Pörssin Suomi-hitit järjestykseen – Merja Mähkä ja Juha Varis tuomaroivat Grilliraadin
KARON GRILLI Entä jos sijoitusmaailman vaikuttajat arvioisivat Helsingin pörssin yhtiöitä niin kuin musiikkia ruoditaan Levyraadissa? Enää ei tarvitse miettiä, millaista se olisi, sillä Grilliraadin ensimmäinen lähetys on ilmestynyt. (Kaupallinen yhteistyö)
Omat hittinsä esittävät Nokian Panimon toimitusjohtaja Janne Paavola, Sanomaa pari vuotta toimitusjohtajana johtanut Rob Kolkman ja Kreaten toimitusjohtaja Timo Vikström. Neljäntenä grillilautaselle asettuva Tamtron lähetti raatilaisten arviotavaksi musiikkivideon, jolla taustalla soi Christian Asikaisen säveltämä ja sanoittama ”Tamtron Song”.
Neljää hittiä ruotimaan asettuivat Vuoden sijoittajaksi 2025 juuri valittu yksityissijoittaja Merja Mähkä ja S-Pankki Fennon salkunhoitaja Juha Varis.
”Kymmenkunta IPOa suoraan laidasta”
Ensimmäisenä tuleen joutui Nokian Panimon toimitusjohtaja Janne Paavola, joka videolla avasi oven panimolle ja vierailukeskukseen. Keväällä First North -markkinapaikalle listautunut pienpanimo teki viime vuonna karvan alle 12 miljoonan euron liikevaihdon, ja tänä vuonna liikevaihdon odotetaan kasvavan.
Sen sijaan suhteellinen käyttökate laskee, ja marraskuun lopulla annetun tulosvaroituksen myötä se laskee aiemmin odotettua enemmän. Uuden ohjeistuksen mukaan kuluvan vuoden käyttökatemarginaalin odotetaan olevan 16–18 prosenttia.
”Pirkko [Levyraadin vakiojäsen Liinamaa] olisi tykännyt tästä todella paljon. Panimo, tutut tuotteet, yhtiö, joka tuottaa mahdollisesti oman lempioluen tai lempilimpparin”, Merja Mähkä aloittaa ylistämällä yhtiön sympaattisuutta.
Hän joutuu kuitenkin rokottamaan pisteitä.
”Markkina on tosi vaikea. Miten erottautua? Kilpailu panimoalalla on aika armotonta. Viidenneksi suurin panimo – tykkäisin ennemmin markkinajohtajasta.”
Juha Varis tapasi yhtiötä sen listautumisen aikana ja kehuu Mähkän tapaan yhtiön sympaattisuutta.
”Johtoryhmä itse maistelee tuotteet ja hioo ne kohdalleen. Myös lanseerauksen jälkeen kysellään fiiliksiä ja tuunataan tuotteita. Hyvin asiakaslähtöinen filosofia.”
Varis nostaa esiin yhtiön historian, jonka aikana on selätetty vaikeus jos toinenkin, ja kehuu laadukkaasti toteutettua listautumisprosessia.
S-Pankki Fenno ei kuitenkaan lähtenyt mukaan Nokian Panimon listautumiseen.
”Osallistuin IPO:on vähän eri tavalla. Ostin kymmenkunta kappaletta Nokian Panimon IPO-olutta heti laidasta. Oikein hyvin sopi yhteen pizzan kanssa.”
Disruptoiko tekoäly Sanoman bisneksen?
Viime viikolla pääomamarkkinapäivänsä järjestäneen Sanoman toimitusjohtaja Rob Kolkman muistutti esityksensä aluksi, että Sanoma vaikuttaa positiivisesti miljoonien ihmisten elämään joka päivä kahden fokusoituneen toimialansa kautta. Sanoma on toisaalta Euroopan johtava K12-oppimateriaalikustantaja, toisaalta Suomen johtava digitaalinen monimediayhtiö.
K12 tarkoittaa koulutusasteita esikoulusta (Kindergarten) kahdenteentoista kouluvuoteen asti, eli suomalaisittain lukion kolmanteen luokkaan.
Kolkmanin mukaan Sanoma on kiinnostavan kasvujakson alussa. Tuloskasvu nojaa oppimateriaalipuoleen, joka pääsee hyötymään isojen markkinoiden opetussuunnitelmauudistuksista.
”Tämä bändi on minulle tuttu, olen kuunnellut sitä pitkään ja joskus fanittanutkin”, Juha Varis aloittaa arvionsa. ”Mutta onko markkina kiinnostava?”
