veronmaksajat.fi

Kiinteistöveroa kehitetään eli kiristetään

17.5.2017 Vesa Korpela

Kiinteistöveroa väitetään talouden kannalta hyväksi veroksi. Mikään vero ei ole hyvä, mutta kiinteistövero saattaa olla vähemmän haitallinen kuin esimerkiksi palkkavero tai arvonlisävero, jotka rasittavat suoraan työtä ja yrittämistä.

Kiinteistöveron hyviä puolia on ollut veron matala taso ja laaja veropohja. Huonoa kiinteistöverotuksessa on se, että se ottaa huonosti huomioon maksajan veronmaksukyvyn.

Tietenkin yleensä arvokiinteistön omistaja on varakas ja pystyy isonkin veron maksamaan. Maksukyvyn puute tulee tyypillisesti esiin kasvukeskuksessa vanhassa omakotitalossa asuvan lesken osalta. On kohtuutonta, jos ihminen joutuu muuttamaan kotoaan kiinteistöveron vuoksi.

***

Toinen kiinteistöverotuksen heikkous liittyy kiinteistöjen arvon määritykseen. Jotta verotus olisi helppoa ja yksinkertaista, kiinteistöjen arvot on määritelty kaavamaisesti. Tietyn taajaman tai kaupunginosan maapohjan arvo on yhtä monta euroa rakennusoikeusneliötä tai pinta-alan neliötä kohden, vaikka todellisuudessa tonttien arvot poikkeavat paljonkin toisistaan. Haja-asutusalueella rakennuspaikkojen hintaerot ovat käytännössä vielä suuremmat.

Nyt verotuksessa käytettävät hinnat perustuvat kymmenen vuotta sitten tehtyyn selvitykseen markkinahinnoista. Verotusarvo on 75 prosenttia alueelle määritellystä maan arvosta.

Käytännössä rakennusmaan verotusarvo ei kuvaa edes likimain maan todellista arvoa. Se ei ole suurikaan ongelma niin kauan kuin verotusarvot ovat reilusti alle käypien arvojen ja veroprosentit pieniä.

***

Muutama vuosi sitten Verohallinnon päätökseen maapohjan arvosta tuli minimiarvo. Päätöksen mukaan kiinteistöverotuksessa rakennusmaan verotusarvoarvo on aina vähintään 75 senttiä neliömetriltä.

Laissa ja mainitussa Verohallinnon päätöksessä on edelleen myös säännös siitä, että verotusarvo ei saa ylittää kiinteistön käypää arvoa. Kokonaan oma lukunsa on Verohallinnon käsitys käyvästä arvosta. Se ei nimittäin ole markkina-arvo vaan jokin ihmeellinen käyttöarvo. Minusta omakotitalon käypä arvo on sama, riippumatta siitä asunko minä siellä vai onko talo tyhjillään.

Lain selvästä säännöksestä huolimatta Verohallinto pitää tiukasti kiinni 75 sentistä, vaikka veronmaksaja olisi juuri edellisenä vuonna ostanut kyseisen kiinteistön huomattavasti alemmalla hinnalla. Oikaisulautakunnat ja hallinto-oikeudet ovat kyllä kumonneet näitä päätöksiä, mutta tuntuu oudolta, että viranomainen tietoisesti toimii lainvastaisesti semminkin, että 75 sentin minimiarvo perustuu hallituksen esitykseen, joka peruttiin.

***

Valtiovarainministeriössä valmistellaan muutoksia maapohjan arvon määrittämiseen. Tavoitteena on, että verotusarvot vastaisivat nykyistä paremmin käypiä arvoja. Uudistuksen seurauksena kiinteistöverot tulevat todennäköisesti nousemaan ainakin kasvukeskuksissa.

Kiinteistöveroa kehitettäessä päättäjien on syytä pitää järki päässä ja Ruotsi mielessä. Kymmenen vuotta sitten sosiaalidemokraatit hävisivät vaalit länsinaapurissa eikä vähäisimpänä syynä siihen liene kohtuuttomaksi koettu kiinteistövero. Kun Suomessa kehitetään kiinteistöveroa, tulisi sen heikkouksia korjata, mutta taso säilyttää kohtuullisena.

Vesa Korpela

Kirjoittaja on lakiasiain johtaja Veronmaksajain Keskusliitossa.

Kirjoitus ilmestyy Taloustaidossa 17.5.2017.

Kommentit (0)
 

Kommentoi!
Nimesi Sähköpostiosoitteesi
Kommenttisi
Varmistus robottien varalta: Mitä onkaan seitsemän ynnä neljä?
Välitä Taloustaidon ylläpidolle huomiosi siitä, että kommentti on mielestäsi asiaton ja toivoisit sen poistamista.
Voit myös halutessasi antaa lisätietoja ylläpidolle:
Haluatko varmasti poistaa kommentin?

Kirjoittajasta

Vesa Korpela

Vesa Korpela on lakiasiain johtaja Veronmaksajain Keskusliitossa. Seuraa @vesa_korpela Twitterissä.

Blogeissa

veronmaksajat.fi