veronmaksajat.fi

Asuntopolitiikka on työllisyyspolitiikkaa

3.2.2017 Olli Kärkkäinen

Työn perässä muuttaminen ei aina ole taloudellisesti kannattavaa, jos asumismenot kasvavat palkkaa enemmän. Asumiskustannusten alueellinen eriytyminen heikentää työn perässä muuttamisen kannustimia. Tämän takia muuttamisen kannustinloukkuja purkava asuntopolitiikka tulee nähdä myös työllisyys- ja kasvupolitiikkana, johon panostamisesta hyötyy koko maa.

Suomessa on nyt samanaikaisesti sekä paljon työttömiä että paljon avoimia työpaikkoja. Tämä johtuu osittain siitä, että työpaikat ja työttömät sijaitsevat eri paikkakunnilla tai työttömien osaaminen ei vastaa työnantajien tarpeita. Viime aikoina nämä työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmat ovat lisääntyneet.

Suuri osa suomalaisista haluaisi ensisijaisesti löytää työpaikan nykyiseltä paikkakunnaltaan. Esimerkiksi Sitran työelämäkyselyssä vain neljäsosa työttömistä ilmoitti olevansa valmis vaihtamaan asuinpaikkakuntaa saadakseen työtä.  Sen sijaan kolme neljäsosaa työttömistä kertoi etsivänsä työtä ensisijaisesti omalta paikkakunnaltaan, vaikka se kestäisi kauemmin.

Muuttohaluttomuus näkyy myös tilastoissa. Talouspolitiikan arviointineuvoston teettämän tutkimuksen mukaan suomalaiset työttömät muuttavat harvoin. Työttömyys lisää muuttamisen todennäköisyyttä, mutta silti vain 5 % työttömistä on vaihtanut maakuntaa kahden vuoden sisällä työttömäksi jäämisestä.

Työn perässä muuttamisen taloudellisiin kannustimiin merkittävin vaikutus on asumiskustannuksilla. Tämä näkyy tuoreessa tutkimuksessani ”Mä lähden stadiin: Työn perässä muuttamisen kannustimet”, jossa vertailtiin suomalaisten työttömien kannustimia työllistyä joko nykyiselle asuinpaikkakunnalleen tai Helsinkiin.

Tulosten mukaan Helsinkiin työllistyminen kasvattaa työttömien tuloja työttömyyteen verrattuna, mutta omalle kotipaikkakunnalle työllistyminen olisi suurelle osalle työttömistä vielä parempi vaihtoehto (Kuvio 1). Vaikka palkkataso on Helsingissä muuta maata korkeampi, ei korkeampi palkka riitä kompensoimaan asumiskustannusten kasvua.

Työperäisen muuttoliikkeen esteet kasvattavat työttömyyttä ja voivat hidastaa koko maan talouskasvua. Talouspolitiikan arviointineuvosto suositteleekin tuoreessa raportissaan ottamaan käyttöön työvoiman liikkuvuutta vauhdittavia toimia. Lyhyellä aikavälillä liikkuvuutta voitaisiin edistää esimerkiksi velvoittamalla työttömät vastaanottamaan työtä nykyistä kauempaa muualtakin kuin omalta asuinpaikkakunnalta.

Pidemmällä aikavälillä kasvua tukeva asuntopolitiikka voi olla yksi parhaista tavoista edistää työvoiman alueellista liikkuvuutta. Asumiskustannusten alueellista eriytymistä voitaisiin hidastaa rakentamalla lisää asuntoja kasvukeskuksiin. Tarvetta on sekä vuokra- että omistusasunnoille ja pääkaupunkiseudun lisäksi rakentamista pitäisi vauhdittaa myös muissa kaupunkikeskuksissa.

Kaupungistumisen vauhdittamisen hyödyt eivät jää pelkästään kasvukeskuksiin. Kasautumisetujen vuoksi kaupungistuminen ja väestön keskittyminen kasvukeskuksiin vauhdittavat koko maan talouskasvua. Alueellisen liikkuvuuden edistäminen puolestaan vähentäisi työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmia, mikä kirittäisi työllisyysastetta kohti hallituksen tavoitetta.

Asuntopolitiikka on myös kasvu- ja työllisyyspolitiikkaa, johon kannattaisi panostaa.

Olli Kärkkäinen

Kirjoittaja on yksityistalouden ekonomisti Nordeassa.

Kommentit (0)
 

Kommentoi!
Nimesi Sähköpostiosoitteesi
Kommenttisi
Varmistus robottien varalta: Mitä onkaan kolme ynnä kaksi?
Välitä Taloustaidon ylläpidolle huomiosi siitä, että kommentti on mielestäsi asiaton ja toivoisit sen poistamista.
Voit myös halutessasi antaa lisätietoja ylläpidolle:
Haluatko varmasti poistaa kommentin?

Kirjoittajasta

Olli Kärkkäinen

Olli Kärkkäinen on yksityistalouden ekonomisti Nordeassa. Seuraa @OlliKarkkainen Twitterissä.

Blogeissa

veronmaksajat.fi