veronmaksajat.fi

Rahastovertailu: Taaleri on tehokkain

13.9.2017 Sijoitukset

Karo Hämäläinen

KARON PÖRSSI Tuotto ei ole sijoittamisessa kaikki kaikessa. Olennaista on myös se, kuinka suurta riskiä sijoittaja joutuu ottamaan ja kantamaan tuoton saadakseen.

Olisi tavallaan helppoa tehdä salkku, joka tähtäisi lyhyellä aikavälillä jättimäiseen tuottoon. Se onnistuisi esimerkiksi lyömällä salkun kaikki varat kovan vipukertoimen warranttiin. Salkun päivämuutokset olisivat hyvinkin kymmeniä prosentteja, ja jos näkemys on oikea, muutos olisi ylöspäin.

Tuollaisella vedonlyönnillä olisi kuitenkin hyvin vähän tekemistä järkevän sijoittamisen kanssa. 

Sharpe kertoo riskiin suhteutetun tuoton

Vuonna 1990 talous-Nobelilla palkittua William Sharpea kiinnosti tuoton suhteuttaminen salkun riskiin. Niin hän kehitti nykyisin nimeään kantavan tunnusluvun, joka vertaa salkun saavuttamaa ylituottoa suhteessa salkun arvonheiluntaan eli volatiliteettiin. Sharpen lukua käytetään yleisesti vertailtaessa sijoitussalkkuja, esimerkiksi sijoitusrahastoja.

Jos kaksi salkunhoitajaa on saanut samalla ajanjaksolla saman tuoton, mutta toisen salkun arvo on heilunut vähemmän, hän on Sharpen mukaan onnistunut paremmin. Samoin jos kahden salkunhoitajan hoitamat rahastot ovat heiluneet valitulla ajanjaksolla yhtä paljon, heistä parempi on se, jonka salkku on tuottanut enemmän.

Sharpen luvun ongelma on siinä, että riskimittarina käytetään volatiliteettia. On kyseenalaista, kuinka relevantti mittari salkun arvonheilunta on pitkäjänteiselle sijoittajalle. Volatiliteetti on kuitenkin keskinkertaisista riskimittareista kenties paras, ja sen laskeminen on helppoa. 

Pienyhtiörahastot tehokkaita Suomessa

Sijoitustutkimus laskee suomalaisittain relevanteille rahastoille monien muiden tunnuslukujen ohessa Sharpen luvut.

Suomi-osakerahastojen kärki Sharpella mitattuna näyttää tältä:

Rahasto Sharpen luku
Taaleri Arvo Markka Osake 2,6
Taaleri Mikro Markka Osake    2,3
Evli Suomi Pienyhtiöt  2,2

Lähde: www.rahastoraportti.fi.

Suomalaisen arvosijoittamisen konkarin Mika Heikkilän hoitama Taaleri Arvo Markka Osake on listan selvä ykkönen. Heinäkuun lopussa rahaston suurimmat omistukset olivat Stora Enso, Nordea, Nokia, Telia ja Finnair. Kärkikymmeniköstä löytyivät myös YIT, SSAB, Stockmann, Capman ja Sampo.

Huomionarvoista on, että rahaston kymmenestä suurimmasta sijoituksesta peräti kolme on itse asiassa ruotsalaisia yhtiöitä. Jotkin Suomi-osakerahastot kieltäytyvät kategorisesti sijoittamasta muihin kuin kotipaikkaansa Suomessa pitäviin firmoihin.

Listan hopea- ja pronssisijoilla olevat rahastot ovat erikoistuneet pienyhtiöihin. Pienyhtiörahastot ovat ylipäätään kärjessä tehokkuudella mitattuna, sillä kärkikolmikkoa seuraavat Dansken, OP:n ja Säästöpankin pienyhtiörahastot. Pienyhtiörahastot poikkeavat jo sijoitusfilosofiansa takia selvästi yleisindeksistä. Pienyhtiörahastojen salkunhoitokin tapaa nojata selvemmin omiin osakevalintanäkemyksiin kuin kooltaan suurempien yleis-Suomi-rahastojen.

