Miten Aktia vie korkoja Eurooppaan, toimitusjohtaja Anssi Huhta?
KARON GRILLI Aktia on tunnettu tylsyydestä. Asuntolainoihin painottuvan lainasalkun ei pitäisi tarjota yllätyksiä kumpaankaan suuntaan. Korkomarginaali jauhaa rahaa ennustettavasti. Omistajakunnasta merkittävän osan muodostavat ruotsinkieliset säästöpankkisäätiöt pitävät huolen siitä, että osinkoa jaetaan niiden tarpeisiin. (Kaupallinen yhteistyö)
Liiketoiminnan sijaan Aktia on ollut otsikoissa johtajavaihdosten vuoksi.
Pitkän kilpailukieltojakson jälkeen toissa vuonna toimitusjohtajana aloittanut Aleksi Lehtonen sai lähteä vuosi sitten. Hänen seuraajakseen valittiin Carl Haglund, joka ei edes ennättänyt aloittaa tehtävässään, kun Lehtosen jälkeen väliaikaiseksi toimitusjohtajaksi nimitetyn Anssi Huhdan toimitusjohtajuus vakinaistettiin.
Samassa yhteydessä Rettig myi omistuksensa Erkki Etolan yhtiöille. Etolasta tuli 20 prosentin omistusosuudella Aktian selvä hallitsija.
Inhimillisesti kiehtovaa draamaa vähemmälle huomiolle julkisuudessa ovat jääneet Aktian uusi strategia ja taloudelliset tavoitteet.
”Johtava varainhoitaja”
Aktia pyrkii kehittymään ”ainutlaatuiseksi, johtavaksi varainhoitajaksi, jolla on vahvat juuret pankkiliiketoiminnassa”.
Juurien vahvuus on ilmeinen: Aktian edeltäjistä Helsingin Säästöpankki perustettiin huhtikuussa 1826, siis kaksisataa vuotta sitten. Mutta mitä tarkoittaa ”johtava” varainhoidosta puhuttaessa? Pääomilla mitattuna Aktia on kaukana suurimmista.
”Olemme suuntaa näyttäviä niillä tuotealueilla ja toiminnoilla, joissa haluamme olla”, Aktian toimitusjohtaja Anssi Huhta määrittelee Karon Grillissä.
”Esimerkiksi korkovarainhoidossa olemme mielestämme jopa Euroopassa johtavia toimijoita. Haluamme pitää position ja viedä sitä maailmalle.”
Aktian keihäänkärkiä ovat ainakin kehittyvien markkinoiden ja frontier-markkinoiden paikallisvaluuttamääräisiin valtionlainoihin sijoittavat tuotteet.
Kehittyvien markkinoiden Aktia Emerging Market Local Curr Bond+ -rahastolla on tätä kirjoitettaessa viisi Morningstar-tähteä ja 400 miljoonan euron pääomat. Niitäkin vähemmän kehittyneiden frontier-maiden Aktia Emerging Market Local Curr Frontier Bond+ -rahasto on saanut samoin viisi tähteä rahastoja luokittelevalta Morningstarilta, ja rahastossa on melkein puolen miljardin euron pääomat.
Anssi Huhta sanoo, että kehitteillä on myös muutama uusi aihio, siis rahastotuote.
Aktian tavoitteena on kasvattaa hallinnoimiensa varojen bruttomäärä 25 miljardiin euroon vuoden 2029 loppuun mennessä. Tällä hetkellä luku on vajaat 17 miljardia euroa. Kyse on bruttoluvusta, joten monikerroksisessa rakenteessa oleva euro voi tulla lasketuksi useampaan kertaan.
Korkotuotteita Eurooppaan
Varainhoidon kasvua Aktia hakee erityisesti ulkomailta. Etenkin saksankielinen Eurooppa ja Hollanti ovat Anssi Huhdan mukaan tärkeitä alueita.
”Näemme siellä kasvupotentiaalin merkittävästi suurempana kuin kotimaassa tällä hetkellä.”
Keinona toimivat erityisesti korkovarainhoito ja sen keihäänkärjet.
Aktialla on Euroopassa paikallisia kumppaneita, jotka hoitavat asiakassuhteita. Tällöin konetta pyörittävä Aktia ja myyntityön hoitava partneri jakavat loppuasiakkaan maksaman palkkion.
Aktia myy tuotteitaan myös suoraan.
”Meillä on jo nyt kolmisenkymmentä saksalaista instituutiota asiakkaana. Määrää on vakaa tarkoitus kasvattaa merkittävästi.”
Asiakkaina on esimerkiksi eläkekassoja. Jatkossa kasvua haetaan esimerkiksi isommista family office -toimijoista.
”Lisäksi on muutama erittäin mielenkiintoinen kohdejoukko, joita mietimme. Esimerkiksi säästöpankkikenttä on Keski-Euroopassa todella iso. Lähestymme heitäkin suoraan.”
Korkokate tuloksen pohjana
Kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Aktian nettopalkkiotuotot nousivat pankkien perinteistä rahanlähdettä korkokatetta suuremmiksi. Nettopalkkiotuotot olivat 32,3 miljoonaa euroa, korkokate 32,0 miljoonaa euroa.
Palkkiotuotot tulevat kuitenkin monesta lähteestä eri puolilta Aktian liiketoimintaa. Sikäli peruspankkibisneksen korkokate on Aktialle yhä keskeisin yksittäinen tuoton tuoja.
Aktia odottaa pankkitoimintansa tuloksen jäävän tänä vuonna viimevuotista matalammaksi.
”Pankkiliiketoiminnan korkokatteen odotetaan laskevan vuoden 2025 tasosta matalien markkinakorkojen vuoksi, kun taas nettopalkkiotuottojen odotetaan kasvavan hieman”, yhtiö muotoilee osavuosikatsauksessaan.
Kolmen kuukauden euriborkorko on korkeammalla kuin vuosi sitten. Aktian korkokatteeseen viimeaikainen korkojen nousu tulee kuitenkin vasta viipeellä.
”Suomessa yleisesti käytetty 12 kuukauden euribor asuntolainassa kiinnittyy 12 kuukaudeksi. Ennen kuin kanta on rullannut, siihen menee hetki.”
Karo Hämäläinen
Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut vapaa grillinpitäjä. Mainituista yhtiöistä hän omistaa Aktiaa.
Karon Grilli -haastattelu on tehty yhteistyössä Aktian kanssa. Yhtiö maksaa osallistumisesta ohjelmaan mutta ei vaikuta siinä esitettyihin kysymyksiin.