Muurahaisesta heinäsirkaksi – professori Vesa Puttonen opetteli kuluttamaan
KARON GRILLI Miljoonan euron hankkiminen ei loppujen lopuksi ole kummoinen juttu, ja monella on edellytykset siihen. Tarvitaan jonkin verran taloudellista pelivaraa, osakemarkkinoiden vetoapua – ja paljon aikaa. Sijoitusoppaat ovat täynnä laskelmia, joissa päivittäisestä erikoiskahvista luopumalla säästää itsensä jos ei aivan miljonääriksi niin ainakin hankkia kohtuullisen varallisuuden.
Mutta mitä sitten, kun miljoona tai useampi ylimääräistä on kasassa? Mitä sitten tehdään? Siihen sijoituskirjat eivät yleensä vastaa.
Rahoituksen professori Vesa Puttonen havahtui asiaan jokin aika sitten ja ryhtyi pohtimaan ja tutkimaan sitä toden teolla. Tuloksena on sekä onnistunut oman ajattelutavan ja käyttäytymisen muutos että Miten miljoona hankitaan ja kulutetaan -tietokirja (Otava 2026).
”Muuntautuminen muurahaisesta heinäsirkaksi ei todellakaan ole mikään helppo asia, mutta kun sitä nyt on jonkin aikaa opetellut, niin kyllähän se tanssiminen ja lauleskelukin tuntuu ihan hyvältä”, Puttonen sanoo Karon Grillissä.
Säästämistilasta kulutustilaan siirtymisessä hän on käyttänyt samankaltaista mekaanista itsekurin apuvälinettä kuin säästämisessä neuvotaan käytettävän: hän on laatinut itselleen kulutusbudjetin.
”Vuoden lopussa olen tyytyväinen, kun olen saanut kulutusbudjettini täyteen.”
”Minulla on riittävästi”
Menestyksen jano tuntuu olevan loputonta. Unelmoituaan Finlandia-palkinnosta kirjailija ei ole tyytyväinen, koska vielä ei ole tullut Nobelia, ei edes Pohjoismaiden neuvoston palkintoa. Miljoonan euron sijoitusvarallisuuden saavuttamisen jälkeen monen mieleen on jo hiipinyt seuraava, korkeampi tavoite.
”Amerikassa on sanottu: ’Mikä on riittävästi? Vain vähän enemmän.’”, Vesa Puttonen sanoo.
Tuloksena on oravanpyörä, jossa mikään ei riitä.
”Minulla on riittävästi”, Puttonen sanoo. ”Riittävästi siihen kuluttamiseen ja elämiseen, jollaista haluan elää. En tarvitse yhtään enempää.”
Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö hän sijoittaisi rahojaan ja tavoittelisi niillä tuottoa. Sehän on ikään kuin sijoituspelin idea aivan niin kuin jalkapallossakin pyritään tekemään maaleja.
”On tavattoman mielenkiintoista seurata, mitä yrityksissä tapahtuu. Miten hyvältä tuntuukaan, kun onnistuu jossain sijoituksessa! Sillä, laskeeko sijoitussalkku tänään 10 prosenttia, ei ole mitään merkitystä elämääni nyt eikä tulevaisuudessa.”
Finanssivarallisuutensa Puttonen kertoo jakaneensa kahteen osaan. Osa on taloudellista turvaa, osalla voi hakea pörssistä jännitystä.
Hauki osoittautui purukumiksi
Jännityksenhaku-kategoriaan kuuluu esimerkiksi Eagle Filters Group, josta puhuttiin Vesa Puttosen vieraillessa Grillillä edellisen kerran vuodenvaihteessa 2023–2024. Silloin Puttonen varoitti kokeilemasta samaa kotona.
Yhtiön liiketoiminta ei ole kehittynyt toivottuun suuntaan, ja viime vuonna liiketappiota tuli enemmän kuin liikevaihtoa.
”Piti olla ’hauki kaislikossa’, tuli ’purukumi tukassa’”, Puttonen kommentoi nyt.
Grillissä Puttonen käy itsekriittisesti ja itseironisesti läpi Eagle Filters -sijoituksensa vaiheita.
”Viime vuoden aikana aloin miettiä, ettei tämä olekaan sellainen tarina, johon lähdin mukaan. Olen myynyt osakkeita niin, että jäljellä on enää miljoona osaketta”, hän kertoo.
”Uskon siihen kyllä, mutta mietin, että en halua, että minulla on niin hölmö kortti, että olen täällä kertonut, että olen laittanut siihen rahaa, ja jos se menee kanttuvei, niin siinä menee paitsi loppukin maineesta ja vielä rahaakin neljän professorin vuosipalkan verran.”
”Flättinä ulos. En koe siinä hävinneeni. Olen monta kokemusta rikkaampi.”
”Pörssissä ei ole tietokilpailukysymyksiä”
Vesa Puttonen kertoo suurimman sijoituksensa tällä hetkellä olevan turvapalveluyhtiö Loihde. Alkuvuoden aikana hän on ostanut muun muassa F-Securea.
Puttonen liittää F-Securen aiempien tietoturvayhtiöomistustensa jatkumoon: Stonesoft, SSH...
”Pörssin hienous on, että sieltä voi ostaa mitä tahansa yhtiötä ymmärtämättä yhtään niiden liiketoiminnasta. Ei ole tietokilpailukysymyksiä. Jos menen ostamaan sijoitusrahastoa, kysytään kaikenlaista mieltymystäni vastuullisuuteen. Pörssiyhtiöissä sen kun vain heittää tikkaa ja ostaa.”
”Sitä tulee tykänneeksi sellaisesta sektorista, missä on tullut onnistumisia.”
”Rahoitusteorian kanssa tällä ei ole tietenkään yhtään mitään tekemistä. Se on vähän kuin jännityksen hakemista.
Milloin häntä alkaa heiluttaa markkinaa?
Yksittäisistä osakemarkkinoiden ilmiöistä Vesa Puttonen nostaa indeksisijoittamisen kasvaneen roolin.
”Missä vaiheessa se johtaa siihen, että fundamenttianalyysilla alkaa olla enemmän arvoa?” hän miettii ja toteaa, ettei asiaa oikein pysty tutkimaankaan.
Voi olla, että ilmiö näkyy jo markkina-arvoltaan pienissä yrityksissä, jotka eivät kiinnosta juuri ketään.
Puttonen muistuttaa, että indeksisijoittamisen ilmiö ei tarkoita pelkästään indeksirahastojen ja indeksi-etf:ien pääomia. Kun instituutiosijoittaja antaa rahansa varainhoitajan hoidettavaksi, varainhoidossa mittatikkuna on usein indeksi.
”Näkemystä otetaan plus miinus jokin osake. Ankkuri on indeksi. Se on de facto indeksisijoittamista.”
Karo Hämäläinen
Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut vapaa toimittaja. Mainitusta yhtiöistä hän omistaa Loihdetta ja F-Securea.