veronmaksajat.fi

Punaisen lihan kulutus laskee, mistä Atria kaivaa kasvun, Kai Gyllström?

KARON GRILLI Atrian tuloskehitys on ollut viime vuodet myötätuulessa. Pörssi on totellut tuloskehitystä, ja kolmen vuoden ajanjaksolla Atrian osakekurssi on 1,5 kertaistunut 9 euron pinnasta nykyiseen päälle 14 euron lukemaan. Kurssinoususta suurin osa on saatu tämän vuoden aikana. (Kaupallinen yhteistyö)

Vuoteen 2030 ulottuvalle strategiakaudelleen Atria on asettanut tavoitteeksi yli 2 miljardin euron liikevaihdon ja 5 prosentin liikevoittotason.

Tänä vuonna liha- ja valmisruokatalo on tasaisen kehityksen taulukolla 1,8 miljardin euron liikevaihtovauhdissa. Suunnilleen 12 prosentin kasvu viiden vuoden ajalla ei kuulosta tekoäly-yhtiöiden sijoitusmaailmassa järin paljolta. Eihän se ole kuin keskimäärin pari prosenttia vuodessa, siis EKP:n tavoitteleman inflaation vauhtia.

Pieni kasvu on kuitenkin kairattava olosuhteissa, joissa monet Atrian keskeisistä tuoteryhmistä Suomessa supistuvat tonneissa mitattuna: ruokamakkarat, jauheliha, leikkeleet, sianliha, naudanliha… Kulutustottumusten ja -mieltymysten muutokset koettelevat Atrian perinteistä ydintä.

Kasvavia alueita ovat siipikarja ja valmisruuat. Niille Atrian onkin asettanut panoksia, ja lisää on luvassa.

Karon Grillillä vieraillut Atrian toimitusjohtaja Kai Gyllström huomauttaa, että kahden miljardin liikevaihtotavoite tarkoittaa orgaanisella kasvulla tavoiteltavaa liikevaihtoa. Mahdollisten yritysostojen tuoma lisä tulisi sen päälle.

Viiden prosentin kannattavuus ei sekään kuulostaisi monelle yhtiölle korkealle asetetulta rimalta, mutta Atrian tuloshistoriaan suhteutettuna se on ihan kova suoritus. Viime vuonna liikevoitto oli 3,8 prosenttia liikevaihdosta.

Jos kaksi taloudellista tavoitetta nitoo yhteen, päästään sadan miljoonan liikevoittoon.

Tällä hetkellä Atrian markkina-arvo 400 miljoonan luokkaa. Syyskuun lopussa yhtiöllä oli noin 250 miljoonan euron nettovelat.

Sikasyklin selätys

Atrian perinteisessä ytimessä punaisessa lihassa markkina puskee puhuria kasvoihin. Silloin täytyy yrittää olla tehokas.

Viime vuosina Atria onkin pystynyt parantamaan tehokkuuttaan, ja lokakuussa yhtiö pääsi antamaan positiivisen tulosvaroituksen: tänä vuonna oikaistun liikevoiton arvioidaan olevan edellisvuotta korkeampi. Viime vuonna rivi näytti reilua 65 miljoonaa euroa.

Liha-alan pitkä historia on sikasyklien sävyttämää. Sikasykli on kivettynyt talouskieleen niin, että sillä viitataan mihin tahansa ilmiöön, jossa ylituotanto romauttaa hinnat, kunnes taas ollaan pulassa, jolloin alitarjonta nostaa hinnat korkeuksiin.

Sikasykli on historiassa heitellyt lihanjalostajien tuloksia, jos ja kun raaka-aineiden hinnannousua ei ole saatu siirrettyä ulosmyyntihintoihin. Viime aikoina on kuitenkin ollut rauhallisempaa.

Kuinka Atria hallitsee sikasykliä?

”Siinä ehkä tulee meidän vahvuutemme yrityksenä. Meillä on hyvä yhteistyö tuottajien kanssa, olemme integroituneet ketjussa pidemmälle. Voimme ohjata ketjua enemmän kysynnän mukaisesti”, Kai Gyllström sanoo.

Atrialle niin kuin tietysti mille tahansa raaka-aineen hankkijalle on tärkeää, että kysyntä ja tarjonta olisivat balanssissa. Atria voi esimerkiksi kannustaa tuottajia investoimaan lisää johonkin lihalajiin.

