Paluu perusasioihin, Oriolan Mats Danielsson?
KARON GRILLI Oriolan tavoitteena on lähes kaksinkertaistaa käyttökatteensa muutaman vuoden sisällä. Viime vuonna lääkejakelijan oikaistu käyttökate oli 35 miljoonaa euroa.
”Se [tavoitteessa onnistuminen] on hyvin paljon kiinni toiminnanohjausjärjestelmästä ja Järvenpäästä”, Oriolan talousjohtaja Mats Danielsson sanoo Karon Grillissä.
”Järvenpää” tarkoittaa parhaillaan rakenteilla olevaa, reilusti yli 100 miljoonan euron logistiikkakeskusta. Nykyinen Espoon Mankkaalla sijaitseva logistiikkakeskus ajetaan alas ja toiminnot siirtyvät Järvenpäähän. Muutos tapahtuu näillä näkymin loppuvuoden 2027 ja alkuvuoden 2028 aikana.
Investoinnin mittaluokkaa kuvaa se, että Oriolan oma pääoma kesäkuun lopussa oli hieman alle 90 miljoonaa euroa.
Lääkejakelijan harharetket
Suomessa lääkkeiden jakelu apteekkeihin ja sairaaloihin on duopoli: Oriola ja nykyisin saksalaiseen Phoenixiin kuuluva Tamro jakavat markkinan. Duopolissa yhtiöiden kannattavuuden voisi kuvitella olevan korkea, mutta Oriola on viime vuosina joutunut esittelemään omistajilleen tappioita.
Syyt eivät ole perusbisneksessä vaan harhailussa. Oriolan koko parikymmenvuotinen taival itsenäisenä pörssiyhtiönä on kuin surkeiden sattumusten sarjaa.
Viime vuosikymmeninä Oriola laajentui Ruotsiin, Venäjälle ja Baltiaan sekä vähittäisasiakasbisneksiin.
Venäjältä jouduttiin kirjaamaan hurjat tappiot, kun bisnes myytiin Venäjän vallattua Krimin ja ruplan arvon romahdettua. Baltian liiketoimet myytiin toimivalle johdolle. Tappioiden ja alaskirjausten jälkeen Ruotsin apteekkiketju on yhdistetty 50/50-omistuksessa olevaan Kronans Apotek -yhteisyritykseen. Keskon ja Oriolan yhdessä perustama Hehku-hyvinvointituoteketju vedettiin nopeasti alas.
Viime vuodet Oriola on määrätietoisesti halunnut keskittyä ydinosaamiseensa eli tehokkaaseen lääkejakeluun. Keskittyminen on ollut pitkä ja yhä jatkuva tie, ja parhaillaan käynnissä olevat investoinnit ovat looginen seuraava askel.
Lääkeyritysten jakelupartneri
Oriola jakaa liiketoimintansa kahteen segmenttiin, Palveluihin ja Tuotteisiin. Palvelut-liiketoiminnan ytimen muodostavat lääkeyhtiöille kuten Orionille, GSK:lle ja Novartikselle tarjottavat logistiikkapalvelut.
Oriola on lääkeyhtiöille vähän kuin Posti: se huolehtii siitä, että lääkeyhtiöiden omistuksessa olevat tuotteet kulkeutuvat apteekeille, sairaaloille ja muille asiakkaille aikataulussa ja kuljetuksen erityispiirteet huomioiden. Lääkejakelussa esimerkiksi kylmäkuljetuksella on iso osa. Palvelut-liiketoimintaan kuuluu myös lähinnä lääkeyrityspäämiehille tarjottavia asiantuntijapalveluita.
Mats Danielsson kertoo, että lääkeyhtiöiden kanssa solmitaan yleensä 3–5 vuoden mittaisia sopimuksia. Tehokkuudella ja asiakkaalta veloitettavalla hinnalla on ilmeinen merkitys lääkeyhtiön valitessa logistiikkakumppaniaan.
Uuden logistiikkakeskuksen ja käynnissä olevan toiminnanohjausjärjestelmän uudistamisen myötä Oriolan tehokkuuden pitäisi kasvaa, jolloin sen pitäisi kyetä tuottamaan palveluja edullisemmin. Tämän voisi kuvitella tarkoittavan entistä parempaa hintakilpailukykyä, siis joko uusia päämiesvoittoja edullisemmilla hinnoilla tai parempaa tulosta nykyisillä hinnoilla – tai luultavammin jotain näiden yhdistelmää.
Tuotteita samoihin laatikoihin
Oriolan toisen segmentin nimi on Tuotteet, vaikka sen muodostaakin pääosin muiden kuin omien tuotteiden myynti.
Tuotteet on tukkukauppabisnestä, jossa Oriola myy tukkukauppiaana omalla riskillään ja omasta taseestaan asiakkaille lääkkeiden ohessa jaeltavaksi luontuvia tuotteita, kuten apteekkien itsehoitotuotteita. Oriolalla on myös omia brändejä, esimerkiksi urheilugeeli Dexal.
Palvelut- ja Tuotteet-segmenttien välillä on ilmeistä synergiaa, sillä tuotteet kulkevat samassa logistisessa ketjussa – samoissa valkeissa jakelulaatikoissa – kuin päämiesten lääkkeet.
Köyhällä on kaksi pulskaa rahasäkkiä
Oriola ei hanki Järvenpään logistiikkakeskusta omaan omistukseensa vaan on solminut SEB:n kanssa leasingsopimuksen rakennuksesta ja laitteista. Näin rahaa ei sitoudu etupainotteisesti, vaan leasingmaksut alkavat juosta vasta, kun laitos otetaan käyttöön.
Pankki epäilemättä haluaa riskinkannostaan vähintään kohtuullisen korvauksen.
Olisihan se kannattanut tehdä omaan taseeseen, mutta tase ei kestä?
”Joo, mutta sitten toisaalta, kun me katsoimme vaihtoehtoja, niin tämä oli erinomainen”, talousjohtaja Mats Danielsson sanoo. ”Jos me haluamme jatkaa tätä matkaa, meidän on pakko tehdä tällainen siirto. Vanhaan kiinteistöön investoiminen ei ole kannattavaa.”
Oriolalla on hihassaan myös kaksi valttikorttia. Uuden logistiikkakeskuksen myötä vanha Mankkaan tontti jää käyttämättömäksi. Sen arvo taseessa on 77 000 euroa, Danielsson kertoo. Myytäessä kauppahinta on taatusti paljon, paljon enemmän.
Toinen rahaksi muutettavissa oleva omaisuuserä on puolikas Kronans Apotek -apteekkiketjusta. Yhtiö on kuitenkin ensin saatava tuloskuntoon.
”Meidän ensimmäinen tavoitteemme on saada se kannattavaksi, samalle tasolle kuin muut ketjut Ruotsissa”, Danielsson sanoo.
”Sitten katsotaan, mitä sen kanssa tehdään. Se on meille tärkeä kumppani, asiakas”, hän muistuttaa.
Karo Hämäläinen
Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut grillinpitäjä. Mainituista yhtiöistä hän omistaa Keskoa.
Karon Grilli -haastattelu on tehty yhteistyössä Oriolan kanssa. Yhtiö maksaa osallistumisesta ohjelmaan mutta ei vaikuta siinä esitettyihin kysymyksiin.