Fundcon Saku Sairanen: ”Pääoman puute tappaa hyviä yrityksiä – mutta se luo myös sijoitusmahdollisuuden”
KARON GRILLI Fundco on lanseeraamassa pääomarahastoa, joka sijoittaa suomalaisiin pääomarahastoihin ja suoraan suomalaisiin kasvuyrityksiin. Sen on tarkoitus sijoittaa 25–50 prosenttia varoistaan suoraan listaamattomiin kasvuyhtiöihin. (Kaupallinen yhteistyö)
”Olemme hyvin vahvasti sitä mieltä, että sieltä puuttuu tosi paljon pääomaa. Ja se tappaa hyviä yrityksiä Suomessa”, Fundcon perustajaosakas Saku Sairanen sanoo Karon Grillissä.
Hän nostaa yhdeksi todisteeksi ilmiön olemassaolosta sen, että moni laadukaskin yhtiö joutuu hakemaan rahoitusta joukkorahoitusalustoilla, joilla rahoituksen järjestämisestä joutuu maksamaan parikymmentä prosenttia kerättävästä pääomasta.
”Halvempaa, parempaa rahaa ei ole tarjolla riittävästi”, hän sanoo.
”Ulkomailta rahan hakeminen alkuvaiheessa on haastavaa, koska ulkomaiselta sijoittajalta ensimmäinen kysymys on: Rahoitustarve on näin pieni, miksi et hae sitä kotimaasta? Miksi tulet kysymään meiltä?” Sairanen jatkaa.
Jos kasvuyhtiö päätyy varhain ulkomaiseen omistukseen, myös yhtiön arvonnoususta suuri osa menee ulkomaille.
”Suomalainen yritys on parempi ja varmempi kuin jenkkiläinen vastaava”
Suomessa ei ole pulaa alkuvaiheen rahoituksesta. Saku Sairasen mukaan kapeikko syntyy rahoituskierroksiin, joiden koko on 50 miljoonasta pariinsataan miljoonaan euroon. Sitä pienemmille löytyy rahoitusta, ja sitä suuremmat kierrokset kiinnostava ulkomaisia sijoittajia.
Kun yritykset kilpailevat niukasta rahoituksesta, sillä on myös positiivinen seuraus.
”Kun suomalainen yritys päätyy tiettyyn pisteeseen, se on aika paljon parempi ja varmempi kuin jenkkiläinen vastaava”, Sairanen sanoo.
”Se luo myös tällä hetkellä aika mahtavan sijoitusmahdollisuuden”, hän lisää. ”Laittamalla sinne pääomaa pystyy tekemään riskikorjatusti tosi hyviä sijoituksia.”
Tähän Sairanen uskoo myös työnsä puolesta. Fundco on lanseeraamassa pääomarahastoa, joka sijoittaa suomalaisiin pääomarahastoihin ja suoraan suomalaisiin kasvuyrityksiin. Neljännesmiljoonan vähimmäismerkinnällään rahasto on suunnattu instituutioille ja varakkaille yksityishenkilöille.
Ongelmaa on ryhdytty ratkomaan
Fundcon rahasto ei suinkaan ole ainut hanke, jolla on yritetty ratkaista havaittua pääomapulaa. Esimerkiksi työeläkeyhtiöt ovat lähteneet tekemään suoria sijoituksia kasvuvaiheen suomalaisyhtiöihin. Lähitapiola kertoi alkuvuodesta sijoittavansa 200 miljoonaa euroa suomalaisiin startup- ja kasvuyhtiöihin seuraavan viiden vuoden aikana.
Lifeline Ventures keräsi viime vuonna 400 miljoonan euron rahaston. Myös valtion ei-strategisia pörssiomistuksia hallinnoiva Solidium otti uuteen strategiaansa mukaan listaamattomat yhtiöt ja on sijoittanut ICEYE:hin.
Eikö tämä tarkoita sitä, että Fundcon rahasto kohtaa kiristyvää kilpailua jo ennen kuin se on aloittanut toimintaansa?
”Olemme ennemmin yhdessä rahoittamassa yhtiöitä sen sijaan että kilpailisimme niukkuudesta”, Sairanen sanoo.
Rahaston on tarkoitus sijoittaa 25–50 prosenttia varoistaan suoraan listaamattomiin kasvuyhtiöihin. Se on aivan eri peli kuin Fundcon päätyö, pääomasijoitusrahastojen valikoiminen, skriinaus ja välittäminen suomalaiselle asiakaskunnalle.
Mistä Fundco saa suorien sijoitusten tekemiseen tarvittavan ammattitaidon?
”Meillä on hyvin sijoittajataustainen tiimi. Yksittäisten osakkaiden ja työntekijöiden taustoissa on tämän tyylistä sijoittamista. Emme mene täysin tuntemattomaan kenttään.”
”Kun piensijoittajia kutsutaan, ollaan vähän pulassa”
Saku Sairanen on arvostellut julkisuudessa suorasanaisesti viime vuosina markkinoille tulleita kymppitonnien sijoittajille suunnattuja private equity -rahastoja.
”Valitettavasti aina, kun piensijoittajia kutsutaan jonnekin, se taitaa aika lailla johtua siitä, että ollaan pulassa. Yleensä ei lähdetä ensimmäisenä heille tarjoamaan hyviä sijoitustuottoja ja kohteita. He ovat määritelmällisesti jonon perässä”, Sairanen sanoo.
Tällä kertaa pulan aiheutti nollakorkoajan päättyminen. Pääomarahastojen hallinnointiyhtiöillä on viime vuosina ollut vaikeuksia saada salkuistaan irtautumisia järkevään hintaan. Rahastot eivät ole pystyneet palauttamaan varoja sijoittajille, eivätkä rahastoyhtiöt osin sen seurauksena keräämään pääomia uusiin rahastoihin.
Pääomarahastoyhtiöt ovat kehittäneet tuotteita, joita ne ovat antaneet myös suomalaisten pankkien jaeltavaksi ja markkinoitavaksi omille asiakkailleen.
”Ketju on pitkä, mikä tekee sen, että kustannukset kasvavat, koska kukaan ei tee taksvärkkinä. Läpinäkyvyys tietysti heikkenee mitä enemmän on väliportaita. Tuntuu vähän, että osa tuotteiden jakelijoista ei itsekään tiedä, mitä he myyvät.”
Ongelmia siirretään eteenpäin
Grillissä Sairanen kritisoi pääomasijoitusyhtiöitä muun muassa siitä, että yliajalle menneiden rahastojen omistuksia siirretään eteenpäin jatkorahastoihin, joita sitten myydään ketjutettuna pienempien rahojen sijoittajille. Näin hankitaan likviditeettiä eli rahaa vanhoille suursijoittajille, joilta voidaan kerätä pääomia uusia rahastoja varten.
Pääomarahastoja pyörittäville yhtiöille voi tulla kiusaus arvostaa vanhan rahaston jatkorahastolle myymät omistukset korkealle – ja myymällä jatkorahastoja eteenpäin ”alennuksella”.
”Private equity -toimijat ovat aika kekseliäitä ja opportunistisia. Löydetään keinoja ratkaista ongelmia. Tai ainakin siirtää ongelmia.”
Karo Hämäläinen
Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut vapaa grillinpitäjä.
Karon Grilli -haastattelu on tehty yhteistyössä Fundcon kanssa. Yhtiö maksaa osallistumisesta ohjelmaan mutta ei vaikuta siinä esitettyihin kysymyksiin.