Pysäytättekö Parkinsonin taudin ensimmäisenä maailmassa, Herantiksen Antti Vuolanto?

KARON GRILLI Lääkekehitysyhtiö Herantis Pharma on pörssihistoriansa tärkeimmän sopimuksen kynnyksellä. Seuraavien kuukausien aikana yhtiö luultavasti solmii kumppanuussopimuksen suuren lääkeyhtiön kanssa Parkinsonin taudin hoitoon tarkoitetun lääkkeen jatkokehittämisestä. (Kaupallinen yhteistyö)

Herantis uskoo, että sen kehittämä HER-096-molekyyli hidastaa Parkinsonin taudin etenemistä tai jopa pysäyttää sen. Tämä olisi mullistavaa, sillä tällä hetkellä markkinoilla olevat Parkinsonin taudin lääkkeet hoitavat vain oireita, eivät vaikuta taudinkulkuun.

Muitakin Parkinsonin taudin pysäyttämiseen tai hidastamiseen tähtääviä lääkkeitä on kuitenkin tutkimuksessa, ja vieläpä HER-096:tta pidemmällä.

Käykö tässä niin, että vaikka Herantiksella kaikki sujuisi suunnitellusti, tuotteella ei päästäisi juoksukilpailussa edes palkintopallisijalle?

"Tällä hetkellä meidän mielestämme vaikuttaa siltä, että pystymme vaikuttamaan hermosolujen hyvinvoinnin biologiaan kokonaisvaltaisemmin kuin tällä hetkellä lääkekehityksessä edempänä olevat yhtiöt", Herantis Pharman toimitusjohtaja Antti Vuolanto sanoo Karon Grillissä.

Herantis julkisti viime viikolla HER-096:n 1b-vaiheen tutkimustulokset. 1b-tutkimuksessa ei tutkittu aineen tehoa vaan turvallisuutta ja siedettävyyttä. Tehoa päästään tutkimaan toisen vaiheen tutkimuksessa, joka alkanee ensi vuonna.

Haussa partneri vakavaan suhteeseen

Vaiheen 2 tutkimus maksanee HER-096:n tapauksessa 15–20 miljoonaa euroa. Siihen Herantiksen nykyiset varat eivät riitä. Sen kassa kestää nykyisellä vauhdilla ensi vuoden alkupuolelle – yhtiö itse on puhunut ensi vuoden toisesta neljänneksestä.

Rahaa täytyy hankkia tavalla tai toisella tai ehkä useammallakin.

Vaihtoehtoja ovat esimerkiksi osakeanti, tutkimusrahoituksen hankkiminen tai partneroituminen vakiintuneen lääkevalmistajan kanssa. Herantiksen ykkösvaihtoehto on lääkeyhtiöpartnerin löytäminen.

"Lääketeollisuuden partnerointiprosessi kestää todella pitkään. Vaikka me tunnemme yhtiöt, joiden kanssa keskustelemme, prosessi vaiheen 1b-tulosten jälkeen tulee kestämään vähintään kuusi kuukautta, ellei pidempäänkin", Antti Vuolanto muistuttaa.

Jos lääkekehitysyhtiön lompakko on aivan kuivumaisillaan, sen asema neuvotteluissa on ahdas. Siksi on mahdollista, että Herantis kerää vielä rahaa markkinoilta aivan niin kuin se on tehnyt tähänkin asti.

"Totta kai mietitään myös mahdollista osakeantityyppistä pääoman kasvattamista ja sitä kautta resurssointia jatkoa ajatellen", Vuolanto sanoo.

Viimeksi tämän vuoden alussa Herantis keräsi rahaa suunnatulla annilla 1,32 euron osakekohtaisella hinnalla eli 12 prosentin alennuksella suhteessa silloiseen kurssitasoon. Tuolloin liikkeelle laskettiin melkein neljä miljoonaa osaketta, eli osakemäärä kasvoi suunnilleen viidenneksellä.

Yhtiön osakemäärään suhteutettuna suuret suunnatut annit ovat hankalia osakkeenomistajien tasavertaisuuden kannalta: pieni, valittu piiri saa ostaa osakkeita vallitsevaa kurssitasoa edullisemmin.

"Olemme tehneet sellaisen arvioinnin, että suunnatut annit ovat yhtiön kannalta parempi tapa hoitaa rahoitus. Prosessit ovat lyhyempiä ja ennustettavampia, ja toisaalta piensijoittajalla on kuitenkin aina mahdollisuus ostaa markkinalta", Vuolanto perustelee.

Etappimaksut jopa miljardissa?

Partneroituminen lääkeyhtiön kanssa ennen toisen vaiheen tutkimusta tarkoittaa lääkekehitysyhtiölle luultavasti ainakin sellaista rahamäärää, jolla yhtiö pystyy tekemään toisen vaiheen tutkimuksen. Ja jos siitä saatavat tulokset ovat hyviä, on kunnon potin aika. Malleja on kuitenkin useita.

