veronmaksajat.fi

Asunto-osakkeet alkavat digittää

18.8.2017 Koti

Asunto-osakkeille on tulossa sähköinen rekisteri. Parin vuoden päästä uusille taloyhtiöille ei enää paineta paperisia osakekirjoja. Vanhojenkin yhtiöiden osakkeet muutetaan vähitellen sähköisiksi.

Sähköinen asunto-osakerekisteri on valtakunnallinen hanke. Tarkoitus on keskittää yhteen rekisteriin kaikki osakeasuntojen tärkeät tiedot, kuten asunnon omistaja, huoneluku ja pinta-ala. Rekisteristä on määrä saada luotettavaa ja tarkkaa tietoa nopeasti ja tehokkaasti.

Kun rekisteri on saatu käyttöön, paperisia osakekirjoja ei enää paineta. ”Tarkoitus on, että vuoden 2019 alun jälkeen perustettaviin asunto-osakeyhtiöihin ei enää tule paperisia osakekirjoja”, kertoo vanhempi lakiasiantuntija Virpi Hienonen Suomen Kiinteistöliitosta.

Sen jälkeen myös vanhoissa yhtiöissä osakkaat voivat muuttaa osakekirjansa sähköiseksi rekisterimerkinnäksi.

Milloin vanhoissa osakeyhtiöissä pitäisi ryhtyä toimeen osakkeiden sähköistämiseksi?

”Tällä hetkellä ei ole suunniteltu takarajaa sähköisiin osakemerkintöihin siirtymiselle.”

Voivatko asunto-osakeyhtiöt jotenkin varautua muutokseen?

”Eivät ainakaan vielä. Vanhat lait ovat edelleen voimassa, ja ne edellyttävät, että asunto-osakeyhtiöllä on paperiset osakekirjat.”

Pitääkö yksityisen osakkeenomistajan tehdä jotain asian hyväksi?

”Ei. Vanhat osakekirjat vaihdetaan sähköisiksi merkinnöiksi sitä mukaa kuin osakkeet vaihtavat omistajaa tai kun niitä käytetään lainan vakuutena.”

Entä jos osakkaan osakkeet ovat jo pankissa asuntolainan vakuudeksi pantattuina?

”Tässäkään tapauksessa osakkaalta ei edellytetä toimenpiteitä. Pankki hoitaa tarvittaessa sähköisen panttausmerkinnän.”

Kun osakkeet aikanaan on saatu siirrettyä sähköiseen rekisteriin, voiko vanhat paperiosakkeet käyttää pesän sytykkeenä?

”Paperiset osakekirjat mitätöidään, mutta on silti hyödyllistä pitää ne tallessa. Niissä olevat vanhat siirtomerkinnät ovat historiatietoa, jota ei siirretä sähköiseen rekisteriin. Ja jos esimerkiksi kävisi ilmi, että yhtiön osakeluettelomerkinnöissä tai omistajatiedon kirjauksessa sähköiseen rekisteriin olisi tapahtunut virhe, paperinen osakekirja siirtomerkintöineen on asiakirja, jolla omistuksensa voisi osoittaa.”

Sähköiset osakkeet pysyvät tallessa

Taloyhtiöiden osakkaiden arkeen sähköiseen asunto-osakerekisteriin siirtyminen ei tuo suuria muutoksia. Merkittävin lienee se, että huoli paperiosakkeiden säilyttämisestä ja säilytyksestä mahdollisesti pankille maksettu maksu poistuvat.

Myös paperiosakkeiden katoamisesta koituva riesa poistuu. Nykyäänhän omistaja joutuu kuolettamaan kadonneet osakkeet ja yleensä myös painattamaan uudet osakekirjat turvapainossa. Tulevaisuudessa omistustieto löytyy aina sähköisestä rekisteristä.

”Rekisteri on erittäin hyvä asia myös siksi, että se parantaa asunto-osakeyhtiön omistajatietojen luotettavuutta. Nykyään jokainen taloyhtiö esimerkiksi pitää itse omaa osakeluetteloaan, ja moni yhtiö on maallikkoisännöitsijän hoidossa. Hän ei välttämättä tiedä, miten osakemerkinnät tehdään vaikkapa osakkaan kuoleman jälkeen. Kaikissa yhtiöissä ei ole isännöitsijää lainkaan.”

