Kannattavuus kuntoon, Luotean Antti Niitynpää?
KARON GRILLI Kiinteistöpalveluyhtiö Luotean tuloskunnon petraantumista on saatu odottaa ja odottaa. (Kaupallinen yhteistyö)
Syyskuussa Luotea heikensi kuluvan vuoden näkymäänsä. Oikaistun EBITA:n oli aiemmin uskottu kasvavan tai kasvavan merkittävästi viime vuoden luvusta, mutta tulosvaroituksessa ohjeistuksesta pudotettiin pois merkittävän tuloskasvun mahdollisuus. Oikeaan suuntaan, mutta hitaammin kuin olisi voinut.
”Suomessa kannattavuus on saatu oikealle tasolle, mutta Ruotsissa kannattavuus on ollut ongelma”, Luotean toimitusjohtaja Antti Niitynpää sanoo Karon Grillissä.
Luotean noin 350 miljoonan euron liikevaihdosta karkeasti kaksi kolmasosaa tulee Suomesta ja yksi kolmannes Ruotsista. Maiden välillä on eroa myös palvelutarjonnassa ja sopimusten luonteessa.
Ruotsissa kannattavuutta kohennetaan Niitynpään mukaan samalla pelikirjalla, jolla Suomen kannattavuus on saatu kuntoon.
”Kiinteitä kuluja on karsittu, suoraviivaistettu organisaatio, uusittu johtamisjärjestelmä”, hän luettelee.
Vuoden alussa pörssiin
Luotea on ollut itsenäinen pörssiyhtiö tämän vuoden alusta. Se syntyi Lassila & Tikanojan jakautuessa kiinteistöpalvelupuoleen eli Luoteaan ja kiertotalouspuoleen, joka jatkaa nimellä Lassila & Tikanoja.
Luotea on kaksikosta pienempi. Sen markkina-arvo on vajaat 80 miljoonaa euroa, kun Lassila & Tikanoja arvostetaan miltei 250 miljoonan väärtiksi. Liikevaihdossa sisarusten ero on paljon pienempi.
Markkina-arvon ja liikevaihdon suhteuttavalla P/S-tunnusluvulla Luotea on halpasakkia: tunnusluku on vain reilut 0,2. Toisin sanottuna Luotean markkina-arvo on alle neljännes sen vuotuisesta liikevaihdosta.
Syy matalaan P/S-arvostukseen on tietenkin kannattavuus. Kiinteistöpalvelutoimialalla kannattavuus tuskin koskaan voi kohota järin korkeaksi, sillä alalla toimivien yhtiöiden kilpailuedut ovat ennemmin pehmeitä kuin kovia: henkilöstön tyytyväisyys, asiakkaiden hoitaminen, tehokkuus…
Viime vuonna Luotean oikaistu EBITA oli seitsemän miljoonaa euroa eli vaivaiset kaksi prosenttia liikevaihdosta. Tänä vuonna tilanne on parantunut: tammi–syyskuussa oikaistu EBITA-marginaali oli 3,3 prosenttia. Yhtiön keskipitkän aikavälin tavoitteena on yli viiden prosentin marginaali
Prosenttiyksikkö kuulostaa vähäiseltä, mutta Luotean liikevaihdolla yksi prosenttiyksikkö merkitsee noin 3,5 miljoonan euron lisätulosta. Jos yhtiö pääsisi tavoitteeseensa, se tekisi nykyisellä liikevaihdollaan vähintään 17 miljoonan euron oikaistun EBITA:n. Se olisi aivan toisenlainen tulos kuin viime vuoden seitsemän miljoonaa.
Mutta sinne pitää päästä, ja matka vaikuttaa vaikeammalta kuin luvun pyöräyttäminen Excelin sarakkeeseen. Sijoittajien epäluulo näkyy osakekurssissa.
Kasvun hinta?
Jos Ruotsissa ongelma on kannattavuus, Suomessa se on kasvu. Kuluvan vuoden yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana Luotean liikevaihto Suomessa on itse asiassa laskenut vajaat neljä prosenttia. Inflaatiokorjattuna lasku on luonnollisesti ollut suurempaa.