Yllätyksettä myös kaikkein tehottomimpien rahastojen joukossa on keskittyneitä eli keskimääräistä enemmän osakevalintanäkemystä ottavia salkkuja. Suomi-osakerahastojen hännänhuippu on takavuosina vuosikausia Suomi-osakerahastojen eliittiin kuulunut Odin Finland. Odin Finlandin suurimmat sijoitukset elokuun lopussa olivat Sampo, Kone, Huhtamäki, Cramo ja Valmet.

Tehottomuuslistalla Odinin rahaston perässä ovat pienyhtiörahasto SEB Finland Small Cap ja salkultaan keskitetty Alfred Berg Suomi Fokus

Taaleri tehoaa myös Euroopassa

Taaleri pitää kärkipaikkaa myös tehokkaimpien eurooppalaisiin osakkeisiin sijoittavien rahastojen listalla.

Rahasto Sharpen luku
Taaleri Mikro Rein Osake 3,5
Aurejärvi European Small & Mid Cap 3,5
T. Rowe Price SICAV – European
Smaller Companies Equity
2,8

 Lähde: www.rahastoraportti.fi.

Taalerin menestyksen täydentää Taaleri Arvo Rein Osake -rahaston sijoittuminen listan neljännelle sijalle. Sen samoin kuin listan viitosen, Fourton Staminan, Sharpen luku on 2,8 eli sama kuin T. Rowe Pricen rahastolla.

 Nimensä mukaisesti pienehköihin yhtiöihin erikoistuneen Taaleri Mikro Rein Osakkeen suurimmat sijoitukset heinäkuun lopussa olivat ruotsalainen Datagroup, itävaltalainen S&T ja sveitsiläinen Hochdorf Holding. Muut kärkikymmenikkösijoitukset ovat saksalaisia – paitsi suomalainen Ferratum.

Taaleri Mikro Rein Osakkeen salkku on keskitetty. Osakerivejä on vain 25. 

Olematon heilunta nostaa rahastojen lukuja

Ylipäätään Taaleritehtaan rahastoyhtiön rahastot saavat hyviä Sharpen lukuja. Rahastoyhtiön Sharpe-ykkönen on äärivarovainen Taaleri Parkki, jonka Sharpen luku on huimat 63,6. Selitys ei ole korkea tuotto – vuosituotto on vain 0,2 prosenttia – vaan olematon arvonheilunta. Varovaisten korkorahastojen mittariksi Sharpen luku ei oikein sovellu.

Taaleri Parkki on kaikista Rahastoraportissa esiteltävistä rahastoista ykkönen Sharpen luvulla mitattuna. Sijoilla kaksi ja kolme ovat eQ Hoivakiinteistöt (Sharpen luku 40,0) ja OP-Metsänomistaja (35,5). Niiden kummankin sijoituskohteet ovat noteeraamattomia kiinteistöjä, joiden arvon määrittäminen on hankalaa puuhaa.

Taaleri Parkki on auki kerran kuukaudessa, eQ Hoivakiinteistöt neljännesvuosittain ja OP-Metsänomistaja kaksi kertaa vuodessa. Kiinteistörahastojen arvot lasketaan tyypillisesti vain merkintöjä ja lunastuksia varten, joten päivätason tuottoa ja volatiliteettia niille on mahdotonta laskea – arvo muuttuu ja heiluu vain silloin, kun se päivittyy. Siksi Sharpen luku ei niiden kohdalla kerro käytännössä mitään.

Sharpen luvulla parhaiden rahastojen joukko koostuu juuri tällaisista harvoin auki olevista kiinteistörahastoista ja äärivarovaisista korkorahastoista. 

Indeksitappiolla komea Sharpe

Jos tarkastelussa rajoittuu osakerahastoihin, Sharpen luvulla mitattuna Suomen paras rahasto viimeksi kuluneen kahdentoista kuukauden aikana on ollut Danske Invest Baltic Equity, joka sijoittaa Baltian maiden osakkeisiin. Balttiosakkeeksi on hyväksytty myös suomalainen Olvi, jolla on merkittävää liiketoimintaa Baltiassa.

