veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Eläkeläisten tulot kehittyneet myönteisesti, suhteellinen asema ei ole kuitenkaan parantunut

Teemu Muhosen ja Jari Hanskan kirjoittama Eläketurma-kirja on kiintoisa ja siinä esitetään monia ajattelemisen arvoisia näkökulmia. Vahva lukusuositus kirjalle.

Monta näkökulmaa

Julkisuudessa on paljon esillä yhtäältä pienet, toisaalta suuret eläkkeet. Molemmat tärkeitä, mutta käsitteinä eivät suikaan yksiselitteisiä. Muhosen ja Hanskan kirjan antoi minulle yhden pontimen lähteä selvittämään suuria eläkkeitä saavien määrässä tapahtunutta kehitystä.

Siinä missä, Muhosen ja Hanskan näkökulma on vahvasti sukupolvien välisessä oikeudenmukaisuudessa, minun kiinnostukseni kohde oli eläkkeiden jakautuminen eläkeläisten keskuudessa. Ensin mainittua näkökulmaa puoltaa sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus ja toista eläkepolitiikan tavoite turvata kaikille eläkkeensaajille kohtuullinen toimeentulo ja estää köyhyys.

Eläkeläisten toimeentulo on kehittynyt myönteisesti

Eläkeläisten toimeentulo, niin keskimääräisen kokonaiseläkkeen kuin käytettävissä olevien tulojenkin määrällä, on kehittynyt myönteisesti 20 vuoden aikana. Selkeää heikentymistä ei ole tapahtunut millään yleisesti käytössä olevalla toimeentulomittarilla. Tämä on juuri niin kuin Eläketurma-kirjan kirjoittajat esittävät.  

Myönteinen kehitys koskee keskimääräistä kuvaa. Suomessa asuvat 1,4 miljoonaa eläkkeensaajaa ei ole yhtenäinen ryhmä, joukkoon mahtuu keskimääräistä paremmin ja huonommin toimeentulevia. 

Toimeentulovaikeudet paikantuu eritoten alle 54-vuotiaisiin ja yksinasuviin. Määrällisesti pienituloisia on eniten 75 vuotta täyttäneissä yksinasuvissa naisissa. Pääasiassa kansaneläkettä saavien joukossa pienituloisuus on selvästi keskimääräistä korkeampaa. 

Parhainten toimeentulevia eläkeläisiä ovat puolestaan ylemmistä toimihenkilötehtävistä eläkkeelle siirtyneet, 65–74-vuotiaat ja vain työeläkettä saavat eläkeläiset. 

Eläkeläisten asema suhteessa ammatissa toimiviin säilynyt ennallaan

Vaikka eläkeläisten keskimääräisen kokonaiseläkkeiden määrä ja käytettävissä olevat tulot ovat nousseet 20 vuoden aikana, niin eläkeläisten suhteellinen taso ammatissa toimiviin nähden on pysynyt suunnilleen samana.  Keskieläkkeen taso on säilynyt noin 50 prosentissa keskiansiosta. Vuosittain alkavien vanhuuseläkkeiden taso on ollut vuodesta 2000 vuoteen 2015 noin 60 prosenttia keskiansioista. Käytettävissä olevat rahatulot ovat pysyneet 75 prosentin tuntumassa suhteessa palkansaajiin.

Eläkeläisten asema suhteessa työssä käyviin ei ainakaan toistaiseksi ole parantunut, ei vaikka suuret ikäluokat ovat siirtyneet eläkkeelle.  

Susan Kuivalainen työskentelee osastopäällikkönä Eläketurvakeskuksen tutkimusosastolla.

Kirjoitus on julkaistu 8.11.2016.

 

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.