veronmaksajat.fi

Miksi huutokaupan välityspalkkiot kirpaisevat?

10.8.2017 Taide

Niin ostajat kuin myyjätkin pitävät huutokauppayhtiön itselleen pidättämiä välityspalkkioita usein jopa kohtuuttoman korkeina. Onko näin?

Esineen myytäväksi tuonut maksaa huutokauppayhtiölle korvausta yleensä 15-20 prosenttia vasarahinnasta ja ostaja tätäkin enemmän. Tämä huutokauppayhtiölle menevä osuus tuntuu suurelta, mutta helposti unohdetaan, että toiminnan ylläpitäminen, esineiden kuljettaminen, luettelointi, varastointi, brändin luominen jne. aiheuttavat myös melkoisesti kustannuksia.

Kun maailmalta kantautuu uutisia arvohuutokaupoissa myydyistä miljoonien eurojen taide- ja keräilyesineistä, moni kuvittelee, että huutokauppayhtiöt ovat todellisia rahantekokoneita. Jotkut ovatkin, mutta useimmat joutuvat kamppailemaan nousevien kustannusten ja vähenevien tuottojen puristuksessa.

Arvokkaista kohteista joudutaan kilpailemaan ehkä myyntiprovisioita kutistamalla. Arvokohteita on myös aika vähän kokonaistarjontaan verrattuna.

Myisinkö itse?

Voihan esinettä yrittää itsekin myydä vaikkapa nettihuutokauppojen välityksellä. Arvokkaiden ja harvinaisten keräilyesineiden ostajaa ei siten kuitenkaan järin helposti löydy. Myyntihinnasta voi käteen jäädä jopa vähemmän kuin mitä arvohuutokaupassa saa välityspalkkiotkin vähennettynä.

Suuret yhtiöt ostavat pienet

Ainakin Pohjoismaissa huutokauppayhtiöiden keskinäinen kilpa on aika kovaa, ja sitä käydään nimenomaan myyntiin tarjottavista esineistä ja asiakaskunnan tavoitettavuudesta. Moni vanha huutokauppayhtiö onkin myyty isommille.

Loppukesällä arvostettu tukholmalainen koruihin erikoistunut huutokauppatalo joutui perumaan aikomansa huutokaupan. Yritys sulkee myös liikkeensä Tukholman keskustassa.

Kysymyksessä oli maailman vanhimmaksi perheomisteiseksi korualan yritykseksi tituleerattu W.A. Bolin, joka joutuu sulkemaan ovensa ainakin nykymuodossaan 226 toimintavuoden ja erittäin monen sukupolven jälkeen. Kannattavalle toiminnalle ei nähty enää juurikaan edellytyksiä.

Kaksi hovihankkijaa

Bolinia on rinnastettu jopa Fabergéhen, joskaan nämä korumaailman kuuluisuudet eivät varsinaisesti kilpailleet keskenään – niiden tarjonta oli hieman erilaista. Väitetään, että 1900-luvun alkuvuosina pohdittiin Pietarissa jopa näiden kahden maineikkaan jalokiviliikkeen yhdistämistä, mutta hankkeesta luovuttiin.

Molemmat olivat Venäjän tsaarien hovihankkijoita, ja molempien asiakkaisiin kuului maan äveriästä ja laatutietoista aatelistoa.

Venäläis-ruotsalainen Bolinin suku perusti ensimmäisen kultasepänliikkeensä Pietariin jo 1791, ja ehti siten olla kaikkien sen jälkeisten tsaarien hovihankkijana. Liike laajensi toimintaansa Venäjällä myös Moskovaan. Myymälät se perusti myös Saksaan ja Tukholmaan, jossa Bolin toimi myös Ruotsin kuninkaiden hovihankkijana.

Venäjän vallankumous miltei syöksi Bolinin perikatoon, mutta Tukholmassa yritys sai sentään uuden alun. Se laajensi toimintansa myös huutokauppoihin, joissa se erikoistui arvokkaisiin koruihin.

Suomessakin on Bolinin koruja ja hopeita ollut silloin tällöin huutokaupoissa. Yrityksen kirkkohopeita löytyy myös monista suomalaiskirkoista.

sormus

Verkossa kauppa käy yli rajojen

Nettikaupan yleistyminen myös antiikki- ja keräilytavarakaupassa on laajentanut asiakaskunnan yli rajojen. Tämän mahdollisuuden huomanneet ovat laajentaneet toimintaansa panostamalla juuri nettiin ostamalla paikallisia arvohuutokauppoja ja organisoimalla niin tavaroiden kuljetuksen kuin rahojen helpon ja turvallisen siirtelynkin paikasta ja maasta toiseen.

Chanel laukku

Yksi kilpailijoitaan osteskellut ja voimakkaasti laajentunut huutokauppayhtiö on tanskalainen Lauritz.com, joka on nykyisin Pohjoismaiden suurin huutokauppayritys. Samasta tittelistä kisaa kuitenkin myös ruotsalainen Bukowskis, joka on käyttänyt itsestään termiä ”Pohjoismaiden johtava”. Kiistaa on siitä, mitä kaikkea myyntiin vertailuissa sisällytetään.

Lauritzilla on paikallisia huutokauppayhtiöitä jo melkoinen liuta ja päämarkkina-alueena ovat Tanska, Ruotsi,  Saksa, Norja ja Belgia. Suomalaisille Lauritzin ehkä tunnetuin ”paikalllinen” huutokauppayhtiö on Stockholms Auktionsverk. Suurin osa huutokaupoista tapahtuu kuitenkin netin kautta, ja tässä toiminnassa Lauritz on uranuurtaja.

kirja, huutokauppa

On ihme, jos yhtiö ei olisi tutkaillut tarkasti alan markkinoita myös Suomessa, jossa ruotsalaisella Bukowskisilla on vahva asema kotimaisten arvohuutokauppojen rinnalla.

Lauritzin osakkeet vietiin runsas vuosi sitten julkisesti noteerattaviksi Nasdaq First North Premier-listalle Tukholmassa. Suurin osakkeenomistaja on kuitenkin yhä yli 50 prosentin osuudellaan yhtiön perustaja Bengt Sundström.

 

Pentti Avomaa

Kommentit (0)
 

Kommentoi!
Nimesi Sähköpostiosoitteesi
Kommenttisi
Varmistus robottien varalta: Mitä onkaan viisi ynnä kaksi?
Välitä Taloustaidon ylläpidolle huomiosi siitä, että kommentti on mielestäsi asiaton ja toivoisit sen poistamista.
Voit myös halutessasi antaa lisätietoja ylläpidolle:
Haluatko varmasti poistaa kommentin?

Blogeissa

veronmaksajat.fi