Neljä kysymystä listautumiseen osallistumista harkitsevalle

KARON GRILLI Listautumisanti on poikkeuksellinen tilanne, jossa tavanomaisen yhtiöanalyysin lisäksi voi olla hyvä tarkastella listautumisen luonnetta ja teknisiä yksityiskohtia. Niiden perusteella voi pyrkiä uumoilemaan yhtiön osakekurssin lyhyen aikavälin kehitystä.

Karon Grillin monologijaksossa käyn läpi koko prosessin, jolla tutustun pörssitulokkaaseen ja päätän osallistumisesta sen osakeantiin tai -myyntiin. Tässä artikkelissa nostan esiin muutamia kohtia, joihin kiinnitän huomiota lukiessani listautumista varten laadittua esitettä.

Pohjan osallistumispäätökselle muodostavat listautumisia koskevat laajan aineiston tilastohavainnot, joista olen kirjoittanut tällä palstalla aiemmin keväällä. Sivuuttamattoman tärkeä on tietenkin yhtiön liiketoiminnan analyysi: millaiset mahdollisuudet yhtiöllä on tehdä rahaa jatkossa, ja paljonko siitä täytyy maksaa?

Liiketoiminnan analysointi ja hinnan arvioiminen ovat samanlaista kuin jo listalla olevien yhtiöiden kohdalla.

Ovatko tulosluvut kestäviä?

Yhtiöillä on lukuisia keinoja saada tuloslaskelman avainluvut näyttämään suotuisilta. Mitä pienempi yhtiö, sitä enemmän tällaisilla aivan laillisilla tulosmanipuloinnin keinoilla pystyy vaikuttamaan.

Yksittäiset kaupat voivat vaikuttaa liikevaihdon kasvulukuihin ja kannattavuuteen. Rahoitus voi olla järjestetty poikkeuksellisen edullisin ehdoin. Johtajat ja hallitus ovat saattaneet tyytyä todellista markkinahintatasoa pienempiin palkkioihin maksimoidakseen yrityksen tuloksen ja omien osakeomistustensa arvon.

Kun yhtiö vähitellen siirtyy normaalin yhtiön käytäntöihin, tällaiset kannattavuutta parantavat myötätuulet yleensä poistuvat vähitellen.

Yhtiöillä voi olla halua aktivoida taseeseen vähän enemmän kuin ehkä olisi tarpeellista. Kulujen siivoaminen taseeseen on lukusumutuksessa kaksinkertaisesti hyvä keino, sillä se parantaa eli pienentää sekä p/e- että p/b-lukuja: tulosta haittaavista kuluista tulee aktivoinneilla taseeseen kirjattua omaisuutta!

Yritysjärjestelyt antavat oivia mahdollisuuksia lyödä kuluja kertaeriin ja hämärtää vertailukelpoisuutta.

Tutkin listautuvan yhtiön esitettä epäluuloisena. Esittääkö tuloslaskelma yhtiön todellista suorituskykyä?

Onko tarina pitävällä pohjalla?

Listautumisen yhteydessä yhtiöitä markkinoidaan sijoittajille poikkeuksellisen laajasti. Investointipankkiirit ja muut tarinankerronnan ammattilaiset on valjastettu esittämään yhtiö sellaisena, jona se saa mahdollisimman suuren arvon.

Muutama vuosi sitten yhtiöt profiloituivat vihreämmän maailman maalareiksi. Tällä hetkellä neuvonantajat raapivat päänsä puhki, kuinka yhtiön saisi esitettyä puolustusteollisuuden yhtiönä.

Käyttäähän armeija näkkileipääkin, mutta ei se tee näkkileipävalmistajasta puolustusfirmaa.

Esitteessä yhtiöt kertovat poikkeuksellisen hyvin omasta historiastaan, liiketoiminnastaan, markkinastaan ja kilpailutilanteestaan. Vaikka tietoja esitetäänkin valikoiden, niiden perusteella pitäisi saada käsitys yhtiön liiketoiminnan rakenteesta ja siitä, mistä eurot todellisuudessa tulevat.