Sanoma pyrkii laajentamaan oppimateriaalipuoltaan myös yritysostoin.
”Myyjät tietävät, että ei meitä kovin monta firmaa ole myynnissä. Jos tähän markkinaan haluat, se maksaa paljon. Jos maksaa aika täyden hinnan, sijoittajana kysyy: missä pihvi?” Varis sanoo.
Sekä Varis että Mähkä nostavat esiin tekoälyn mahdollisesti tuoman disruption uhan.
”AI:llä pystyy tekemään omalle lapselle lisäharjoitustehtäviä. Pistää kuvan englannin kirjan sivusta ja pyytää: tee vastaava! Ja sehän tekee”, Mähkä kertoo.
”Sanomassa oli myös mielenkiintoisella tavalla bad boy vibe. Samaan aikaan kun kasvatetaan tulevaisuuden johtajia koulukirjojen puolella, ajatellaan, että se, mikä voisi kasvattaa mediapuolen tulosta, on vedonlyönnin markkinointi!”
Onko matalien katteiden Kreate kannattavuusparannustapaus?
Vaativaan infrarakentamiseen erikoistunut Kreate arvioi liikevaihtonsa kasvavan tänä vuonna 290–310 miljoonaan euroon ja EBITA:n 9–11 miljoonaan euroon. Syyskuun lopussa Kreaten tilauskanta oli 242 miljoonaa euroa.
Vastikään Kreate osti SRV:ltä SRV Infran. SRV Infra teki viime vuonna 52 miljoonan euron liikevaihdolla 2,6 miljoonan euron liikevoiton. Kauppa tehtiin noin 30 miljoonan euron yritysarvolla.
”Tämä on ollut hieno vuosi. Olen Kreaten omistaja, itse asiassa viime vuonna sijoitusmessuilta sen bongasin. Hinnoissa on jo paljon hyvää, mutta rakennettavaa vielä riittää – hullua ja vähemmän hullua”, Merja Mähkä perustelee ja läväyttää tauluun yhdeksikön.
”Rakentaminen on Suomessa yleisesti ollut todella murheellista. Infrarakentaminen on ollut oikeastaan ainoa valonpilkku”, Juha Varis pohjustaa.
”Heillä on selkeä fokus, vahva projektiosaaminen, ja asiakkaat ja henkilökunta ovat käsittääkseni hyvin tyytyväisiä”, hän kiittelee.
Varista kuitenkin arveluttaa se, että infrarakentaminen on projektibisnestä. Kun projekti loppuu, täytyy saada uusi. Jos ison projektin jälkeen ei tulekaan uutta, tulos voi tulla paljonkin alaspäin.
”Kärjistäen tähän kuuluu kallion räjäyttämistä ja maa-aineksen siirtelyä. Käsittääkseni niissä on aika hankala päästä kovin korkeisiin katteisiin”, Varis lisää.
Saako Tamtron kasvun tulosriville?
Grilliraadin ankkuriosuudella esittäytyi punnitusratkaisuja valmistava Tamtron. Tamtron tavoittelee tältä vuodelta yli 58 miljoonan euron liikevaihtoa ja yli 6 miljoonan euron käyttökatetta. Taloudelliset tavoitteet näyttävät vuodelle 2027 peräti 96 miljoonan euron liikevaihtoa ja noin 16 prosentin käyttökatetta. Osa, merkittäväkin, kasvusta on tarkoitus tehdä yritysostojen avulla.
Kasvuhakuisuus miellyttää mutta myös mietityttää Grilliraatia.
”Arvostan tosi paljon kasvuhalua. Kasvuyhtiöitä meiltä [Suomesta] puuttuu”, Merja Mähkä sanoo.
Juha Varis pohtii, onko esimerkiksi yhtiön johdossa kansainvälistymistä viety kaikilla tasoilla tarvittavalle tasolle.
”Jos katsoo heidän viimeistä riviään: mitä tästä kaikesta punnitsemisesta jää? Ollaan alle miljoonassa eurossa. Kannattavauus on heille yksi haaste”, Varis sanoo.
Myös Mähkä nostaa esiin Tamtronin kannattavuuden, tai pikemminkin sen puutteen.
Plussien ja miinusten ynnäilyn jälkeen Grilliraati päätyi Kreaten ja Tamtronin tasavoittoon niukasti ennen kolmossijan jakavia Nokian Panimoa ja Sanomaa.
Karo Hämäläinen
Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut grillinpitäjä. Grilliraadin yhtiöistä hän omistaa Kreatea ja Tamtronia.
Grilliraati on tehty kaupallisessa yhteistyössä ruodittavien yhtiöiden kanssa.