Blogi (vanhat)
-
OKSANEN 13.8.2018
Suomi kävi suhdannehuipulla – kävitkö sinä?
Hellekesä 2018 oli myös talouden suhdannehuippu. Suomenkin talouden kovat kasvuluvut investointeineen ja uusine työpaikkoineen ovat kiistattoman myönteisiä. Niiden näkyminen kotitalouksien arjessa on huomattavasti hankalampi yhtälö. -
LEHTINEN 10.8.2018
Keskiluokka – rahastusta vai kannustusta?
Sosiaalietuuksien ja verotuksen yhdessä aiheuttamat kannustinloukut ovat usein erityisen karuja sosiaaliturvan varassa elävillä pienituloisilla. Tämä tosiasia kääntyy valitettavan usein myös ajatukseksi, että keskituloisten verotuksen tasolla ei ole niinkään suurta väliä, sillä ”hehän käyvät joka tapauksessa töissä”. -
NYMAN 5.7.2018
Tekoäly on saattanut hoitaa jo sinuakin
Onko sinulta otettu viimeisen parin vuoden aikana sydänkäyrä? Oletko sinä tai läheisesi saanut diagnoosin terveysongelmaan? Tai onko kenties perheeseen tullut vauva? Jos vastasit edes yhteen kysymykseen kyllä, on mahdollista, että sinua tai läheistäsi on jo nyt hoitanut tekoäly. -
KUIVALAINEN 25.6.2018
Naapurilla on riittävä sosiaaliturva – minulla ei
Kunnallisalan kehittämissäätiö selvitti kyselyllä suomalaisten näkemyksiä sosiaaliturvaetuuksien riittävyydestä. Kysely tuo esiin kiinnostavia eroja eri sosiaaliturvaetuuksien ja väestöryhmien välillä. -
KORPELA 13.6.2018
Tappio on hylkiö verotuksessa
Tulot verotetaan melkein aina, mutta tappiot saa vähentää vain rajoitetusti. Tappioiden vähennysoikeuden rajoittaminen merkitsee aina yliverotusta. -
OKSANEN 11.6.2018
Digiajan helppoheikki vie naiset ja rahat – vai viekö?
Koulutus on edelleen peruskivi. Kouluttautuminen on varmin tapa pitää itsensä työmarkkinakelpoisena, ja uran aikana voi joutua kouluttautumaan useampaan eri ammattiin. Koulutusasteen yhteys tulotasoon on niin ikään tieteellisesti todistettu. -
VATANEN 7.6.2018
Jatkuuko pitkien korkojen laskutrendi?
Pitkien valtionlainojen korot ovat olleet laskevassa trendissä jo yli 35 vuotta. Yhdysvalloissa 10 vuoden korkotaso on laskenut 1980-luvun alkupuolen huimalta lähes 16 prosentin tasolta alimmillaan reilun prosentin tasolle vuonna 2016. -
LEHTINEN 6.6.2018
Kuinka monta euroa on 42,5 prosenttia?
Suomen kokonaisveroasteen eli verojen yhteismäärän suhteessa kansantuotteeseen ennustetaan alenevan tänä vuonna 42,5 prosenttiin. Laskua on tuntuvasti vuodesta 2015, jolloin koko viime vaalikauden kestäneiden veronkiristysten jäljiltä veroaste oli peräti 43,9 prosenttia. -
KOTAMÄKI 4.6.2018
Maapallolla on – liikaa, sopivasti, liian vähän – ihmisiä?
Olen viime aikoina törmännyt omassa kuplassani puheenvuoroihin, joissa on väitetty, että täällä maapallolla on liikaa ihmisiä. Käsittääkseni mielipide on jokseenkin yleinen. -
METSOLA 4.6.2018
Uudiskohteiden isot yhtiölainat venäläistä rulettia – pahimmillaan kaikkien taloyhtiöiden lainaehdot huononevat
Suomalaisten taloyhtiöiden kansainvälisellä maineella pelataan venäläistä rulettia, kun uusiin taloyhtiöihin kasataan maksimimäärä yhtiölainaa ja ostajat ovat suurimmalta osin sijoittajia. -
HILDEBRANDT 31.5.2018
Eurooppa tarvitsee lisää Mario Draghia – mistä uusi johtaja Euroopan keskuspankkiin?
