Ovatko pörssi-indeksit tekoälykuplassa?

KARON GRILLI Viisi yhtiötä muodostaa 19 prosenttia koko maailman listatun osakemarkkinan arvosta. Kymmenen suurinta yhtiötä kattaa koko maailman osakemarkkinoiden kehitystä mittaavasta MSCI ACWI -indeksistä neljänneksen.

Kun noiden yhtiöiden kurssit vavahtelevat, ”Nvidiamaailman osakemarkkinoiden” tuottoluvut menevät uusiksi. Pelkästään Nvidian tulosjulkistusreaktio näkyy maailman osakeindeksissä.

MSCI ACWI -indeksin painavimmat jäsenet ovat:

Nvidia	5,4 %
Apple	4,4 %
Microsoft	4,0 %
Alphabet (Google)	3,3 %
Amazon.com	2,3 %
Broadcom	1,8 %
Meta	1,6 %
Tesla	1,4 %
TSMC	1,3 %
JP Morgan	0,9 %

Painot perustuvat iSharesin MSCI ACWI -indeksiä jäljittelevän etf:n painoihin 30.10.2025.

Listan kahdeksan ensimmäistä ovat yhdysvaltalaisia teknologiayhtiöitä, yhdeksäs taiwanilainen puolijohdejätti. Maailman osakemarkkinat ovat poikkeuksellisen keskittyneet laajalti ymmärrettynä teknologiatoimialalle – vasta kymmenennellä sijalla oleva JP Morgan -pankki edustaa jotain perinteisempää, sillä Teslaa ei voi pitää ensisijaisesti autonvalmistajana.

Kun Nvidian markkina-arvo huitelee jo 5000 miljardissa Yhdysvaltain dollarissa, yhä useammat ovat alkaneet puhua osakemarkkinoiden tekoälykuplasta. Tekoälyhuuma tarttui Nokiaankin, kun Nvidia kertoi tekevänsä siihen miljardin dollarin sijoituksen ja yhtiöt kertoivat yhteistyöstä.

Nokia sai osansa tekoälyhuuman kultapölystä. Kurssi kipusi hetkessä parikymmentä prosenttia.

Monet merkit antavat aihetta verrata tekoälyhypeä vuosituhannenvaihteen teknologiabuumiin ja – kuten jälkikäteen huomattiin – teknologiakuplaan. Erojakin kuitenkin on.

Dotcomit olivat kalliita mutta eivät painavia

Maaliskuun 2000 lopussa eli juuri kun informaatioteknologiayhtiöiden arvostukset olivat indeksitasolla lähteneet laskemaan huippulukemistaan, maailman arvokkaimmat yhtiöt olivat:

• General Electric
• Microsoft
• NTT Docomo
• Cisco Systems
• Wal-Mart
• Intel
• Nippon Telegraph & Telephone
• ExxonMobil
• Lucent
• Deutsche Telekom

Lähde: Wikipedia, pohjana Financial Timesin lista.

Vuoden 2000 suurimpien yhtiöiden joukosta nousee esiin kaksi huomiota. Ensinnäkin puhe siitä, että teknologiakupla oli tappiollisten yhtiöiden järjetöntä arvostusta, pitää paikkansa vain osittain. Oli paljon tappiollisia dotcomeja, joiden osakkeet arvostettiin pilviin, mutta maailman suurimpia nuo yhtiöt eivät olleet.

Arvokkaimmat teknologiayhtiöt olivat tulosta tekeviä firmoja, jotka vain oli arvostettu poskettomasti. Kymppilista palauttaa mieleen teleoperaattoreiden aseman vuosituhannenvaihteen kuplassa. Teleoperaattoreiden ajateltiin olevan uuden maailman portinvartijoita ja ne hinnoiteltiin sen mukaisesti. Todellisuus osoittautui toiseksi.

Toiseksi kymmenen arvokkaimman yhtiön toimialajakauma oli paljon monipuolisempi kuin nykyään. Teknologian ja teleoperaattoreiden lisäksi arvokkaimpien yhtiöiden listalle kuuluivat monialayhtiö, kauppajätti ja öljyfirma.

Osallistuin Edinburghissa kasvuyhtiöihin erikoistuneen Baillie Gifford -varainhoitoyhtiön toimittajaseminaariin ja kysyin Baillie Giffordin asiantuntijoiden näkemyksiä tekoälykuplasta ja markkinoiden keskittymisestä. Audio- ja videomuotoinen raporttini on Reissu-Grillissä.

Nykyiset suuruudet eivät ole tulevaisuuden voittajia

Vuosituhannenvaihteen teknologiakuplan ruumiillistuma on yhdysvaltalainen Cisco Systems. Reititinvalmistaja tuntui ohittamattomalta tekijältä, kun ympäri maailmaa rakennettiin tiedon valtateitä. Se teki tulosta – ja sen osake arvostettiin korkealle.

Tällä hetkellä prosessorivalmistaja Nvidia tuntuu olevan samanlaisessa tilanteessa. Se tuntuu ohittamattomalta, ja ehkä onkin toisella tapaa ohittamaton kuin Cisco aikoinaan.

Long Term Global Growth -strategian sijoitusasiantuntija ja Baillie Giffordin partneri Tim Garratt totesi esityksessään, että tämän hetken suurimmat yhtiöt ovat hyvin epätodennäköisesti tulevaisuuden voittajia.

