Osakesäästäjä, tiedätkö mitä on laatusijoittaminen?
KARON GRILLI Osakesijoittaja voi kohdentaa sijoituksiaan paitsi maantieteellisesti ja toimialojen perusteella myös sijoitustyylin mukaan. Sijoitustyylejä, kuten arvosijoittamista, kasvusijoittamista ja laatusijoittamista, on tutkittu paljon akateemisesti, ja vielä enemmän niitä on sovellettu käytäntöön eri tavoin. (Kaupallinen yhteistyö)
Karon Grillin ja laatusijoittamiseen erikoistuneen Sifterin yhteisessä Laatusijoituskoulussa pureudutaan pintaa syvemmälle tähän tutkitusti tuottavaan sijoitustyyliin ja sen soveltamiseen.
Laatusijoituskoulu ilmestyy neljässä osassa tammikuun 2026 aikana.
Korkea kannattavuus on laatuyhtiön tuntomerkki
Laatusijoittaminen tarkoittaa yksinkertaisesti sijoittamista laadukkaisiin yhtiöihin. Siinä missä tyypillinen arvosijoittaja katsoo ensisijaisesti osakkeen arvostusta, laatusijoittajaa kiinnostaa ennen muuta yhtiön liiketoiminta.
Laatuyhtiön numeerisina tunnusmerkkinä pidetään yleisimmin hyvää kannattavuutta, mikä näkyy niin korkeana kateprosenttina kuin korkeana oman pääoman tuottona. Laatuyhtiön tulos kasvaa tasaisesti ja kohtuullisen ennustettavasti. Tasepohjaisena kriteerinä on usein yhtiön vähävelkaisuus.
Tunnuslukujen arvot todistavat numeerisessa muodossa yhtiön liiketoiminnan hyvyydestä, tai laadukkuudesta. Laatuyhtiöllä on jokin kestävä kilpailuetu.
Laatusijoittamista voi toteuttaa mekaanisesti, ja maailmalta löytyy roppakaupalla indeksirahastoja ja etf:iä, jotka kertovat sijoittavansa laatukriteerein.
”Esimerkiksi MSCI:n World Quality -indeksi valitsee yhtiöitä korkean oman pääoman tuoton, vakaan tuloskehityksen ja matalan velkaisuuden perusteella”, Laatusijoituskoulun yliopettaja Riku Pennanen Sifteristä kertoo.
Laatusijoittaminen toimii – mutta miksi?
”Akateeminen tutkimus osoittaa varsin selvästi, että kannattavat yhtiöt ovat tuottaneet pitkällä aikavälillä keskimääräistä paremmin. Robert Novy-Marxin tutkimus ’Quality – the Other Side of Value’ on yksi vahvimmista näyttöistä tästä”, Riku Pennanen sanoo.
”Historiallisesti sijoittajat ovat yliarvioineet kasvun pysyvyyden ja aliarvioineet tasaista, kannattavaa liiketoimintaa. Laatusijoittaminen nojaa juuri tähän havaintoon.”
Pennanen muistuttaa, että laatusijoittaminen ja toinen akateemisesti toimivaksi todistettu sijoitustyyli arvosijoittaminen eivät sulje toisiaan pois.
”Tutkimus osoittaa, että ne täydentävät toisiaan. Ensinnäkin ne tuottavat hyvin eri aikoina, jolloin molempien yhdistäminen osaksi sijoitusstrategiaa voi parantaa salkun kokonaistuottoa. Toiseksi ottamalla laatusijoittamisessa huomioon myös järkevän arvostustason sijoittaja voi parantaa tuotto-odotustaan.”
Laatusijoittaminen on pärjännyt erityisen hyvin silloin, kun markkinoilla myrskyää. Vastaavasti euforisina jaksoina, jolloin tarina- ja kasvuosakkeet ovat suosiossa, se on jäänyt jälkeen. Osin tämä selittyy sillä, että laatuyhtiöiden osakekurssit ovat tavanneet heilua vähemmän kuin markkinat yleisesti.
