Helsingin pörssillä oli kovan kirin vuosi – moni suuryhtiö päihitti yhdysvaltalaiset teknojätit

KARON GRILLI Vuonna 2025 Helsingin pörssissä oli erittäin helppo tehdä tappiota. Jos rahat eivät olleet sijoitettuna hajautetusti Helsingin pörssiin, sijoittaja todennäköisesti hävisi Helsingin pörssin yleisindeksin kehitykselle.

Noin 35 prosentin tuotollaan Helsingin pörssi (OMX Helsinki GI eli kokonaistuottoindeksi) on ollut yksi maailman tuottoisimmista pörsseistä kuluneen vuoden aikana.

Tuottoindeksiä laskettaessa mukaan otetaan myös osinkojen vaikutus.

Suuryhtiöissä jymytuottoja

Kotipörssin markkina-arvoltaan painavin paperi Nordea on ollut erityisen kovassa vedossa. Jouluun mennessä eli ennen vuoden kahta viimeistä pörssipäivää Nordean osakekurssi oli vuoden alusta luettuna 52 prosenttia plussalla.

Pohjoismainen pankkijätti maksoi 94 sentin osakekohtaisen osingon. Vuoden alun kurssille laskettuna se tarkoittaa noin 9 prosenttia. Nordean kokonaisvuosituotto nousee siten yli 60 prosenttiin. Se on tylsäksi mielletylle pankille hirmuinen luku.

Euroalueen pankit ovat yleisesti olleet kovassa vedossa. Euroalueen pankkien Euro STOXX Banks -indeksi on noussut vuodessa 80 prosenttia.

Konepajayhtiöt ovat takoneet Fabianinkadun pörssitauluun vielä Nordeaakin kovempia lukemia. Esimerkiksi Wärtsilän kurssi oli jouluun mennessä noussut 78 prosenttia ja Metson 63 prosenttia.

Nesteen kurssinousu vuoden alusta oli 56 prosenttia, mutta Nesteen pörssivuosi 2025 jatkui siitä, mihin se oli edellisvuotena päätynyt, eli selvällä kurssilaskulla. Vuoden alkupuolella Nesteen osake painui alimmillaan seitsemän euron tuntumaan, mistä Nesteen osake on noussut noin 170 prosenttia.

Kulta kiritti Endominesin yli 3-kertaistujaksi

Nesteen kurssirypistys kalpenee esimerkiksi Endominesin rinnalla. Viime vuodenvaihteesta kullanetsintä- ja kultakaivosyhtiön kurssi on noussut 230 prosenttia eli 3,3-kertaistunut

Endominesia on vetänyt kohti kattoa paitsi kullan hinnan nousu myös yhtiön positiiviset kairaustulokset Karjalan kultalinjalla.

Kullan hinta on kiitänyt hurjasti. Kun vuosi sitten unssin kultaa sai vajaalla 2600 eurolla, nyt siitä joutuu maksamaan yli 3 800 euroa. Dollarisijoittajalle nousu on ollut vielä rajumpaa.

Digitaaliseksi kullaksi toisinaan mainitun Bitcoinin kurssikehitys on ollut tutun ailahtelevaa, ja vuoden 2025 lopussa Bitcoinin eurokurssi on 17 prosenttia vuodentakaista alempana.

Mannaa synkkien vuosien jälkeen

Helsingin pörssin suuryhtiöistä monet näyttävät perävaloja esimerkiksi maailman arvokkaimmalle yhtiölle Nvidialle, jonka kurssi oli dollareissa mitattuna noussut tapaninpäivän iltaan mennessä vuoden alusta ”vain” 42 prosenttia. Teslan vuosituotto dollarissa näytti samaan aikaan 18 prosenttia ja Amazonin vain 6 prosenttia.

Eurosijoittajalle tuotot ovat olleet selvästi kehnompia dollarin heikkenemisen vuoksi. Vaikka S&P 500 -indeksi oli joulunpyhien lopussa vajaat 18 prosenttia plussalla, euromääräinen indeksiin kohdistuva etf näytti vain neljän prosentin vuosituottoa.

Helsingin pörssi on usean vuoden ajan jäänyt jälkeen maailman kurssikehityksestä. Tämänvuotinen nousu on ollut mannaa Suomi-osakesijoittajille.

Näytön paikka

Pörssikursseilla on tapana ennakoida tulevaa. Kurssi ovat ottaneet etunojaa yritysten tulosparannuksiin.

Alkavana vuotena monen yhtiön onkin lunastettava kursseihin ladattuja odotuksia liiketoiminnallaan.

Tilanne on toki sama myös Yhdysvalloissa, jossa S&P 500:n p/e-luku on tällä haavaa yli 30, kun sen pitkän ajan keskiarvo on 15–16:n haminoissa.

Vuodenvaihdejaksossa salkku auki

Karon Grillin vuodenvaihdejaksossa käsitellään grillinpitäjän sijoitusmenestystä kuluneena vuotena. Salkku, jossa on suuri paino Helsingin pörssissä, maailman indeksejä ja osakepoimintoja maailmalta sekä käteistä eri valuutoissa odotuksenmukaisesti, hävisi selvästi Helsingin pörssin yleisindeksille ja yhtä lailla selvästi voitti maailmanindeksin.

Salkun osakkeista kovimmat kurssinousut antoivat Kreate, Etelä-Korean indeksiosuusrahasto ja Alibaba. Pisimpiä miinuksia esittelivät Canatu, Polestar ja Gofore.

Jaksossa käydään läpi salkun ostot ja myynnit lokakuun alusta jouluun.

Karo Hämäläinen

Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut grillinpitäjä. Mainituista yhtiöistä hän omistaa Nordeaa, Metsoa, Nestettä, Kreatea, Alibabaa, Canatua, Polestaria ja Goforea sekä Etelä-Korea-etf:ää.