Tämän osoittaa vuoden 2000 maaliskuun kymppilistankin tarkastelu. Vain yksi yhtiö, Microsoft, on tälläkin hetkellä kymmenen suurimman yhtiön joukossa. Vuonna 2000 kymppilistalle kuulunut Lucent esimerkiksi yhdistyi Alcatelin kanssa. Nokia osti yhteenliittymän kymmenen vuotta sitten 15,6 miljardilla eurolla.

Vaikka nykyhetken suuruudet hyvin harvoin ovat tulevaisuuden voittajia, Garrattin keskitetyssä strategiassaan superseitsikkoyhtiöitä kuitenkin on, tällä hetkellä sekä Nvidia että Amazon.comia. Kysyin Garrettilta, onko Nvidia tällä hetkellä se, mitä Cisco oli 25 vuotta sitten.

Hän kiisti – mitäpä muutakaan hän olisi voinut tehdä 32 toimittajan edessä puhuessaan yhdestä suurimmista sijoituksistaan. Garratt nosti esiin Nvidian aseman ekosysteemissä ja yhtiön johdon. Nvidia on myös osoittanut olevansa hyvä allokoimaan pääomia.

Kun Garrattin pitkän aikavälin kansainvälisen kasvun strategiaan valitaan uusia kohteita, yksi kriteereistä on se, että yhtiö voi viisinkertaistaa markkina-arvonsa. En voinut olla kysymättä, uskooko hän, että Nvidia voisi viisinkertaistaa markkina-arvonsa nykyisestä noin 5000 miljardista dollarista.

Garratt ryhtyi kiertämään grillaustani muistuttamalla, että historiallinen hyvä kurssikehitys on sijoittajanpsykologian kannalta hankalaa: on vaikea pysyä mukana yhtiössä, kun se on tuottanut jo niin paljon. Hän harmitteli, että joitakin yhtiöitä on myyty liian aikaisin.

Hän kehui vielä Nvidiaa (”liikevaihdolla edellytykset kasvaa”, ”vahvat marginaalit”, ”asema ekosysteemissä”) ja päätyi sanomaan, että 10 000 miljardin dollarin markkina-arvo kuulostaisi mahdolliselta, siis tuplaaminen nykyiseltä tasolta.

Onko indeksisijoittamisella tulevaisuutta?

2000-luku on ollut akateemisen tutkimuksen tukemana ollut indeksisijoittamisen voittokulkua. Perusresepti osakesäästäjälle niin kuin eläkevakuutusyhtiöllekin on ollut rahojen laittaminen passiivisesti ja minimaalisilla kuluilla hallinnoituun laajaan indeksiin.

Osakeindeksien keskittyminen muutamiin suurimpiin yhtiöihin kuitenkin nostaa esiin kysymyksen riskikeskittymistä.

Suomessa keskittyminen on tietysti vielä paljon suurempaa kuin koko maailman indeksissä. OMXH25-indeksistä viisi suurinta yhtiötä muodostaa 48 prosenttia, siis käytännössä puolet, eikä tilanne järin paljon muutu, vaikka tarkasteluun ottaa Helsingin pörssin yleisindeksin.

Seminaaripäivien lopuksi sain tilaisuuden haastatella Baillie Giffordin partneria Stuart Dunbaria. Halusin esittää kaksi mieltäni vaivannutta kysymystä ja kuulla hänen näkemyksensä niistä.

Onko meillä tekoälykupla?

”En usko, että tiedämme vastausta tuohon, mutta itse asiassa en ajattele niin, että nykyhetken ja teknokuplan välillä olisi paljon yhtäläisyyksiä. Nämä yhtiöt, jotka tällä hetkellä ovat tai ovat olematta kuplassa, tekevät valtavaa ja nopeasti kasvavaa liikevaihtoa.”

Dunbar jatkoi pohtimalla, kuinka laajasti tekoäly-yhtiöt ymmärretään ja mitkä yhtiöt korjaavat tekoälyn tuomat ilmeiset hyödyt, arvon? Tekoäly-yhtiöt? Tekoälyä hyödyntävät yhtiöt? Vai tekoälyä hyödyntävien yhtiöiden asiakkaat? Kenellä on hinnoitteluvoima?

”Saattaa olla, että jäljelle jää pari kolme voittajaa.”

Onko indeksisijoittamisella tulevaisuuta?

”Olen varma, että on”, Dunbar sanoi mutta arvioi, että markkinoilla saattaa tulla siirtymää kohti aktiivista sijoittamista.

Kuten tietenkin asiaan kuuluukin, onhan Baillie Gifford nimenomaisesti aktiiviseen yhtiövalintaan luottava varainhoitaja.

”Joissain kohdin aktiiviset salkunhoitajat menestyvät hyvin, aivan jo siitä syystä, että indeksit ovat niin keskittyneet. Jos on passiivinen sijoittaja, suuri osa salkusta on NVIDIAssa. Entä jos puolet siitä olisi yhtiöissä, jotka ovat ehkä vielä NVIDIAa parempia?”

Karo Hämäläinen

Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut vapaa grillinpitäjä. Mainituista yhtiöistä hän omistaa Nokiaa.