veronmaksajat.fi

Mitä tekemätön työ maksaa?

29.6.2017 Kati Nyman

Kenellekään ei ole uutinen, että Suomen väestö ikääntyy. Tämä näkyy paitsi kasvavina terveydenhuollon kuluina myös työikäisen väestön vähenemisenä – ja juuri työssä käyviä tarvitsemme tulevaisuudessa ehkä enemmän kuin koskaan kannattelemaan ja rakentamaan maamme hyvinvointia.

Samaan aikaan ikääntymisen kanssa työssäkäyvän väestön määrää nakertavat erilaisista syistä johtuvat työstä poissaolot ja jopa työkyvyttömyys. Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan työikäisistä suomalaisista noin 1,9 miljoonalla, eli yli puolella työikäisistä, on jokin pitkäaikaissairaus tai vamma. Heistä 600 000 arvioi, että tämä sairaus tai vamma vaikuttaa heidän työhönsä tai työmahdollisuuksiinsa.

Pitkäaikaissauraus voi olla raskas taakka kantajalleen, mutta myös työnantajalle ja yhteiskunnalle. Usein kuultu sanonta, jonka mukaan työuria pitää pidentää alusta, keskeltä ja lopusta, on todellakin oikeassa. 

Kokonaisvaltaista tietoa on hankala löytää

Kaikkea työkyvyttömyyttä tai vajaakuntoisuutta ei voida poistaa, mutta on syytä tarkastella, voidaanko pitkäaikaissairauksia hoitaa paremmin ja siten vähentää myös niiden vaikutusta ihmisten työkykyyn. Juuri nyt on kreivin aika: sote-uudistuksen yhteydessä on tilaisuus huomioida pitkäaikaissairaiden hoitoketjut ja laittaa ne kuntoon.

On yllättävän vaikea löytää tietoa siitä, mitä tekemätön työ maksaa, vaikka erilaisia menetetyn työpanoksen suoria kustannuksia onkin arvioitu. Erityisen hankalaksi on osoittautunut löytää tietoa tekemättömän työn kustannuksista silloin, jos se johtuu pitkäaikaissairaudesta, johon liittyy lukuisia muita tekijöitä kuin pelkät suoraan työstä poissaolosta aiheutuvat kulut. On esimerkiksi syytä arvioida, millaisia epäsuoria kustannuksia yhteiskunnalle, työyhteisölle ja sairastavan läheisille aiheutuu, puhumattakaan sairastavan omasta koetusta hyvinvoinnista tai sen menetyksestä. 

Pysy kuulolla!

Vastausta tekemättömän työn kustannuksista minulla ei – vielä – ole. Asiaa ollaan kuitenkin parhaillaan selvittämässä, ja tuloksia julkaistaan 12.7. SuomiAreenalla Porissa. Silloin julkaistavassa Tekemätöntä työtä, näkymättömiä kustannuksia -selvityksessä tarkastellaan esimerkinomaisesti kahden yleisen sairauden, reuma- ja tulehduksellisten suolistosairauksien (IBD-sairaudet) aiheuttamia työstä poissaoloja ja niistä syntyviä kustannuksia.

Selvityksen valmistelutyöryhmässä ovat mukana AbbVie Oy, Crohn ja Colitis ry, Elinkeinoelämän Keskusliitto, Lääkäriliitto, Reumaliitto ry, Sitra, Tehy, Terveystalo Oy ja Työterveys Helsinki. Selvitys julkistetaan osana Kestävä Terveydenhuolto -hanketta, jonka tavoitteena on haastaa yhteiskuntaa ja terveydenhuollon ympäristöä pohtimaan, miten suomalaista terveydenhuoltojärjestelmää ja -ympäristöä uudistetaan asiakaslähtöisesti ja ennakkoluulottomasti. Hankkeen tarkoitus on myös tarjota uusia näkökulmia siihen, miten ihmisten hyvinvointi sekä työ- ja toimintakyky pystytään turvaamaan nyt ja tulevaisuudessa sairastumisesta huolimatta. Lisätietoja hankkeesta voit lukea täältä.

Pysy siis kuulolla – itsekin odotan suurella mielenkiinnolla, millaisia vastauksia selvitys antaa!

Kati Nyman

Kirjoittaja on biolääkeyhtiö AbbVien yhteiskuntasuhdejohtaja.

Kommentit (0)
 

Kommentoi!
Nimesi Sähköpostiosoitteesi
Kommenttisi
Varmistus robottien varalta: Mitä onkaan kuusi ynnä kahdeksan?
Välitä Taloustaidon ylläpidolle huomiosi siitä, että kommentti on mielestäsi asiaton ja toivoisit sen poistamista.
Voit myös halutessasi antaa lisätietoja ylläpidolle:
Haluatko varmasti poistaa kommentin?

Mainos

Kirjoittajasta

Kati Nyman

Kati Nyman on biolääkeyhtiö AbbVien yhteiskunta-
suhdejohtaja. Seuraa @kati_nyman Twitterissä.

Blogeissa

  • Tuloerot vain yksi talouden mittari
    Kopra
    Tuloerojen kehityksestä on keskusteltu tänäkin syksynä ahkerasti. Sipilän hallituksen politiikka on tässä suhteessa todettu tuloeroja lisääväksi, siinä missä Kataisen-Urpilaisen hallituksen linja o...
  • Finanssivalta vaihtuu – sukupolvi ei
    Oksanen
    Suomi on pieni maa, vaikka puhuttaisiin isoista toimialoista. Hyvin rajattu joukko miespuolisia nimiä pyörii spekulaatioissa, kun valta vaihtuu maan suurimmissa finanssitaloissa. OP-ryhmä nimitti u...
  • Keskuspankit vähentävät elvytystä: Oletko varautunut korkojen nousuun?
    Lehtonen
    Kun USA:n keskuspankki (FED) aloitti ensimmäisenä epätavalliset rahapolitiikan keinot finanssikriisin puhjettua, harva ajatteli, että vajaa kymmenen vuotta sen jälkeen käytännössä kaikki keskeiset ...

veronmaksajat.fi