiteilijoita ja teoksia, jotka kiinnostavat ihmisiä niin vahvasti, että teosten arvo pysyy korkealla läpi talous- ja muotisuhdanteiden.

Nykytaide on spekulatiivinen sijoituskohde erityisesti sen vuoksi, että taiteen jälkimarkkinoille ei ole vielä ehtinyt tulla paljon nykytaiteen teoksia. Siksi teoksille ei myöskään ole karttunut pitkää hintahistoriaa. Onkin vielä varhaista arvioida, miten paljon nykyajan valokuvateokset kiinnostavat keräilijöitä vuosikymmenten päästä.

Menestyäkseen taiteilijan pitää nousta esiin aikalaistaiteilijoidensa joukosta avantgardistisella, kiinnostavalla tyylillään, aktiivisella näyttelytoiminnalla ja sillä, että keräilijät ja museot ostavat paljon hänen töitään. Ne työt, jotka parhaiten kuvastavat taiteilijan tuotantoa hänen suosituimmalta tuotantokaudeltaan, ovat todennäköisesti parhaimpia sijoituskohteita.

Suomalaiset teokset haluttuja maailmalla

Yleensä valokuvataiteilijat tekevät töistään 4-6 teoksen sarjoja. Siinä valokuvataide muistuttaa grafiikkaa: valokuvataide on harvoin täysin uniikkia. Valokuvateosten hinnat ovat silti maalaustaiteen hintakategoriassa.

Suomalaisten valokuvateosten hinta on yleensä 3 500-20 000 euron haarukassa. Kansainvälistä uraa tehneiden valokuvataiteilijoiden taideteoksilla näyttäisi kuitenkin tällä hetkellä olevan melko hyvä jälleenmyyntihinta.

Keräilykohteena valokuvataide alkoi yleistyä Suomessa 1980-luvun alussa. Suomen teknologinen menestys yhdessä Nokia-tarinan kanssa synnytti kansainvälistä kiinnostusta myös suomalaista valokuvataidetta kohtaan erityisesti 1990- ja 2000-luvun vaihteessa.

Suomalaista valokuvataidetta pidetään maailmalla korkeatasoisena, eksoottisena ja haluttavana. Siksi moni valokuvataiteilijamme käy ulkomailla pitämässä tärkeimmät näyttelynsä.

Menestyneitä suomalaisia valokuvataiteilijoita ovat esimerkiksi Esko Männikkö, Timo Kelaranta, Jorma Puranen, Saara Ekström, Aino Kannisto, Mikko Ijäs, Sanna Kannisto, Sandra Kantanen, Pertti Kekarainen, Ola Kolehmainen, Pekka Luukkola, Susanna Majuri, Arno Rafael Minkkinen, Mikko Mälkki, Lauri Nykopp, Tiina Osara, Nelli Palomäki, Heli Rekula, Pentti Sammallahti, Antti Laitinen, Henna Pohjola, Axel Antas, Elina Brotherus, Martti Jämsä, Heta Kuchka, Anni Leppälä, Mikko Sinervo ja Santeri Tuori.

Yksi Suomen menestyneimmistä valokuvataiteilijoista on Berliinissä asuva, vuonna 1964 syntynyt Ola Kolehmainen. Hänen työnsä Keltainen portaikko huutokaupattiin vuonna 2006 Christie’sillä Lontoossa 14 300 eurolla. Teoksen lähtöhinta oli 5 900-8 800 euroa.

Vuonna 2012 Kolehmaisen työ Portaikko huutokaupattiin Suomessa Bukowskilla 22 400 eurolla.

Ola Kolehmaisen tyylin lähtökohtana on arkkitehtuuri yhdistettynä minimalistisella muotokielellä suurikokoisiin teoksiin. Kolehmaisen työt ovat 15 000-65 000 euron hintahaarukassa.

Hintaennätys on saksalaisen hallussa

Maailman kalleimpien nykytaiteen valokuvateosten hinnat vaihtelevat noin 500 000 eurosta 4,5 miljoonaan euroon. Nämä työt yleensä myydään isoissa huutokauppataloissa Sotheby’sillä ja Christie’sillä.

Düsseldorfin taideakatemian valokuvauksen professori Andreas Gursky teki pari vuotta sitten valokuvataiteen hintaennätyksen. Hänen työnsä Rhein II huutokaupattiin New Yorkissa marraskuussa 2011 Christie’sillä 4 338 500 dollarilla.

Maailmantaiteen suuria valokuvataiteilijoita ovat esimerkiksi Richard Prince, Cindy Sherman, Andreas Gursky, Alfred Stieglitz, Robert Mapplethorpe ja Sigmar Polke. 

 

Yksi Suomen kansainvälisesti menestyneimmistä valokuvataiteilijoistamme on Berliinissä asuva Ola Kolehmainen. Hänen seuraava näyttelynsä avautuu 10. huhtikuuta Galerie Forsblomilla. Aikaisemman minimalistisen ja modernin muotokielen sijaan taiteilija keskittyy tuoreessa tuotannossaan Istanbulin historialliseen arkkitehtuuriin.

Pauliina Laitinen-Littorin

Kirjoittaja on filosofian tohtori ja taidemarkkinoiden asiantuntija

 

 

Kommentit (0)
 

Kommentoi!
Nimesi Sähköpostiosoitteesi
Kommenttisi
Varmistus robottien varalta: Mitä onkaan yksi ynnä yksi?
Välitä Taloustaidon ylläpidolle huomiosi siitä, että kommentti on mielestäsi asiaton ja toivoisit sen poistamista.
Voit myös halutessasi antaa lisätietoja ylläpidolle:
Haluatko varmasti poistaa kommentin?

Mainos

Blogeissa

  • Yhtiöittäminen on veronmaksajan etu
    Rajakangas
    Julkisen sote-tuotannon yhtiöittäminen kilpailluilla markkinoilla toimiessa ei ole pakollista. Ehdottoman tarpeellista se on. Sinäkin, veronmaksajalukijani, hyödyt siitä. Sote-uudistusta tehdään ko...
  • Miksi naisten sijoitustuotot ovat miesten sijoitustuottoja suurempia?
    Liljeström
    Useiden tutkimusten mukaan naisten sijoitustuotot ovat miesten sijoitustuottoja suuremmat. Ensimmäinen selitys tähän on varmaankin se, että miehet ovat innokkaita kaupankävijöitä. Kaupankäyntikulut...
  • Seitsemän vinkkiä taloyhtiön yhtiökokoukseen
    Metsola
    Kevät ja yhtiökokoukset kuuluvat yhteen. Yhtiökokouksiin kuuluu myös värikäs keskustelu, toisinaan asiasta, välillä sen vierestä. Lisäksi kokouksissa käytetään ihan todellista valtaa. Päätösvaltaa,...

veronmaksajat.fi