Nämä Helsingin pörssin yhtiöt hyötyvät datakeskusbuumista
KARON GRILLI Googlen parin viikon takainen 13 miljardin investointi-ilmoitus iski Suomeen kuin moukari. Helsingin pörssikin tärähteli. Erityisen kovassa vedossa oli Googlelta sähkösopimuksen saanut Fortum.
Vaikka kuluvana vuonna ja viime vuosina on ilmoitettu yksittäisistä jopa miljardimittaan nousevista hankkeista, Googlen kertajysäys on omaa luokkaansa. Innokas datakeskusten nikkarominen ympäri maailmaa ja Suomea tuntuu vain kiihtyvän.
Suomen suurista pörssiyhtiöistä Nokia myy datakeskuksiin rautaa ja ohjelmistoja. Wärtsilä puolestaan hyötyy siitä, että monissa maissa, Yhdysvallat etunenässä, datakeskusten on vaikea päästä sähköverkkoon ja liityminen on hidasta, joten ne joutuvat rakentamaan oman sähköntuotantonsa. Wärtsilän moottorit sopivat tähän, ja datakeskustilaukset ovatkin saaneet merimoottoriyhtiönä tunnetun konepajan lentoon.
Silloin kun rakennetaan Suomessa, hyötyjiä on kosolti enemmän. Suomella pitäisi kaiken järjen mukaan olla monia hyviä perusteita tulla valituksi datakeskuksen sijaintipaikaksi, joten datakeskuspelin pörssipelaamiseen saattaa ennättää vielä mukaan.
Infrarakentajat nousivat jo
Konkreettisimmin isot rakennushankkeet tuovat leipää niitä urakoiville rakennusyhtiöille ja niiden alihankkijoille.
Googlen datakeskushallien rakentaminen taisi lipsahtaa ruotsalaiselle Skanskalle, joka ilmoitti elokuun lopulla saaneensa 77 miljoonan euron suuruisen datakeskushankkeen. Tuon datakeskuksen rakentaminen alkaa vuoden viimeisellä neljänneksellä, ja valmista tulisi olla vuoden päästä.
Googlen miljardi-investoinnin julkaisemista seuraavan päivän Helsingin Sanomissa julkaistussa Googlen kokosivun ilmoituksessa lueteltiin Googlen yhteistyökumppaneita. Skanskan lisäksi listalla näkyivät muun muassa CRH-konserniin kuuluvat Rudus ja Finnsementti sekä GRK:n keväällä ostama Keski-Suomen Betonirakenne.
Inderesin ja Kauppalehden Pörssisijoittajan viikko -haastattelussa kuitenkin myös Kreaten toimitusjohtaja Timo Vikström kertoi yhtiönsä tekevän hommia Googlelle – ja tehneen jo aiemmin Googlen Haminan datakeskuksessa.
Infrarakentajia tukee parhaillaan myös toinen buumi, sotilaallinen varautuminen. Fyysistä infrastruktuuria vahvistetaan kasvaneilla määrärahoilla. Infrarakentajien luvut, näkymät ja osakekurssit ovatkin jo kiitäneet yläviistoon.
Googlen hankkeet ovat merkittäviä mutta kuitenkin vain yksi osa suomalaisista datakeskuksista. Töitä tai ainakin tarjottavaa riittää kaikille kynnelle kykeneville rakennusliikkeille, oli sitten kyse itse pömpelin rakentamisesta, sen pohjatöistä tai ympäröivästä infrastruktuurista. Duunia riittää myös suunnittelijoille.
Pörssiyhtiöistä esimerkiksi YIT rakentaa algoritmitreidausyhtiö XTX:lle Kajaaniin jo toista datakeskusta. XTX kaavailee Kajaaniin viiden datakeskuksen kampusta.
Rahaa valuu
Rakennusliikkeille datakeskukset ovat isoja, oletettavasti hyväkatteisia mutta myös vaativia ja riskipitoisia projekteja. Viivästyssakot ovat suuria. Vaarana voi olla, että kilpailu osaajista kiristyy ja yhtiöiden kustannukset nousevat.
Sitä, kuinka kauan datakeskuksia rakennetaan Suomeen nykyisellä tai kiihtyvällä tahdilla, on vaikea arvioida. Yleensäkin sykliselle rakennusalalle datakeskusbuumi voi olla yksittäinen jättiaalto.
Ilmeisimpien ja otsikoissa useimmiten viihtyvien pääurakoitsijoiden lisäksi datakeskusbuumi hyödyntää suurta joukkoa tavarantoimittajia ja alihankkijoita. Betoninvalmistajia ei löydy Helsingin pörssistä, ja Betolarkin taisi ennättää vaihtaa toimintansa suunnan vihreästä sementistä johonkin muuhun.
Sen sijaan vaikkapa First North -listattu Lapwall on ilmeinen hyötyjä silloin, kun rakennetaan kiireisellä aikataululla tasakattoisia halleja. Yhtiön valmistamilla kattoelementeillä katon tekeminen paikan päällä onnistuu nopeasti, ja jos sääsuojaa ei tarvitse rakentaa, siitä syntyy silkkaa säästöä. Epäilemättä puuelementtivalmistaja haluaa osan säästöstä itselleen.
Lapwall on toimittanut tai toimittaa kattoelementit ainakin YIT:n XTX:lle urakoimiin kahteen datakeskukseen.
Datakeskuksiin tarvitaan valtavat määrät talotekniikkaa eli jäähdytys- ja sähkölaitteita. Pörssistä lähimmäksi taitaa päästä Kesko, jonka Onninen on talotekniikan tukku.
Iskee kuin miljoona volttia
Googlen investointiuutinen synnytti synkistelyä sähkön riittävyydestä ja sähkön hinnan noususta – ja outoja poliittisia reaktioitakin.
Suomessa sähkö on ollut viime vuosina kohtuuttoman halpaa, minkä vuoksi uusiutuvan energian hankkeet ovat jääneet pöytälaatikoihin. Kun sähkön hintanäkymä kysynnän oletetun kasvun myötä kääntynee suotuisammaksi, laatikoita availtaneen ja tuuli- ja aurinkovoimalahankkeista pyyhitään pölyt.
Varovaisesti voi ennustaa, että melkein kaikki sähköön liittyvä saa muutoksesta lähivuosina uutta potkua, oli sitten kyse energiantuotantoon liittyvistä hankkeista, sähkön käytön optimoinnista tai energiankäytön tasaamisesta.
First North -listattu Merus Power kehittää sähkönlaaturatkaisuja ja energiavarastojärjestelmiä. Molempien kysynnän voisi kuvitella lisääntyvän sähkönkäytön ja -tuotannon lisääntyessä, etenkin jos ja kun vain osan aikaa käytössä olevien tuuli- ja aurinkovoimaloiden määrä kasvaa.
Sähkön kanssa on keskeisesti tekemisissä myös keväällä listautunut sarjayhdistelijä Auroora, jonka liikevaihdosta kuluvan vuoden ensimmäisellä puoliskolla noin kaksi kolmasosaa tuli sähköistys ja automaatio -toimialalta.
Aurooralle asiassa on kuitenkin myös toinen puoli, sillä sarjayhdistelijän liiketoiminnasta toisen keskeisen osan muodostaa uusien yhtiöiden ostaminen. Jos sijoittajat laajasti innostuvat niistä yhtiöistä, joita Auroora havittelee, järkevänhintaisten yritysostojen tekeminen voi vaikeutua.
Karo Hämäläinen
Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut grillinpitäjä. Mainituista yhtiöistä hän omistaa Nokiaa, Kreatea, Lapwallia, Keskoa ja Aurooraa.