Teemoilla vaihtelua pruuviin

1. Alueteema

Alue voi olla laajakin kokonaisuus, kuten yksittäinen maa, mutta jos maassa sijaitsee lukuisia viininviljelyalueita on niitä syytä tarkastella omina teemoina. Alueteema voi olla niinkin rajattu kuin jonkin yksittäisen viinialueen yhden kylän viinit (esim. Bordeaux’n alueen kylät Ranskassa).

2. Rypälelajiketeema

Valitaan samasta rypäleestä (esimerkiksi chardonnay) valmistettuja viinejä maisteltavaksi rinnakkain. Viinit voidaan valita ympäri maailmaa. Maisteltavien viinien olisi hyvä olla samaa vuosikertaa tai ainakin iältään lähellä toisiaan. Teema soveltuu hyvin rypälelajikkeiden luonteenpiirteiden tutustumiseen ja kasvuolosuhteista syntyvien makuerojen huomaamiseen.

3. Viinityyliteema

Hyvin väljä tasting-teema. Tastingiin voidaan valita vaikkapa erilaisia kuohuviinejä, väkevöityjä viinejä tms. Teema voi olla myös ruokaan sidottu, esimerkiksi ”parhaat pihviviinit”.

4. Vertikaali- ja horisontaaliteema

Vaativampia teemamuotoja jo yksinomaan viinien hankinnan kannalta. Mielenkiintoista toteuttaa, jos tuottaja ja sen viinit ovat ryhmän keskuudessa arvostettuja ja pidettyjä.

Vertikaaliteemassa tutustutaan yhden tuottajan yhteen viinilaatuun/-merkkiin, jota maistellaan ja vertaillaan eroja eri vuosikertojen välillä.

Horisontaaliteemassa tutustutaan yhden tuottajan saman vuosikerran eri viinilaatuihin/-merkkeihin.

Viinipruuvin järjestelyissä opastaa Taloustaidosta tuttu viini- ja ruoka-asiantuntija Risto Karmavuo

 

Näin järjestät pruuvin

Viinitastingin aluksi viinit asetetaan järjestykseen, jotta kaikki maistaisivat samaa viiniä samaan aikaan ja tuloksia voidaan vertailla. Hyvä tapa on numeroida viinit, jolloin ne pysyvät järjestyksessä. Mikäli järjestetään puolisokko- tai sokkotasting, pullot kääritään ensin folioon, sekoitetaan järjestys ja sitten numeroidaan ne.

Tastingia varten olisi maistajilla hyvä olla oma lasi kullekin viinille. Tämä vaatii kuitenkin melkoista lasiarsenaalia, joten laseja voi myös huuhdella välillä. Huuhtelun jälkeen lasi olisi hyvä ”elvyttää” eli kaada lasiin pieni tilkka maistettavaa viiniä, pyörittele sitä lasissa ja kaada sen jälkeen pois. Näin lasiin ei jää vettä sotkemaan viinin makua. Tastinglasiksi tulee valita kirkas viinilasi, jotta viinistä voidaan tehdä havaintoja. Paras tastinglasi on tulppaanin muotoinen, jolloin aromihavaintojen teko on helpointa.

1. Avoin tasting 

- maistajat tietävät mitä viiniä he maistavat
- suositaan kun maistettavana on erityisen arvokkaita ja arvostettuja viinejä (esimerkiksi kymmeniä vuosia vanhoja viinejä)
- avoimessa tastingissa viinit olisi hyvä järjestää täyteläisyyden, iän tai makeusasteen mukaisesti – riippuen maisteltavista viineistä.

2. Puolisokkotasting

- maistajat tietävät maisteltavat viinit, mutta eivät tiedä järjestystä
- jokainen voi arvata mikä viini on missäkin lasissa
- mukavan jännittävä ”arvausleikki”

3. Sokkotasting

- maistajat eivät tiedä maisteltavia viinejä
- suositaan ammattilaisten keskuudessa
- sopii myös aloittelijoillekin maistelumuodoksi, jos maistajat haluavat olla täysin ennakkoluulottomia maisteltavien viinien suhteen

Viiniartikkelit

12.1.2012
Olen kirjoittanut melko usein Chilen ja Argentiinan viinien teknisestä laadusta, mutta samalla...
2.12.2011
Dubonnet kärsii juomana hieman ”mummomaineesta”, huolimatta sen läsnäolosta maailman...
2.11.2011
Pikkuinen Banyuls-sur-Merin kylä sijaitsee todellisessa kulttuurien risteyskohdassa aivan...

Lasi kruunaa jalon juoman