”Laatusijoittaminen ei toimi kaikissa kriiseissä samalla tavalla. Yksittäiset sijoitustyylit voivat jäädä yleisindekseistä jälkeen pitkiäkin aikoja”, Pennanen muistuttaa.
Miksi laatusijoittaminen sitten toimii?
”Teoriassa turvallisempien sijoituskohteiden ei pitäisi tuottaa ylituottoa – riskin ja tuoton pitäisi kulkea käsi kädessä. Yksi selitys liittyy sijoittajien käyttäytymiseen: ihmiset aliarvostavat systemaattisesti pitkäjänteistä kannattavuutta ja yliarvostavat näyttäviä tarinoita. Toinen selitys liittyy niin sanottuun kassavirtariskiin. Sijoittaja ottaa riskin siitä, että tulevaisuuden kassavirrat eivät olekaan niin hyviä kuin odotettiin. Tästä riskistä sijoittaja saa palkkioksi ylituottoa.”
Onko Warren Buffett laatusijoittaja?
Tunnuslukujen perusteella tapahtuvaa mekaanista laatusijoittamista tehdään usein indeksien avulla. Toinen vaihtoehto on hyödyntää laatuperiaatteita osakepoiminnassa. Niin ovat tehneet monet tunnetut sijoittajat ja aktiiviset osakerahastot.
Maailman tunnetuin sijoittaja, vuodenvaihteessa Berkshire Hathawayn ruorin seuraajalleen jättänyt Warren Buffett aloitti uransa kovan linjan arvosijoittajana, mutta tutustuttuaan Charlie Mungeriin hän ymmärsi liiketoiminnan laadun merkityksen. Loppu onkin osakesijoittamisen historiaa.
Laatusijoittajaksi Buffett asemoituu usein toistetulla lausahduksellaan, jonka mukaan on parempi ostaa erinomaista yhtiötä kohtuullisella hinnalla kuin kohtuullista yhtiötä erinomaisella hinnalla.
Toinen nykyajan näkyvä sijoitusjulkkis, hedgerahastoyhtiö AQR:n perustaja Cliff Asness on hänkin tutkinut laatusijoittamista. Käytännön sijoitustoiminnassaan Asness on kuitenkin hegdemies, ei niinkään sijoittaja, joka ostaa ja omistaa liiketoimintaa pitkäjänteisesti.
Yhdessä Andrea Frazzinin ja Lasse Pedersenin kanssa tekemässään tutkimuksessa ”Quality Minus Junk” eli ”Laatu miinus roska” Asness määrittelee laatuyhtiön yhtiöksi, jolla on sellaisia ominaisuuksia, joista sijoittajan tulisi kaiken järjen mukaan maksaa enemmän, jos muut tekijät pysyvät muuttumattomina. Tällaisiksi ominaisuuksiksi tutkimus nostaa kannattavuuden, kasvun, turvallisuuden ja voitonjaon.
Asnessin ja hänen tutkijakollegojensa havainto on, että laatuyhtiöt maksavat enemmän, mutta eivät kuitenkaan kovin paljon enemmän kuin osakkeet keskimäärin ja että laatuyhtiöt antavat korkeaa riskikorjattua tuottoa.
Taikakaavan kehittänyt Joel Greenblatt yhdistää laatu- ja arvosijoittamisen. Taikakaavan komponentteina ovat laatusijoittajan kriteeriksi mielletty pääoman tuotto mutta myös arvostuksen huomioon ottava tulostuotto. Näiden kahden yhdistelmällä Greenblatt uskoo saavansa ”laatua kohtuuhintaan, ”Quality at reasonable price”.
Karo Hämäläinen
Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut grillinpitäjä. Mainituista yhtiöistä hän omistaa Berkshire Hathawaytä. Laatusijoituskoulu on tehty kaupallisessa yhteistyössä Sifterin kanssa.