veronmaksajat.fi

Johtaako päivähoitomaksujen korotus kotiäitiyhteiskuntaan?

25.1.2016 Olli Kärkkäinen

Hallituksen sopeutusohjelman yhtenä osana on kuntien päivähoitomaksutulojen lisääminen 54 miljoonalla eurolla. Viime viikolla valmistui luonnos päivähoitomaksujen korotuksista, joilla tavoite saavutettaisiin.

Maksuja ei koroteta kaikilla tulotasoilla, vaan osalla perheistä päivähoitomaksut jopa laskevat. Osalla perheistä päivähoitomaksut kuitenkin nousevat jopa 22 prosenttia. Kuinka tämä korotus vaikuttaa pienten lasten vanhempien toimeentuloon ja työllisyyteen?

Yksihuoltajilla päivähoitomaksut laskevat suurella osalla tulotasoista.  Kahden huoltajan perheissä suurimmat päivähoitomaksujen korotukset kohdistuvat jo keskituloisiin kotitalouksiin, ja kokonaisuudessaan päivähoitomaksujen progressio kiristyy (katso kuva). Suurimmillaan päivähoitomaksujen korotukset ovat 64 €/kk yhdestä lapsesta ja 122 €/kk kahdesta lapsesta.

Päivähoitomaksujen korottaminen heikentää pienten lasten vanhempien työteon kannustimia, koska päivähoidon vaihtoehtona on, että toinen vanhempi jää kotiin hoitamaan lapsia. Nyt esitetyt päivähoitomaksujen korotukset voivat heikentää työnteon kannustimia ja työllisyyttä etenkin niissä perheissä, joissa toinen puolisoista on pienituloinen. Havainnollistan tätä esimerkin avulla.

Tarkastellaan pääkaupunkiseudulla asuvaa perhettä, jossa on kaksi alle 3-vuotiasta lasta. Toinen puoliso käy töissä 5 000 euron kuukausipalkalla ja toinen hoitaa lapsia kotona kotihoidontukea saaden. Kuntalisä (200 €/kk) huomioiden kotihoidontuki on noin 645 euroa kuukaudessa.

Mitä jos kotihoidontuella olevalle puolisolle tarjoutuisi mahdollisuus palata töihin 1 600 euron kuukausipalkalla? Tämä johtaisi siihen, että verojen jälkeen perheen nettotulot kasvaisivat noin 810 eurolla kuukaudessa. Samalla perheen menot kuitenkin kasvaisivat päivähoitomaksujen verran.

Ilman nyt suunniteltuja korotuksia päivähoitomaksu kahdesta lapsesta olisi noin 550 euroa kuukaudessa. Päivähoitomaksujen korotuksen myötä maksu nousisi noin 670 euroon kuukaudessa.  Kun otetaan huomioon, että päivähoitomaksuja maksetaan vuodessa pääsääntöisesti vain 11 kuukaudelta ja palkkaa saadaan vuodessa 12 kuukaudelta, voidaan arvioida työnteon kokonaiskannustimia.

Nykytilanteessa 1 600 euron palkalla työllistyminen johtaisi päivähoitomaksut huomioiden siihen, että perheen käytettävissä olevat tulot kasvaisivat vain reilulla 300 eurolla. Päivähoitomaksujen korotuksen jälkeen tulot kasvaisivat enää keskimäärin vajaalla 200 eurolla kuukaudessa.

Perheen käytettävissä olevat tulot kasvaisivat siis vain reilulla kymmenesosalla 1 600 euron bruttopalkasta. Tässä tilanteessa puolison voidaan sanoa olevan kannustinloukussa, koska perheen käytettävissä olevat tulot kasvaisivat vain hyvin vähän työllistymisen myötä.

Tilanne on hieman parempi, jos perhe ei ole oikeutettu kotihoidontuen kuntalisään tai perheessä on ainoastaan yksi lapsi. Lisäksi perheissä, joissa molemmat vanhemmat ovat pienituloisia, puolison työllistymisen kannustimet ovat paremmat, koska päivähoitomaksut ovat pienemmät.

Päivähoitomaksujen muutoksilla on sitä suurempia työllisyysvaikutuksia, mitä herkemmin pienten lasten vanhemmat reagoivat taloudellisiin kannustimiin. VATT:n erikoistutkijan Tuomas Kososen tutkimuksessa tarkasteltiin, kuinka pienten lasten vanhemmat reagoivat kotihoidontuen muutoksiin. Tutkimuksessa havaittiin, että taloudellisilla kannustimilla oli merkittävä vaikutus pienten lasten äitien työllisyyteen. Kotihoidontuen 100 euron korottamisen arvioitiin heikentävän äitien työllisyyttä noin 3 prosentilla.  

Taloudellisilla kannustimilla vaikuttaisi siis olevan merkittävä vaikutus pienten lasten äitien työllisyyteen.  On kuitenkin liioittelua epäillä nyt suunnitellun päivähoitomaksukorotuksen johtavan kotiäitiyhteiskuntaan. Päivähoito on Suomessa maksukorotuksen jälkeenkin edelleen vahvasti subventoitua, ja moneen maahan verrattuna suomalainen päivähoito on vanhemmille erittäin edullista. Kuntien ei myöskään ole pakko korottaa päivähoitomaksujaan hallituksen päätöksen myötä, vaan ne voivat halutessaan säilyttää nykyisen maksutason. Esimerkiksi Helsingissä päivähoitomaksu toisesta lapsesta on nykyisin 40 euroa enimmäismäärää pienempi.

Osalla vanhemmista päivähoitomaksujen ja kotihoidontuen yhdistelmä johtaa siihen, että pienipalkkaiseen työhön työllistyminen ei kasvata perheen käteen jääviä tuloja juuri lainkaan. Päivähoitomaksujen korottaminen voi siten heikentää pienten lasten äitien työllisyyttä. Tämä negatiivinen työllisyysvaikutus olisi syytä ottaa huomioon päätöksiä tehtäessä. Yksittäisten perheiden puolestaan kannattaa varautua siihen, että ensi syksystä lähtien päivähoidosta joutuu maksamaan nykyistä enemmän.

Olli Kärkkäinen on yksityistalouden ekonomisti Nordeassa

Kommentit (1)
 
  • Sepe 26.1.2016 8:49
     
    Ja kun tuosta 200 €:sta vähennetään työmatkakulut, työvaatteiden hankinnat ja työpaikkaruokailun kustannukset, ollaankin jo reippaasti pakkasen puolella.
    Ilmoita asiaton viesti

Kommentoi!
Nimesi Sähköpostiosoitteesi
Kommenttisi
Varmistus robottien varalta: Mitä onkaan yhdeksän ynnä seitsemän?
Välitä Taloustaidon ylläpidolle huomiosi siitä, että kommentti on mielestäsi asiaton ja toivoisit sen poistamista.
Voit myös halutessasi antaa lisätietoja ylläpidolle:
Haluatko varmasti poistaa kommentin?

Kirjoittajasta

Olli Kärkkäinen

Olli Kärkkäinen on yksityistalouden ekonomisti Nordeassa. Seuraa @OlliKarkkainen Twitterissä.

Blogeissa

veronmaksajat.fi