Endominesilla on kultaa purjeissa
KARON GRILLI Tuotantomäärä nousee, kullan hinta ampuu katosta läpi. Kun kertolaskun molemmat tekijät nousevat, Endomines ei voi välttää liikevaihdon kohisevaa kasvua. (Kaupallinen yhteistyö)
”Olen supertyytyväinen”, Endominesin toimitusjohtaja Kari Vyhtinen sanoo Karon Grillissä.
”Monella saralla on onnistuttu: liikevaihto kasvaa 77 prosenttia, nettotulos on 38 prosenttia liikevaihdosta, käyttökate 48 prosenttia liikevaihdosta…” hän luettelee ensimmäisen vuosineljänneksen tuloslaskelmatietoja.
Menestys on näkynyt myös osakekurssissa. Vuodessa pörssikurssi on kaksinkertaistunut, ja syksyn 2023 lukemista se on kymmenkertaistunut.
Vanhoja muistikuvia osakkeen yksikköhinnasta ei kannata kaivella, sillä tänä keväänä Endomines splittasi osakkeensa yhdestä kolmeksi. Nykyinen noin 10 euron hinta vastaa siten 30 euron kurssia vanhalla osakemäärällä.
Kultaa vivulla
Kullankaivajien ja kultakaivosyhtiöiden osakkeet tapaavat liikkua vivulla verrattuna kullan hintaan. Se on luonnollista, sillä myydessään kultaa eteenpäin maailmanmarkkinahintaan tai siihen kytkettyyn hintaan kullankaivajien sisään saama raha per unssi nousee tai laskee kullan hinnan mukana.
Endomines ei ole suojannut kultansa myyntihintaa, vaan se saa Bolideniltä toimittamastaan rikasteesta vajaat 90 prosenttia sen sisältämän kullan maailmanmarkkinahinnasta.
Tuotantokustannukset per unssi eivät riipu myyntihinnasta. Käytännössä tuotantokustannukset kuitenkin voivat kohota kullan hinnan noustessa, sillä kullankaivuyhtiöiden kannattaa korkeammalla hinnalla kaivaa myös sellaista malmia, jonka kultapitoisuus on heikompi. Se aiheuttaa enemmän kuluja.
Endominesin käteiskustannus tuotettua unssia kohden vuonna 2024 oli 1281 euroa. Tuolloin kullan vuoden keskihinta oli 2800 Yhdysvaltain dollaria. Viime vuonna käteiskustannus per unssi oli 1432 euroa ja kullan keskihinta reilut 3400 dollaria. Tällä hetkellä kullan noteeraus liikkuu 4500 dollarin tienoissa.
Myyntihinnan ja tuotantokustannuksen välinen ero on pulskistunut tuntuvasti, ja jos kullan hinta pysyy korkealla tasolla, Endomines vuolee kultaa.
Tuotantomääriä ajetaan ylös
Kertolaskun toinen puoli, tuotantomäärät, ovat seurausta Endominesin omasta tekemisestä. Maaliskuun loppuun päättyneellä neljänneksellä Endomines teki tuotantoennätyksensä, lähes 5000 unssia kultaa.
Vuosi sitten Endomines ennusti, että olisi tuottanut viime vuonna 16 000–22 000 unssia kultaa. Luku oli lopulta 16,6 tuhatta unssia, sillä vuoden loppua kohden tuotantomäärät laskivat laskemistaan. Kari Vyhtinen myöntää, että syynä oli liiketoimintakauppa ja sen haltuunotto. Endomines otti Pampalon maanalaisen kaivoksen kaivostoiminnot vajaa vuosi sitten alihankkijalta omiin käsiinsä.
”Suurin osa henkilöstöstä siirtyi meille, mutta kaikki eivät siirtyneet. Rekrytoimme uusia ihmisiä, ja se oli yllättävän vaikeaa. Huomasimme myös, että osa laitteista ei ollut ihan priimakunnossa”, Vyhtinen kertoo.
”Ostimme kolme uutta laitetta saman tien ja vaihdoimme kaivoksen johdon. Joulukuussa se kääntyi.”
