veronmaksajat.fi

Palkkamaltti tarvitsee tuekseen veromalttia

11.8.2017 Teemu Lehtinen

Työmarkkinoilla lähestyy syksyn liittokierros. Ennen sitä hallitus linjaa ensi vuoden veroratkaisut elokuun lopun budjettiriihessä.

Liittokierrokselta on monesta suunnasta toivottu maltillisia palkankorotuksia. Tämä toive on sinällään ymmärrettävä. Suuret palkkojen nimelliskorotukset eivät erityisesti edistä työllisyyttä ja kilpailukykyä. Samalla menetettäisiin tuoreella kilpailukykysopimuksella tavoiteltuja hyötyjä.

Mutta asialla on myös kääntöpuoli. Kilpailukykysopimus merkitsi palkansaajien kollektiivista vastaantuloa yhteisen hyvän vuoksi ja positiivisen talouskäänteen aikaansaamiseksi. Palkansaajat odottavat luonnollisesti parempien aikojen koittamisen näkyvän ennen pitkää myös omassa palkkapussissa.

Uskon suomalaisilta löytyvän malttia monenlaisissa tilanteissa, mutta olisi epärealistista odottaa, että nousukauden koittaessa oltaisiin valmiita tyytymään ostovoiman sukeltamiseen.

Ja tästä päästään hallituksen rooliin kokonaisuudessa.

 * * *

Vuonna 2017 hallituksen kilpailukykysopimuksen tueksi tarjoama reilu veroporkkana on ylläpitänyt palkansaajien ostovoimaa äärimaltillisesta palkkalinjasta huolimatta. Samalla kuluttajien luottamus sekä oman että koko maan talouden kehitykseen on ollut huipputasolla.

Veronkevennys kantaa nyt hyvää hedelmää. Se tukee yhä haurasta kotimaista kulutuskysyntää. Tämä on tärkeää, jotta talouden kasvu ja työllisyyden paraneminen eivät olisi liian yksipuolisesti pelkän viennin vedon varassa. Talouteen on aikaansaatu myönteinen kierre, joka vahvistaa nyt myös julkista taloutta. Valtion budjetin alijäämä on edelleen suuri, mutta pienenemään päin.

Vuoden 2018 veronäkymä on ainakin toistaiseksi päinvastainen. Ilman uusia päätöksiä palkansaajien verotus alkaa uudelleen kiristyä sosiaalivakuutusmaksujen nousun myötä. Tämä uhkaisi kääntää palkansaajien nettoansioiden ostovoiman miinukselle kohtuullisista palkankorotuksista huolimatta.

Tuskin edistäisi kaivattua palkkamalttia, jos yli kahden prosentin palkankorotuksilla pääsisi vasta hädin tuskin nollille ostovoimassa.

Kaikeksi onneksi hallitus päättää vuoden 2018 veroista vasta budjettiriihessä. Sieltä on syytä odottaa viisaita ratkaisuja.

 * * *

Verotus ei ole pelkkiä prosentteja ja euroja. Verotus on myös viestintää.

Minkä viestin hallitus lähettäisi liittokierrokseen valmistautuville palkansaajille vaihtamalla tämän vuoden tuntuvat kevennykset ensi vuoden selviksi kiristyksiksi?

Jos hallitus haluaa konkreettisesti toimia maltin säilymisen puolesta, on sen syytä vähintään purkaa palkkaverotusta ensi vuonna uhkaavat kiristykset. Se olisi jo myönteinen viesti siitä, että hallitus kantaa edelleen huolta palkansaajien ostovoimasta ja hauraasta kotimaisesta kysynnästä.

Liittokierrokselta laajasti toivottu palkkamaltti ei synny itsekseen, vaan se edellyttää tuekseen myös hallituksen veromalttia.

 

Teemu Lehtinen

Kirjoittaja on Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja.

Kirjoitus ilmestyy Taloustaidossa 16.8.2017.

 

Kommentit (1)
 
  • Tina 14.8.2017 13:23
     
    Se vasta malttia on kun maksetaan lisää eläkettä Finnairin pomolle ja bonukset nousee ?????? Ja kansaa kyykytetään ???? Missä maalaisjärki !!!
    Ilmoita asiaton viesti

Kommentoi!
Nimesi Sähköpostiosoitteesi
Kommenttisi
Varmistus robottien varalta: Mitä onkaan kuusi ynnä kuusi?
Välitä Taloustaidon ylläpidolle huomiosi siitä, että kommentti on mielestäsi asiaton ja toivoisit sen poistamista.
Voit myös halutessasi antaa lisätietoja ylläpidolle:
Haluatko varmasti poistaa kommentin?

Mainos

Kirjoittajasta

Teemu Lehtinen

Teemu Lehtinen on Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja. Seuraa @TeemuTLehtinen Twitterissä.

Blogeissa

  • Nobelisti Bengt Holmström oli sekä väärässä että oikeassa
    Kauppi
    ”Eläkelupaus voi osoittautua katteettomaksi.” Professori Bengt Holmström kohautti tällä väitteellään toissa viikolla. Puheenvuoro oli tärkeä ja hyödyllinen monessakin mielessä. Eläkkeistä ja eläkej...
  • Metsäalalla myönteinen vire
    Toivonen
    Suomen talous on kehittynyt ennustajien odotuksia myönteisemmin. Tämä pätee myös metsäsektoriin. Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n heinäkuun lopussa julkistaman suhdannebarometrin mukaan noususuhda...
  • Perustuslaillista verotusta
    Korpela
    Perustuslaki on ollut paljon otsikoissa. Milloin mikäkin lakihanke perutaan perustuslakiin viitaten.  Perustuslakia ja verotusta ei ole tavattu sotkea keskenään, mutta pitäisikö verojuristienkin lu...

veronmaksajat.fi