"Jos katsotaan hermorappeumasairauksia, aika usein tässä vaiheessa kliinisessä kehityksessä [olevien lääkkeiden] sopimuksiin monesti kuuluu ihan merkittävä allekirjoitusmaksu. Puhutaan kymmenistä miljoonista, ellei enemmänkin. Tyypillisesti alalla virstanpylväsmaksut ovat miljardin kieppeillä", Antti Vuolanto kuvailee.

Jos tällaiset summat toteutuisivat, Herantis pystyisi rahoituksen puolesta jatkamaan HER-096:n tutkimista muihin sairauksiin kuin Parkinsonin tautiin, ja toisen vaiheen onnistumispotista riittäisi jaettavaa osakkeenomistajille.

Matkalla on kuitenkin useampi jos-sana. Ensimmäinen niistä on hyvän kumppanuussopimuksen solmiminen. Toinen, kirjaimen pistekoolta selvästi suurempi, on se, että toisen vaiheen tutkimus osoittaa HER-096:n tehon.

Miksi HER-096 onnistuisi?

Lääkekehityksen toisessa vaiheessa karsinta on kova. Toisen vaiheen tuloksiin kapsahti myös Herantiksen aiempi, rintasyöpähoitojen aiheuttamaan lymfaturvotukseen tarkoitettu lääke.

Miksi HER-096 pystyisi taistelemaan todennäköisyyksiä vastaan ja todettaisiin toisen vaiheen tutkimuksissa tehokkaaksi?

"Olemme tehneet aikaisemmin tutkimusta CDNF-hermokasvutekijällä, johon HER-096 perustuu. Teimme sillä kliinisen tutkimuksen potilailla, joilla Parkinsonin tauti oli edennyt suhteellisen pitkälle. Näimme tutkimuksessa ensimmäisiä viitteitä kliinisestä tehosta. Oli yksittäisiä potilaita, joiden oirekuva parani hoitojen aikana", Antti Vuolanto sanoo.

"Sama biologia, ja olemme jo nähneet kliinisiä positiivisia viitteitä tehosta. Ja koska olemme pre-kliinisesti kyenneet eläinmalleissa ja solumalleissa näyttämään, että HER-096 tekee solutasolla ja eläimissä myös oiretasolla täsmälleen ne samat asiat kuin CDNF-molekyyli."

"Meillä on jo aika suoraa näyttöä siitä, että tautiprosessiin vaikuttaminen on mahdollista tällä biologialla."

Edessä 10 miljardin markkina

Parkinsonin taudin lääkemarkkina on tällä hetkellä viiden miljardin euron tienoissa, ja sen ennustetaan kasvavan 2030-luvun alkupuolella yli 10 miljardiin euroon (13 miljardiin Yhdysvaltain dollariin). Onnistuessaan Herantiksen kehittämällä lääkkeellä voisi olla mahdollisuudet saada tuntuvakin siivu.

Sitä ennen matkalla on kuitenkin vielä monta mutkaa: toisen vaiheen tutkimusten jälkeen kolmannen vaiheen tutkimukset, eri väleissä viranomaishyväksyntöjä… Jokainen etappi aiheuttaa sydämentykytyksiä lääkekehitysyhtiön osakkeenomistajille.

Myyntiin pääsevän lääkkeen myyntitulosta lääkekehitysyhtiö saa osansa. Prosentti riippuu tietenkin sopimuksen muista ehdoista ja voi muuttua myynnin kasvaessa. Tyypillisesti tässä vaiheessa solmittavissa sopimuksissa lääkekehitysyhtiön myynnistä saama osuus voisi liikkua 10–15 prosentin tienoilla.

Lääkekehitysyhtiöön sijoittavan on hyvä kyetä hahmottamaan mahdollisen jackpotin suuruusluokka, mutta vielä tärkeämpää on osata päätellä, mikä on onnistumisen todennäköisyys. Yhtiön arvioiminen on lopulta omien oletusten suhteuttamista siihen, mitä markkinat hinnoittelevat.

Lääkekehitysyhtiöt ovat korkean riskin kohteita, joten taloudellista hyötyä ennemmin kuin uhkapelijännitystä hakeva sijoittaja ei päästä yksittäisten tai edes muutamien yhtiöiden osuutta salkustaan järin suureksi – ainakaan ennen mahdollista jättipottia.

Karo Hämäläinen

Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut vapaa grillinpitäjä.

Karon Grilli -haastattelu on tehty yhteistyössä Herantis Pharman kanssa. Yhtiö maksaa osallistumisesta ohjelmaan mutta ei vaikuta siinä esitettyihin kysymyksiin.