veronmaksajat.fi

Hallitus pakottaa Helsingin ja Espoon kiristämään kiinteistöveroja. Miksi?

8.9.2017 Teemu Lehtinen

Hallituksen veropolitiikan kummajainen on kuntien toistuva pakottaminen kiinteistöveron korotuksiin.

Vuonna 2018 yleisen kiinteistöveroprosentin alarajaa korotetaan hallituksen esitysluonnoksen mukaan 0,93 prosentista 1,03 prosenttiin. Tämä pakottaa 170 kuntaa kiristämään kiinteistöverotusta.

Kiinteistövero kiristyy 48 miljoonalla eurolla. Euromääräisesti peräti 65 prosenttia kiristyksestä kohdistuu Helsinkiin ja Espooseen. Valtaosa pakkokiristyksestä kohdistuu siis vain kahteen kuntaan, joissa ei ole nähtävissä mitään ajankohtaista tarvetta korottaa veroja.

Vielä kummallisemman kiristyshankkeesta tekee se tosiasia, että sekä Helsinki että Espoo voisivat halutessaan omatoimisesti nostaa kiinteistöveronsa noin kaksinkertaisiksi nykyisestä.

Kaavailtu pakkokiristys on siis paitsi täysin perusteeton myös täysin tarpeeton.

* * *

Hallitus on esittänyt kaksi kehnoa veruketta pakkokiristyksen toimeenpanolle.

Ensinnäkin hallitusohjelmassa on linjattu, että kiinteistöveroja kiristetään koko vaalikauden 25 miljoonalla eurolla vuosittain. Koska lain sallimien ala- ja ylärajojen välissä oleviin kiinteistöveroprosentteihin ei voida vaikuttaa, kiristetään verotusta vain niissä kunnissa, joissa veroprosentti on asetettu alarajalle tai sen tuntumaan. Tämä käytännössä ohjaa korotukset tehokkaasti juuri niihin kuntiin, joissa ei ole kiristyksiin sen paremmin tarvetta kuin haluakaan.

Toiseksi hallitus yrittää kiinteistöveroja kiristämällä ”kompensoida” kunnille 25 miljoonan euron edestä varhaiskasvatusmaksujen alennuksia. Tämä toimenpide ei tietenkään todellisuudessa kompensoi kunnille yhtään mitään. Kaikki kunnat voivat halutessaan korottaa kiinteistöverojaan alenevien maksutuottojen katteeksi. Se, että osa kunnista pakotetaan kiristyksiin ei vaikuta tähän mahdollisuuteen mitenkään.

Näillä kahdella kestämättömällä perustelulla on nyt sitten lähdetty erityisesti helsinkiläisten ja espoolaisten veronmaksajien kukkarolle.

* * *

Kiinteistöverossa ei sinällään ole vikaa. Se on monien ekonomistien suosikkivero, jonka suhteellisen merkityksen verotuksen kokonaisuudessa toivotaan usein kasvavan. Mieluummin kevennettäisiin ansiotulojen kuin kiinteistöjen verotusta. Siksi on periaatteessa hyvä asia, että kunnilla on kunnallisveron lisäksi myös kiinteistövero työkalupakissaan.

Kunnat päättävät vapaasti ansiotuloihin kohdistuvan kunnallisveron tasosta. Kiinteistöverosta kunnat sen sijaan päättävät vain lain sallimien rajojen sisällä. Myös kiinteistöveron olisi jatkossa oltava aidosti kunnallinen vero, joka tulee jättää mahdollisimman vapaasti kuntien itsensä päätettäväksi niiden omista paikallisista tarpeista lähtien.

Erityisen tärkeää on, ettei kuntia pakoteta vastentahtoisiin veronkiristyksiin tilanteessa, jossa niillä ei ole kiinteistöveron korottamiseen sen paremmin tarvetta kuin haluakaan.

Kiinteistöveroprosenttien alarajojen jatkuva hilaaminen ylöspäin on syytä vihdoin lopettaa. Kaikilla kunnilla on aina mahdollisuus halutessaan omin päätöksin nostaa kiinteistöveroprosenttinsa lain sallimiin ylärajoihin asti.

Korkeaksi viritetty kiinteistövero johtaa helposti kohtuuttomiin tilanteisiin, sillä kiinteistövero kohdistuu kattavasti asumiseen, minkä lisäksi kiinteistöjen verotusarvot määräytyvät usein karkein perustein.

Viisas hallitus jättää kiinteistöverotuksen korotukset jatkossa kuntien itsensä päätettäväksi.

Teemu Lehtinen

Kirjoittaja on Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja.

Kirjoitus ilmestyy Taloustaidossa 13.9.2017.

Kommentit (0)
 

Kommentoi!
Nimesi Sähköpostiosoitteesi
Kommenttisi
Varmistus robottien varalta: Mitä onkaan seitsemän ynnä viisi?
Välitä Taloustaidon ylläpidolle huomiosi siitä, että kommentti on mielestäsi asiaton ja toivoisit sen poistamista.
Voit myös halutessasi antaa lisätietoja ylläpidolle:
Haluatko varmasti poistaa kommentin?

Mainos

Kirjoittajasta

Teemu Lehtinen

Teemu Lehtinen on Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja. Seuraa @TeemuTLehtinen Twitterissä.

Blogeissa

  • Tuloerot vain yksi talouden mittari
    Kopra
    Tuloerojen kehityksestä on keskusteltu tänäkin syksynä ahkerasti. Sipilän hallituksen politiikka on tässä suhteessa todettu tuloeroja lisääväksi, siinä missä Kataisen-Urpilaisen hallituksen linja o...
  • Finanssivalta vaihtuu – sukupolvi ei
    Oksanen
    Suomi on pieni maa, vaikka puhuttaisiin isoista toimialoista. Hyvin rajattu joukko miespuolisia nimiä pyörii spekulaatioissa, kun valta vaihtuu maan suurimmissa finanssitaloissa. OP-ryhmä nimitti u...
  • Keskuspankit vähentävät elvytystä: Oletko varautunut korkojen nousuun?
    Lehtonen
    Kun USA:n keskuspankki (FED) aloitti ensimmäisenä epätavalliset rahapolitiikan keinot finanssikriisin puhjettua, harva ajatteli, että vajaa kymmenen vuotta sen jälkeen käytännössä kaikki keskeiset ...

veronmaksajat.fi