Ankkurisijoittajat

Instituutiosijoittajat hinnoittelevat listautumiset. Yksityissijoittajilla on mahdollisuus vain hyväksyä tai hylätä neuvottelutulos osallistumalla tai jättämällä osallistumatta listautumiseen.

Käytännössä hinnoittelu tapahtuu niin, että yhtiön suunnitellessa listautumista se käy tapaamassa suuria sijoittajia kuten eläkevakuutusyhtiöitä, sijoitusrahastojen salkunhoitajia ja family officeja. Keskusteluissa puhutaan myös hinnasta.

Nykyisin tavaksi on muodostunut, että jo listautumisaikeesta kertoessaan (ITF, intention to float) yhtiöt kertovat, mitkä instituutiosijoittajat ovat lähteneet mahdollisen listautumisen ankkurisijoittajiksi. Yleensä tiedotteessa kerrotaan, että ankkurisijoittajat ovat sitoutuneet merkitsemään yhtiön osakkeita tietyllä summalla, jos yhtiön arvostus ennen listautumisannissa kerättäviä rahoja on enintään niin ja niin paljon.

Listasta näkee, ketkä yhtiö on vakuuttanut. Listautumiseen voi osallistua myös sillä ajatuksella, että luottaa ankkurisijoittajan näkemykseen ja istahtaa vain saman veneen perätuhdolle.

Tällöin tietysti on tärkeä, että sijoituksen saa tehdä samoilla ehdoilla kuin ankkurit. Ainakin Solwersin listautumisessa ankkurisijoittajia voideltiin pre-IPO-osakeannilla, jossa ankkurisijoittajat saivat merkitä osakkeita varsinaista listautumishintaa edullisemmin. Kirjoitin Solwersin tapauksesta listautumisen aikaan tällä palstalla.

Suurten omistajien intressi

Listautumisiin liitetään usein kahtiajako: kasvuraha vai nykyisten omistajien rahastus? Eli painottuuko listautuminen osakeantiin vai nykyisten osakkeenomistajien osakemyyntiin. Ensimmäistä pidetään parempana, jälkimmäistä huonompana.

Kahtiajaolle on hyvät perustelut, mutta aivan näin mustavalkoinen asia ei tietenkään ole. Sitä paitsi ”listautumisanti hyvä, listautumismyynti paha” -ajattelua on pyritty kiertämään sillä, että yhtiö järjestää annin ja maksaa rahoilla pääomistajille näiltä ottamiaan velkoja.

”Rahastuksissa” on yleensä kyse pääomasijoittajan irtautumisesta. Irtautumiset ovat osa pääomasijoittajan prosessia. Se on kasvattanut ja tehostanut kohdeyhtiötä seuraavaan vaiheeseen ja sen täytyy saada rahaa, jotta se voi palauttaa pääomia ja tuottoja omille sijoittajilleen.

Pääomasijoittajataustaisissa listautumisissa on silti aivan aiheellista kysyä, miksi arvonluonnin ammattilaiset ovat luopumassa kohteesta juuri nyt. Onko helpot kasvun ja kannattavuuden hedelmät poimittu ja ehkä vähän ylikin, ja onko luvassa hidastuvaa kehitystä.

Vanhat omistajat, kuten pääomasijoittajat, eivät listautumisen yhteydessä usein voi myydä kaikkea omistustaan. Jos pääomasijoittajalle jää listautumismyynnin jälkeen selvästi enemmän osakkeita kuin mitä se myy listautumisen yhteydessä, pääomasijoittajalla on vahva syy toivoa osakkeelle hyvää pörssikehitystä.

Sen sijaan että tiristäisi listautumisessa viimeisen hinnan, pääomistajan kannalta olennaisempaa on se, millä hinnalla se pääsee myymään loput osakkeensa.

Karo Hämäläinen

Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut grillinpitäjä.