Edessä kuparinen tulevaisuus, Metson Sami Takaluoma?
KARON GRILLI Maailma sähköistyy. Kupari on lyömätön sähkönjohdin, joten kuparin tarve kasvaa vauhdilla. Metso on maailman ykkönen kuparin sulatuksessa ja muissa kaivos- ja jalostusprosesseissa. (Kaupallinen yhteistyö)
Siinä on Metson sijoitustarinan keskeinen pala päättelyketjun muodossa. Kupari on Metson kohdemineraaleista tärkein. Siihen liittyy reilut 40 prosenttia Metson Mineraalit-liiketoiminnan liikevaihdosta.
Markkinaennusteiden viesti on selvä: maailma tarvitsee enemmän kuparia kuin nykyisin pystytään tuottamaan. Kuparin maailmanmarkkinahintakin on kivunnut. Vuodessa nousua on tullut Yhdysvaltain dollareissa mitattuna noin kolmannes.
Luulisi, että kuparikaivoksia käynnisteltäisiin vauhdilla ja Metsossa paiskittaisiin pitkää päivää, jotta asiakaskysyntään pystyttäisiin vastaamaan. Tilauksia on kuitenkin putoillut vain harvakseltaan.
”Olen jossain sisäisessä palaverissa sanonut, että olisin varmaan todella huono kuparikaivoksen toimitusjohtaja, koska minä olisin jo investoinut”, Metson toimitusjohtaja Sami Takaluoma naurahtaa Karon Grillissä.
Kevään ensimmäinen pääsky?
Yksi kuparikaivoskysynnän käynnistymistä jarruttava tekijä on asiakkaiden päätöksenteko siitä, mitä hallinnassaan olevaa valtausta ne lähtevät kehittämään seuraavaksi. Investointipäätös ei ole aivan helppo.
Jossain voi olla korkea kuparipitoisuus mutta infrastruktuuri heikkoa, toisaalla infra priimaa mutta malmin pitoisuus pieni. Ehkä jossain paikassa on kunnossa sekä malmi että infra, mutta poliittinen tilanne on epävarma.
Viime vuonna Yhdysvaltain tariffionnenpyörän aiheuttama yleinen epävarmuus hankaloitti laskelmia entisestään. Korkojen nousu Iranin sodan myötä on sekin ainakin hidaste: suurten kaivoshankkeiden rahoittamiseen käytetään tyypillisesti paljon velkarahaa.
Sami Takaluoma nostaa esiin myös sen, että viime vuonna kaivosyhtiöt neuvottelivat poikkeuksellisen aktiivisesti yritysjärjestelyistä. Jos yritysosto tai myytäväksi tuleminen on akuutisti pöydällä, katsotaan se kortti ennen kuin tehdään satojen miljoonien eurojen investointeja.
On jotain sentään nähty. Maaliskuun lopussa Metso kertoi kuparin uutto- ja talteenottoelektrolyysiteknologian toimittamisesta Peruun. Tilauksen arvo on sata miljoonaa euroa.
Se voi olla kevään ensimmäinen pääskynen, mutta viime vuosina on totuttu siihen, että ensimmäinen pääsky onkin vain harhautunut reitiltä eikä sitä seuraa parvi. Toisaalta logiikkaan kuuluu, että sitten kun todella alkaa tapahtua, todella alkaa tapahtua.
”On hyvin epäedullista olla investointisyklin viimeisenä. On hyvä olla ’first follower’”, Takaluoma kuvailee investointisyklin piirteitä.
Siis ensimmäisenä seuraamassa pioneeria.
”Kukaan ei halua olla se, joka tulee mukaan kolmen vuoden päästä, kun sykli on jo vähän mennyt ja muut alkavat saada uutta kapasiteettia käyttöön.”
Kannattavuus 18 prosenttiin?
Pitkän linjan metsolainen Sami Takaluoma aloitti konepajayhtiön toimitusjohtajana puolitoista vuotta sitten. Viime vuoden lokakuussa hän esitteli Metson uuden strategian, jossa korostuu pyrkimys kasvattaa jälkimarkkinaliiketoimintaa.
Metso tavoittelee vuoden 2028 loppuun mennessä vähintään seitsemän prosentin keskimääräistä vuotuista liikevaihdon kasvua. Takaluoma hahmottelee, että orgaaninen liikevaihdon kasvu voisi olla 5–6 prosenttia, loput 1–2 prosenttia tulisi yritysostoilla.
