Suomen asuntomarkkina mataa – YIT kasvaa Euroopassa ja datakeskuksissa
KARON GRILLI Suomen asuntomarkkinan käänne antaa odottaa itseään. ”Emme me näe, että vuoden 2026 aikana Suomen uudisasuntomarkkinassa tapahtuisi vielä käännettä parempaan suuntaan”, YIT:n toimitusjohtaja Heikki Vuorenmaa sanoo. (Kaupallinen yhteistyö)
Rakennusteollisuus RT:n arvion mukaan asuntorakentamisen uudet aloitukset uhkaavat jäädä tänä vuonna noin 15 000 asuntoon. Eikä ensi vuonnakaan piristyisi.
”Asuntorakentamisen kokonaisvolyymissa on erilaisia tuotteita. Erityisryhmille – esimerkiksi opiskelijoille – rakennettavasta tuetusta asumisesta on päätetty leikata rahoitusta vuoden 2026 ja 2027 aikana. Se tulee todentotta vaikuttamaan kappalemääräisiin aloituksiin”, YIT:n Vuorenmaa muistuttaa.
”Vaikka kuluttajille suunnatuissa uudisasunnoissa näkyisikin nousua, se ei riitä paikkaamaan tuetun asumisen puolelta tulevaa vähentymistä.”
Tilannetta ei ainakaan helpota se, että sijoittajat ostavat mieluummin vähän käytettyjä kerrostaloja toisilta, rahaa tarvitsevilta sijoittajilta kuin uusia kerrostaloja rakennusliikkeiltä. Halukkaita myyjiä piisaa likviditeettiongelmaisista rahastoista eläkeuudistukseen mukautuviin eläkeyhtiöihin.
Varasto sulaa
YIT on sulattanut myymättömien asuntojen varastoaan Suomessa vuodenvaihteen reiluun viiteensataan.
”Pääkaupunkiseudulla meillä on vielä hieman liian suuri [myymättömien asuntojen] asuntokanta, joskin pääkaupunkiseudun ulkopuolella se on jo normalisoitunut.”
YIT:lle ei valmistu alkuvuoden 2026 aikana yhtään uutta asuntokohdetta Suomessa.
Helmikuussa YIT käynnisti Asuminen Suomi- ja Rakennus-segmenteissään muutosneuvottelut, joilla arvioidaan saavutettavan viime vuoteen verrattuna noin 15 miljoonan euron vuosittaiset, inflaatiokorjatut kustannussäästöt vuoden 2027 loppuun mennessä. YIT siirtyy muutoksen myötä maantieteellisesti hajautetusta alueorganisaatiosta toimintokohtaiseen rakenteeseen.
”Meille muodostuu yhtiöön aito tuoteportfolion hallintaorganisaatio, jossa koko Suomen laajuisesti hallinnoidaan tuotteita. Tämä myös mahdollistaa sen, että voimme investoida omaan tuotekehitykseemme enemmän kuin aikaisemmin”, Heikki Vuorenmaa sanoo.
Eurooppa menee ohi
Suomen asuntorakentamisen mataessa Asuminen CEE:stä eli asuntorakentamisesta Baltiassa, Puolassa, Tšekissä ja Slovakiassa tulee tänä vuonna YIT:lle Asuminen Suomea suurempi segmentti liikevaihdolla mitattuna. Tuloksella mitattuna se oli jo viime vuonna YIT:n suurin segmentti.
CEE-markkinoilla YIT tavoittelee vähintään 15 prosentin liikevoittomarginaalia ja 25 prosentin pääoman tuottoa. Viime vuonna oikaistu liikevoitto ylsi kymmeneen prosenttiin. Segmentti teki viime vuonna enemmän liikevoittoa kuin YIT:n muut segmentit yhteensä.
Kasvua on luvassa. Heikki Vuorenmaa kertoo, että asuntoaloitukset ja käynnissä oleva rakennuskanta olivat vuodenvaihteessa noin 40 prosentin kasvussa edellisvuoteen verrattuna. Tämän vuoden kolmen ensimmäisen kuukauden aikana YIT aloitti CEE-alueella viisi kohdetta, yhteensä kolmisensataa asuntoa.
”Olemme todella selkeästi valinneet, mitä teemme, ja se on kantanut meitä.”
Markkina on sirpaleinen ja pääosin paikallisten rakennusliikkeiden hallitsema. Kuinka pienehkö ulkomainen toimija voi pärjätä leimallisesti paikallisilla markkinoilla, joissa hyvistä suhteista joka suuntaan on ilmeistä hyötyä? Vedonlyöntikertoimien voisi kuvitella olevan YIT:tä vastaan.
Vuorenmaa muistuttaa, että tiimit ovat tietenkin paikallisia. Lisäksi osaamista voidaan monistaa maasta toiseen.
”Viemme Suomesta tuotanto-osaamista, viemme Suomesta tuote- ja tuotesuunnitteluosaamista, viemme brändäystä ja markkinointia.”
Panostusten suunta on selvä. YIT:llä on noin 300 miljoonalla eurolla sellaisia omaisuuseriä, joita yhtiö ei tarvitse strategiansa toteuttamiseen. Niitä muutetaan rahaksi sopivan hetken tullen, ja rahaa allokoidaan CEE:n kasvuun.
Datakeskukset panivat kasvuennusteet uusiksi
Alkuvuonna YIT tuplasi Rakennus- ja Infra-segmenttiensä kasvuvauhtiennusteet. Vuoteen 2029 ulottuvalla strategiakaudella Rakennus-segmentin uusi tavoite on saavuttaa vähintään neljän prosentin ja Infra-segmentin vähintään kymmenen prosentin keskimääräinen vuosikasvu. Aiemmin tavoitteet olivat kaksi ja viisi prosenttia.
Datakeskukset ovat yksi olennainen selitys tavoitenostoille. Datakeskusprojektit tuovat tyypillisesti työtä molemmille segmenteille.
”Datakeskustyömaalla voi olla 500–600 henkilöä töissä useammissa lohkoissa. Kompleksisuus on moninkertainen, ja samaan aikaan vaatimustaso erittäin, erittäin korkea.”
Suunnitteluvaihe alkaen paikan valinnasta voi viedä aikaa, mutta kun rakentamaan ryhdytään, kiire on kova. Tilaaja haluaa myllynsä jauhamaan itselleen kultaa mahdollisimman nopeasti.
Suomessa monet seikat ovat datakeskuksille suosiolliset: vakaaksi mielletty maa, edullista sähköä, viileä ilmasto, toimiva runkoverkko, työvoimaa… Mutta kuinka suuri miinus on se, että Suomella on reilut 1 300 kilometriä rajaa sotaa käyvän valtion kanssa?
”Ei nouse keskusteluissa esille.”
Karo Hämäläinen
Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut vapaa grillinpitäjä.
Karon Grilli -haastattelu on tehty yhteistyössä YIT:n kanssa. Yhtiö maksaa osallistumisesta ohjelmaan mutta ei vaikuta siinä esitettyihin kysymyksiin.