Euroopan keskuspankin toiminnan jatkuvuus ja uskottavuus on nyt tärkeämpää kuin koskaan. EKP tarvitsee vähintään Mario Draghin tasoisen jatkajan, jollei hänelle järjestetä jatkokautta. -
LEHTONEN 30.5.2018
Euroalueen saapas vuotaa – kestääkö EU Italian kriisiytymisen?
Eurolaiva on jälleen irtoamassa suojasatamasta. Keli nousee, eikä ankkurikapasiteettia tunnu olevan. EKP on tyhjentänyt käytännössä koko pakkinsa veneen pysymiseksi suojasatamassa, mutta keli yltyy. -
UUSITALO 28.5.2018
Uutiskärjet ovat median vallankäyttöä
Uutiskärjet vievät ajatukset tiettyyn suuntaan. Esimerkiksi valittu Kreikka-kärki vahvistaa ajatusta, että vaikeuksien jälkeen Kreikassa ollaan oikealla tiellä. Suomen pienituloisuus-kärki vahvistaa kuvaa, että meillä on vakava köyhyysongelma. Molemmat tulkinnat voivat olla oikeita, mutta ei niitä purematta kannata niellä. On tärkeätä pitää mielessä, että kärkien valinnassa media käyttää valtaa. -
HOKKA 18.5.2018
Kuka pelkää pitkää kurssinousua?
Mitä pidempään näin vahva kasvu jatkuu, sitä mahdollisempaa on, että myös Euroopassa syntyy painetta rahapolitiikan kiristämiseen. Suurta korkojen nousupainetta ei ole näköpiirissä, mutta asteittainen ”normalisoinnin yrittäminen” olisi tervettä. -
KIRKKO-JAAKKOLA 16.5.2018
Maailma muuttuu, Eskoni – muuttuuko verotus?
Aleksis Kiven Nummisuutarit -näytelmän lausahdus viittaa siihen, kuinka paljon ihmisen elämä muuttuu parissa vuosikymmenessä. Verotus sen sijaan kehittyy hitaammin – ja hyvä niin. -
KALLUINEN 15.5.2018
Viro nosti alkoholiverojaan – hiipuiko viinaralli? Miten kävi hintojen?
Suomi ja Baltian maat ovat kaikki kiristäneet alkoholin verotustaan vuodentakaisesta, joskin lähtötasot alkoholiverojen osalta ovat erilaisia. Viro on korottanut verotasojaan merkittävimmin. -
LEHTINEN 15.5.2018
Sijoitussäästötilit – toimeenpanon aika
Sijoitussäästötilien käyttöönotto on tärkeää kansalaisten tasapuolisen kohtelun kannalta. Sijoitussäästötileillä lisätään erityisesti tavallisen säästäjän ja piensijoittajan mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja säästää pörssiosakkeisiin. -
OKSANEN 14.5.2018
Valtio pois markkinoilta – paitsi jos on kriisi
Aika ajoin valtio onnistuu interventioissaan yksityiselle sektorille. Turun telakan omistusjärjestelyt ja Talvivaaran kaivoksen pelastaminen ovat malliesimerkkejä poikkeustilanteista, joissa valtion muskelit ovat olleet tarpeen. -
KOTAMÄKI 24.4.2018
Tuottavuus työssä laskee iän myötä – vai laskeeko sittenkään?
Tuottavuus laskee iän myötä. Siksi on kätevää, että lakisääteinen eläkeikä on matala. Näin vanhentuneet ja tehottomat työntekijät vaihtuvat mutkattomasti uusiin, ja samalla pidetään huolta yritysten tuottavuudesta. -
KORPELA 18.4.2018
Hyvästi jouluraha, tervetuloa lomaraha
Vuoden 1989 veronpalautukset maksettiin toukokuussa 1991, vajaa puolitoista vuotta verovuoden päättymisestä. Vuoden 2018 veronpalautukset maksetaan suurimmalle osalle palkansaajia ja eläkeläisiä runsas puoli vuotta verovuoden päättymisestä.