Iso vaikutus uudistuksella on erityisesti pankki- ja kiinteistönvälitysalaan, kun muun muassa lainojen vakuusasiat ja aikanaan koko asuntokauppakin voidaan hoitaa sähköisesti. ”Näillä aloilla rekisteristä voidaan saada suurta hyötyä”, Virpi Hienonen sanoo.

Rekisteri voi myös mahdollistaa aivan uudenlaisten palvelujen ja liiketoimintojen syntymisen. Näin ainakin uskotaan Maanmittauslaitoksessa, joka yhdessä Patentti- ja rekisterihallituksen, Verohallinnon ja Väestörekisterikeskuksen kanssa vastaa rekisterin käytännön toteutuksesta.

Rekisterin tärkeimpiin käyttäjiin kuuluvat kuitenkin taloyhtiöt itse – käytännössä etenkin isännöitsijät, Virpi Hienonen muistuttaa. He tarvitsevat jatkuvasti muun muassa omistaja- ja huoneistotietoja yhtiön hallinnon hoitamiseen.

Käyttökustannuksista ei vielä tietoa

Rekisterin perustaminen on laaja hanke, ja monet siihen liittyvät käytännön asiat ovat vielä avoinna. Vielä ei ole päätetty, ketkä rekisterin merkintöjä tekevät, ketkä mitäkin tietoja pääsevät lukemaan ja mitä kaikkea tietoa rekisteriin kenties myöhemmin kerätään asunto-osakeyhtiön perustietojen ja osakkaiden omistustietojen lisäksi.

Suomessa on noin 87 000 asunto-osakeyhtiötä ja noin miljoona osakehuoneistoa, ja esimerkiksi kaikki yhtiöjärjestykset ja osakeluettelot on rekisteriä varten muunnettava sähköisiksi. Osa urakasta joudutaan tekemään käsityönä, joten virheiltä ei voida välttyä. Kuka tiedot siirtää, tarkistaa ja vastaa virheistä – se ei vielä ole selvää.

Rekisterin vaatimaa lainsäädäntöä valmistellaan maa- ja metsätalousministeriön johdolla. Säädökset on määrä viedä eduskunnan käsittelyyn syksyllä 2018. Hankkeeseen on varattu noin 12 miljoonaa euroa.

Sen sijaan rekisterin käyttökustannuksista ja niiden maksajista ei ole vielä tietoa. ”Tärkeää olisi, ettei taloyhtiöille (eli niiden osakkaille) koituisi käytöstä merkittäviä lisäkustannuksia”, Virpi Hienonen sanoo.

Ulla Simola

Kommentit (0)
 

Kommentoi!
Nimesi Sähköpostiosoitteesi
Kommenttisi
Varmistus robottien varalta: Mitä onkaan yhdeksän ynnä viisi?
Välitä Taloustaidon ylläpidolle huomiosi siitä, että kommentti on mielestäsi asiaton ja toivoisit sen poistamista.
Voit myös halutessasi antaa lisätietoja ylläpidolle:
Haluatko varmasti poistaa kommentin?

Mainos

Blogeissa

  • Tuloerot vain yksi talouden mittari
    Kopra
    Tuloerojen kehityksestä on keskusteltu tänäkin syksynä ahkerasti. Sipilän hallituksen politiikka on tässä suhteessa todettu tuloeroja lisääväksi, siinä missä Kataisen-Urpilaisen hallituksen linja o...
  • Finanssivalta vaihtuu – sukupolvi ei
    Oksanen
    Suomi on pieni maa, vaikka puhuttaisiin isoista toimialoista. Hyvin rajattu joukko miespuolisia nimiä pyörii spekulaatioissa, kun valta vaihtuu maan suurimmissa finanssitaloissa. OP-ryhmä nimitti u...
  • Keskuspankit vähentävät elvytystä: Oletko varautunut korkojen nousuun?
    Lehtonen
    Kun USA:n keskuspankki (FED) aloitti ensimmäisenä epätavalliset rahapolitiikan keinot finanssikriisin puhjettua, harva ajatteli, että vajaa kymmenen vuotta sen jälkeen käytännössä kaikki keskeiset ...

veronmaksajat.fi