Oletteko menettäneet markkinaosuutta?
”Olemme”, Niitynpää sanoo ja lisää, että siivouksessa joitakin vanhoja pitkäaikaisia sopimuksia on uusiutunut alemmilla hinnoilla.
Luotea ei ole halunnut lähteä mukaan kaikkein kovimpaan hintakilpailuun. Matalien marginaalien bisneksessä se voi olla viisautta, minkä Luotean kokemukset Ruotsista osoittavat.
”Kannattavuutta rasittaen olisi helppo kasvaa”, Niitynpää sanoo.
Hän ei peittele sitä, että aikanaan Ruotsissa asiakasmenetystä paikkaamaan otettiin sopimuksia hinnalla millä hyvänsä.
”Luotettiin, että pystymme, kun olemme ennenkin pystyneet. Sopimukset ovat tiukkoja, eikä sitten pystyttykään.”
Näitä jälkiä Ruotsissa korjaillaan yhä.
Kuusi minuuttia muuttuu miljooniksi
Kiinteistönhuolto ja siivous ovat matalan kynnyksen liiketoimintaa. Jotta firma menestyy, sen on pystyttävä tuottamaan asiakkaalle sovitut kriteerit täyttävä palvelu mahdollisimman edullisesti.
”Se on ihan minuuttibisnestä”, Niitynpää sanoo ja kertoo, että Luotealla tehdään vuodessa 1,5 miljoonaa ”työpalaa”. ”Työpala” on esimerkiksi siivoojan kolmen tunnin toimistosiivous. Sen jälkeen hän voi tehdä toisen työpalan vaikka kaupan siivouksessa.
”Jos jokaisesta työpalasta pystytään säästämään vaikka kuusi minuuttia… Kuusi minuuttia kertaa puolitoista miljoonaa – siinä on aika iso raha.”
Kuusi minuuttia jokaisesta 1,5 miljoonasta työpalasta tekisi 150 000 tuntia. Jos tunti maksaisi vaikka 20 euroa, laskennallinen säästö olisi kolme miljoonaa euroa. Kaikkia säästettyjä minuutteja ei tietenkään voi muuttaa euroiksi, mutta esimerkki kuvaa tehokkuuden merkitystä.
Luotealla kului viime vuonna lähes 60 prosenttia liikevaihdosta työsuhde-etuuksista aiheutuviin kuluihin, siis lähinnä palkkoihin. Työntekijöiden pitää olla oikeassa paikassa oikeaan aikaan – ja kohteessa pitää käyttää oikea määrä työtunteja.
Markkinan kasvutaskut
Luotean keskipitkän aikavälin tavoitteena on 4–5 prosentin vuotuinen orgaaninen kasvu. Sitä ei kuitenkaan tarvitse hakea pelkästään nahistelemalla nykyisistä asiakkaista.
Niitynpää nostaa esiin kunnat ja hyvinvointialueet, joilla on Luotean arvion mukaan kolme miljardia siivous-, kiinteistöhuolto- ja kiinteistötekniikkabisnestä omissa käsissään: sairaaloita, vanhainkoteja, kouluja…
Datakeskusbuumikin avaa mahdollisuuksia. Luotealla on jo pieniä datakeskusasiakkaita, ja suuremmista sopimuksista käydään neuvotteluja.
Niitynpää nostaa esiin myös eläkeyhtiöiden halun myydä suoria kiinteistöomistuksiaan esimerkiksi kansainvälisille kiinteistöyhtiöille.
”Uskon, että pystymme olemaan ketterä, kustannustehokas, enemmän arvoa tuova ratkaisu ulkomaisille kiinteistönomistajille kuin ehkä meidän kilpailijamme.”
Karo Hämäläinen
Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut vapaa grillinpitäjä.
Karon Grilli -haastattelu on tehty yhteistyössä Luotean kanssa. Yhtiö maksaa osallistumisesta ohjelmaan mutta ei vaikuta siinä esitettyihin kysymyksiin.