Nykyisin kaivostoiminta on Vyhtisen mukaan myös aiempaa ennustettavampaa.
Tälle vuodelle Endomines ennustaa 10–20 prosentin kasvua tuotantomääriin. Haarukan yläraja tarkoittaa suunnilleen 20 000 unssia, minkä saavuttamiseen riittäisi ensimmäisen vuosineljänneksen tuotantotason toistaminen läpi vuoden.
Rahaa maan alle kovalla korolla
Endomines sekä pyörittää kaivosta että etsii kultaa. Yhtiön arvoa voi ja pitää haarukoida sekä kaivostoiminnan että maan alla olevien kultavarantojen arvon kautta.
Endominesin tavoitteena on määrittää Karjalan kultalinjalla 1,5–2,0 miljoonan unssin kultavarannot vuoden 2030 loppuun mennessä, ja tätä tavoitetta kohti yhtiö hyökkää historiansa suurimmalla etsintäohjelmalla.
Kultavarantojen määrittämisessä keskeistä on kairaus, jota Endomines aikoo tehdä tänä vuonna 50 000 metriä. Puhutaan ehkä seitsemän–kahdeksan miljoonan euron investoinnista. Kullan hinnan nousun tuottama hyvä kassavirta antaa siihen mahdollisuuden ilman tarvetta käydä osakkeenomistajien kukkarolla.
”Meillä on ajatus, että kun kairaamme 10 000 metriä, saadaan 100 000 unssia [määriteltyjä kultavarantoja]”, Kari Vyhtinen kertoo.
Tämänvuotisen kairaussatsauksen voisi siis uumoilla nostavan määriteltyjen kultavarantojen määrän nykyisestä reilusta 600 000 unssista miljoonan paremmalle puolelle.
Viime viikolla Endomines kertoi uusista kairauslöydöistä Ukkolanvaaran alueelta. Seuraavia tuloksia Ukkolanvaarasta on tiedossa kesän aikana. Ukkolanvaaran ensimmäinen varantoarvio laaditaan vuoden jälkipuoliskolla.
Kullan lisäksi Endominesia kiinnostavat kriittiset maametallit wolframi ja molybdeeni. Osa kairauksista kohdistuukin wolframiin.
Tuotanto uudelle tasolle
Nykyisen rikastamon rajat tulevat vastaan 25 000–30 000 unssissa. Kun Endominesin tavoitteena on nousta 70 000–100 000 kultaunssin vuosituotantotasolle noin vuonna 2030, tarvitaan uutta tuotantoa. Eteläisen kultalinjan investoinneista pitäisi valmistua suunnitelmat ensi vuonna, mutta Vyhtinen arvioi, että kaivos- ja rikastamoinvestointi olisi noin 200 miljoonaa euroa.
”Sen päälle tulevat wolframi ja molybdeeni. Itse uskon, että se voi mennä yli – oman kokemus on, että jostain lähdetään ja sitten se kasvaa”, hän sanoo.
Investoinnin rahoitus on yksi tärkeistä asioista, joita Endomines-sijoittaja pohtii.
”Näkisin, että kassavirta näyttelee osaa, ja jos tulisi oma pääoma -komponentti, se ei olisi hallitseva. Laina… Ja kullassahan on mahdollista myydä osa tuotannosta etukäteen tietyllä hinnalla. Sitten se jokerikortti hihassa ovat wolframi ja molybdeeni.”
Vyhtinen arvioi, että wolframiesiintymillä pystyttäisiin ehkä rahoittamaan sekä wolframin kaivamiseen ja rikastamiseen tarvittavat investoinnit että muuta projektia.
”Jos kultamarkkina pysyy vähänkin tällaisena, en näe rahoitusta minkäänlaisena ongelmana.”
Karo Hämäläinen
Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut vapaa grillinpitäjä.
Karon Grilli -haastattelu on tehty yhteistyössä Endominesin kanssa. Yhtiö maksaa osallistumisesta ohjelmaan mutta ei vaikuta siinä esitettyihin kysymyksiin.