veronmaksajat.fi

Miten luovia markkinoilla jännittyneessä maailmanpoliittisessa ympäristössä?

11.8.2017 Tomas Hildebrandt

Maailmanpoliittinen tilanne on kuin iso shakkilauta, ja sijoittajan pitäisi pystyä arvioimaan minkä siirron pelaajat seuraavaksi tekevät. Vastakkain ovat Yhdysvallat, Venäjä, Kiina ja monet pienemmät pelurit.

Yhdysvallat pelaa nyt presidentti Trumpin johdolla nopeaa ja impulsiivista peliä. Ulkoministeri Tillerson on kuin joka paikassa suhaava kuningatar. Venäjä on presidentti Putinin johdolla taas hidastanut peliään, mutta kasvattanut panostuksia. Sen sotaharjoitukset liikkuvat laudalla kuin torni konsanaan. Turkki siirtelee pikkunappuloitaan edestakaisin. Pohjois-Korea yrittää löytää uomaa Hwasong-12-lähettinappulalleen. Kenen on hevonen eli kyberiskut?

Peliskenaarioita ja lopputulemia on lukuisia. Mistä pitäisi olla huolissaan ja mitä asioita pitäisi seurata?

Selvää on ainakin se, etteivät tapahtumat etene yksioikoisesti. Yllättäviä käänteitä tullaan näkemään. Muuttuvat tilanteet aikaansaavat markkinoilla heilahduksia, jolloin jotkut sijoittavat haluavat tai joutuvat hyppäämään kelkasta. Jos pää kestää, katsoo pitkän aikavälin sijoittaja kuitenkin pidemmälle: Miltä Yhdysvallat näyttää aikanaan Trumpin aikakauden jälkeen, entä Venäjä Putinin jälkeen, jatkuuko Kiinan nousu?

Pitkässä juoksussa ovat osakemarkkinat toipuneet monista vakavistakin kriiseistä. Irakin hyökätessä Kuwaitiin 1990 reagoi S&P 500 -osakeindeksi -1,1 prosentin laskulla. Kuukauden päästä olivat kurssit luisuneet 9,3 prosenttia, mutta vuoden päästä ne kipusivat 10,0 prosenttia plussalle.

Isku New Yorkin kaksoistorneihin 2001 aiheutti 4,9 prosentin notkahduksen. Kuukauden päästä olivat osakekurssit kuitenkin 4,9 prosenttia plussalla mutta vuoden päästä jo 14,3 prosenttia miinuksella. Vuosituhannen alussa mylläsivät markkinoilla myös muut voimat kun teknologiakupla puhkesi.

Presidentti Nixonin eroilmoitus vuonna 1974 aikaansai 0,9 prosentin laskun, joka syveni kuukauden aikana 13,8 prosenttiin. Vuoden päästä olivat kurssit jo toipuneet ja nousseet 6,7 prosenttia.

Historia ei tietenkään tule toistamaan itseään ja joskus on käynyt huonomminkin. Ranskan miehitys vuonna 1940 sysäsi S&P 500 -osakeindeksin yli vuoden kestäneeseen runsaan 20 prosentin laskuun.

Oman haasteensa tämän päivän tilannearvioihin tuovat hybridiuhat. Niiden tapahtumat kun eivät ole yksioikoisia, ja vaikutukset voivat olla yllättäviä ja mutkikkaita. On ratkaisevan tärkeää, että markkinat toimivat kaikissa tilanteissa, jotta riskejä voidaan siirtää.

Suurin uhka sijoitusnäkymille on epävarmuus. Epävarmuuden tunteeseen vaikuttavat uutisvirtojen lisäksi sijoittajapsykologia ja luottamus.

Jos maailmanpolitiikassa ajaudutaan kriisiin, selviää sen kulminaatiopisteessä huipentuuko myös epävarmuus. Jollei kriisi ei huipennu, jää sijoittajan murehdittavaksi vielä epävarmuustekijöitä.

Kriisiolosuhteissa sijoittajan pitääkin arvioida paitsi omia tuntemuksiaan myös yleisiä mielialoja. Lauman mukana on helppo mennä, mutta kehityksestä ei ole takeita. Toimintavaihtoehtojen säilyttäminen kriisitilanteissakin on sijoittajan parhaimpia apukeinoja.

Tomas Hildebrandt

Kirjoittaja on Evli Pankin varainhoidon markkinastrategi ja seniorisalkunhoitaja.

 

Kommentit (0)
 

Kommentoi!
Nimesi Sähköpostiosoitteesi
Kommenttisi
Varmistus robottien varalta: Mitä onkaan kuusi ynnä kuusi?
Välitä Taloustaidon ylläpidolle huomiosi siitä, että kommentti on mielestäsi asiaton ja toivoisit sen poistamista.
Voit myös halutessasi antaa lisätietoja ylläpidolle:
Haluatko varmasti poistaa kommentin?

Mainos

Kirjoittajasta

Tomas Hildebrandt

Tomas Hildebrandt on Evli Pankin seniorisalkunhoitaja ja markkinastrategi.

Blogeissa

  • Nobelisti Bengt Holmström oli sekä väärässä että oikeassa
    Kauppi
    ”Eläkelupaus voi osoittautua katteettomaksi.” Professori Bengt Holmström kohautti tällä väitteellään toissa viikolla. Puheenvuoro oli tärkeä ja hyödyllinen monessakin mielessä. Eläkkeistä ja eläkej...
  • Metsäalalla myönteinen vire
    Toivonen
    Suomen talous on kehittynyt ennustajien odotuksia myönteisemmin. Tämä pätee myös metsäsektoriin. Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n heinäkuun lopussa julkistaman suhdannebarometrin mukaan noususuhda...
  • Perustuslaillista verotusta
    Korpela
    Perustuslaki on ollut paljon otsikoissa. Milloin mikäkin lakihanke perutaan perustuslakiin viitaten.  Perustuslakia ja verotusta ei ole tavattu sotkea keskenään, mutta pitäisikö verojuristienkin lu...

veronmaksajat.fi