Vaikka Rahastoraporttiin lasketulla Sharpen luvulla mitattuna Danske Invest Baltic Equity on menestynyt hyvin, Ole Gotthardtin hoitama rahasto on itse asiassa jäänyt selvästi ja toistuvasti jälkeen vertailuindeksinsä kehityksestä.

Esimerkiksi viimeksi kuluneen vuoden aikana rahasto on tuottanut 24,2 prosenttia, vertailuindeksi 36,1 prosenttia. Vuositasolla rahasto on voittanut indeksinsä viimeksi vuonna 2011, jolloin sen arvo laski vertailuindeksiä vähemmän.

Kuinka on mahdollista, että rahasto on saanut Rahastoraportissa korkean Sharpen luvun?

Selitys piilee siinä, että vertailua varten Rahastoraportissa rahastot luokitellaan ryhmiin, ja Dansken Baltia-osakerahasto on luokiteltu Keski- ja Itä-Eurooppaan sijoittavien osakerahastojen joukkoon. Vertailukohtana on Baltian osakemarkkinaindeksin sijaan huomattavasti laajempi MSCI EM Eastern Europe TR -indeksi.

Viikon trio: Dansken Baltia-suosikit

Danske Invest Baltic Equityn suurimmat omistukset heinäkuun lopussa olivat liettualaispankki Siauliu Bankas, virolaisvarustamo Tallink Group ja "Viron Stockmann" Tallinna Kaubamaja.

Virolaisyhtiöiden osuus salkusta on yli 40 prosenttia. Latvialaisfirmoja salkussa sen sijaan ei juuri ole, sillä Latvia ei mahdu rahaston viiden suurimman maantieteellisen alueen joukkoon. Vitossijalla on Suomi, jonka 4,2 prosentin paino on peräisin Olvista. Puola ja Ruotsi ovat Viron ja Liettuan jälkeen rahaston seuraavaksi painavimmat markkinat.

Yhtiö Osuus salkusta
Siauliu Bankas  9,8 %
Tallink Group 

9,4 % 

Tallinna Kaubamaja 8,8 %

Lähde: Danske Invest Baltic Equity -rahaston kuukausikatsaus. Tilanne 31.7.2017.

Karo Hämäläinen

Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut vapaa toimittaja.

Kommentit (0)
 

Kommentoi!
Nimesi Sähköpostiosoitteesi
Kommenttisi
Varmistus robottien varalta: Mitä onkaan kuusi ynnä yksi?
Välitä Taloustaidon ylläpidolle huomiosi siitä, että kommentti on mielestäsi asiaton ja toivoisit sen poistamista.
Voit myös halutessasi antaa lisätietoja ylläpidolle:
Haluatko varmasti poistaa kommentin?

Mainos

Blogeissa

  • Tuloerot vain yksi talouden mittari
    Kopra
    Tuloerojen kehityksestä on keskusteltu tänäkin syksynä ahkerasti. Sipilän hallituksen politiikka on tässä suhteessa todettu tuloeroja lisääväksi, siinä missä Kataisen-Urpilaisen hallituksen linja o...
  • Finanssivalta vaihtuu – sukupolvi ei
    Oksanen
    Suomi on pieni maa, vaikka puhuttaisiin isoista toimialoista. Hyvin rajattu joukko miespuolisia nimiä pyörii spekulaatioissa, kun valta vaihtuu maan suurimmissa finanssitaloissa. OP-ryhmä nimitti u...
  • Keskuspankit vähentävät elvytystä: Oletko varautunut korkojen nousuun?
    Lehtonen
    Kun USA:n keskuspankki (FED) aloitti ensimmäisenä epätavalliset rahapolitiikan keinot finanssikriisin puhjettua, harva ajatteli, että vajaa kymmenen vuotta sen jälkeen käytännössä kaikki keskeiset ...

veronmaksajat.fi