”Tämä on tilanne esimerkiksi naudanlihassa. Meillä on tarve saada lisää naudanlihaa.”

Kypsän ja jopa laskevan markkinan peli on tehokkuuspeliä. Isoissa volyymeissä jokainen säästetty sentti tai prosentin kymmenys on kotiinpäin. Rako on ahdas, kun toisaalla keskittynyt kauppa ja rahoistaan tarkat suomalaiset kuluttajat eivät tarjoa helppoja voittoja.

Etenkin kypsissä tuoteryhmissä Atria käyttää yhtenä työkaluistaan net revenue management -lähestymistapaa tuloksensa optimoimiseen.

”Jokaista tuotetta katsotaan erikseen: Onko meillä oikea hinta? Jos nostamme hintaa vähän, mitä tapahtuu kysynnälle? Jos laskemme hintaa, mitä tapahtuu? Tuovatko kampanjat kannattavuutta ja kasvua vai pelkästään kasvua – tai jopa pahimmassa tapauksessa ei kasvua ja huonompaa kannattavuutta? Onko oikea valikoima, onko oikeat pakkauskoot? Se on hyvin systemaattinen tapa työskennellä”, Gyllstöm kuvaa.

Kasvua siipikarjasta ja valmisruuista

Viime vuonna Atrialle valmistui Nurmoon 165 miljoonan euron siipikarjatehdas. Sen ansiosta Atria on kasvavassa segmentissä Suomessa kaiketi sekä volyymiykkönen että tehokkuusykkönen.

Siipikarja ja valmisruuat ovat Atrialle ne alat, joista yhtiö hakee aktiivisesti kasvua. Kasvulle pohjaa antaa tuoteryhmien markkinakasvu.

”Vahvin myötätuuli on ihan selkeästi Ruotsissa, missä nämä kaksi tuoteryhmää kasvavat yli 10 prosenttia per vuosi”, Kai Gyllström kertoo.

Näillä alueilla Atria haluaa myös panostaa suhteessa enemmän markkinointiin ja tuotekehitykseen.

”Katsomme myös niitä kahta markkinaa – eli Tanskaa ja Viroa –, joissa me emme tällä hetkellä ole siipikarjassa ja valmisruuassa.”

Kasvuinvestoinnit voivat olla myös yritysostoja – ruotsalaisen valmisruokafirman Goohin Atria osti viime vuonna. Haussa on ennemmin useampi pieni kuin yksi iso ostos.

Tanskassa Atrian toiminta on pientä ja kannattavuuden kanssakin on vähän niin ja näin. Eikö Tanskan toiminnot voisi myydä ja käyttää rahat kasvuinvestointeihin tai yritysostoihin Ruotsissa?

Kai Gyllström sanoo vain, että strategiassa Atria on määrittänyt markkinoikseen Suomen, Ruotsin, Tanskan ja Viron.

Kaikki omistajat ovat tasa-arvoisia?

Itikka-osuuskunta ja Lihakunta omistavat yhdessä selvästi yli puolet Atrian osakkeista ja lähes 90 prosenttia äänistä. Osuuskuntien itselleen määrittelemä tärkein tehtävä on ”hoitaa jäsenistön etuja ja näkökulman esilläoloa atrialaisessa yritysperheessä”.

Siis varmaankin taata tuottajien lihalle kysyntä ja hyvä hinta.

Atrian vähemmistösijoittajan näkökulmasta raaka-aineesta ei pitäisi maksaa senttiäkään enempää kuin on tarve eikä lihaa pitäisi ostaa grammaakaan yli tarpeen. Kuinka nämä intressit sopivat yhteen?

”Toimimme niin kuin mikä tahansa pörssiyhtiö”, Kai Gyllström vastaa. ”Meitä mitataan liikevoitolla, osakekohtaisella tuloksella, kasvulla ja työhyvinvoinnilla – näillä mittareilla. Mittarit liittyvät kannattavaan kasvuun.”

Karo Hämäläinen

Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut vapaa grillinpitäjä.

Karon Grilli -haastattelu on tehty yhteistyössä Atrian kanssa. Yhtiö maksaa osallistumisesta ohjelmaan mutta ei vaikuta siinä esitettyihin kysymyksiin.