Metso nosti myös kannattavuustavoitettaan. Yhtiö tavoittelee yli 18 prosentin oikaistua ebita-kannattavuutta. Segmenttikohtaisesti Mineraaleille on asetettu 20 prosentin ja Kivenmurskaukselle 17 prosentin kannattavuustavoite.
Segmenttien kannattavuusero korreloi jälkimarkkinatoimintojen osuuden kanssa. Viime vuonna Mineraalien liikevaihdosta 60 prosenttia tuli jälkimarkkinoilta eli huollosta, varaosista, kulutusosista, modernisoinnista ja digitaalisista palveluista. Kivenmurskauksessa niiden osuus oli kolmannes.
Metson ja Outotecin yhdistymisen jälkeen Metso on kyennyt parantamaan kannattavuuttaan selvästi, vaikka viime vuonna oikaistu ebita laski vajaaseen 16 prosenttiin. Ruotsalaiset verrokit Epiroc ja Sandvikin kaivosdivisioona ovat yltäneet yli 20 prosentin kannattavuuteen.
Kannattavuutta Metso kairaa esimerkiksi pyrkimällä nostamaan jälkimarkkinoiden osuutta liikevaihdosta. Viime vuonna samoin kuin kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä jälkimarkkinaliikevaihto kuitenkin laski.
Takaluoma selittää tilanteen modernisoinneilla, jotka voivat edustaa 10–30 prosenttia jälkimarkkinaliiketoiminnasta yksittäisenä vuonna. Modernisaatiot eivät ole aikakriittisiä kuten kulutusosat, joten investointipäätös vaatii saman hyväksyntäkierroksen kuin uusi laiteosto.
Sijoittajien kalkyyleissa jälkimarkkinat mielletään yleensä vakaaksi liiketoiminnaksi. Modernisoinnit tuovat kuitenkin myös sille puolelle syklisyyttä.
Kivi murskaksi infrarakentajille
Mineraalit-liiketoiminta tuo kolme neljännestä Metson liikevaihdosta. Kiehtovien raaka-ainetarinoiden rinnalla toinen liiketoiminta-alue, Kivenmurskaus, tuntuu tylsältä.
Kivenmurskauksessa väkevät laitteet panevat lohkareita palasiksi. Asiakkaiden päätuote on sepeli, jota kuluu etenkin teiden ja rautateiden rakentamisessa. 2020-luvulla infrarakentamisesta puhuttaessa listaan pitää tietysti lisätä myös datakeskukset.
Jälkimarkkinamyynnin potentiaalia vie se, että louhokset eivät vaadi jatkuvaa prosessia, joten laitteita voidaan huoltaa illalla ja yöllä, eikä toimintakriittisyys ole niin suuri kuin kaivosteollisuuden prosessissa. Jälkimarkkinamahdollisuuksien esiin kaivamiseen on otettu avuksi jopa paremmin puolustushallintoasiakkuuksistaan tunnettu datanlouhintayhtiö Palantir.
”Teimme Palantirin kanssa mielenkiintoisen hankkeen, jonka lanseerasimme nyt maaliskuussa. Lukemalla laitteen dataa ja rakentamalla algoritmi kyetään ennustamaan kohtuu hyvällä prosentilla, koska vaurio on tulevaisuudessa tulossa”, Sami Takaluoma kertoo.
Projektiriskit kurissa
Metson kaivosasiakkaiden laitetilaukset voivat liikkua yli sadassa miljoonassa eurossa, ja niitä voidaan toimittaa parikin vuotta. Yksi pilalle mennyt projekti voi nielaista ison osan tuloksesta. Metson edeltäjän Outotecin ajalta tästä on karmeita muistoja.
Metso on alentanut projekteissa ottamiaan riskejä, ja myös asiakasriskejä on otettu alas.
”Jo edeltäjäni Pekan [Vauramo] aikana alettiin kääntää laiteprojektibisnestä riskittömämmäksi. Laskutuspisteet ovat sillä tavalla, että menemme projektit läpi kassapositiivisena”, Sami Takaluoma sanoo.
Raha liikkuu siis etupainotteisesti. Vaikka asiakas menisi nurin kesken projektin tai matkaan tulisi hidasteita, Metso ei jäisi kassan kautta katsottuna miinukselle.
Karo Hämäläinen
Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut vapaa grillinpitäjä. Mainituista yhtiöistä hän omistaa Metsoa.
Karon Grilli -haastattelu on tehty yhteistyössä Metson kanssa. Yhtiö maksaa osallistumisesta ohjelmaan mutta ei vaikuta siinä esitettyihin kysymyksiin.