Antti Suvanto
Taantuma kasaa veronkorotuspaineita
Muitakin lääkkeitä on käytettävä, jos palvelut ja etuudet halutaan tulevina vuosina säilyttää, sanoo Antti Suvanto Suomen Pankista.
Juuri nyt taloustaantuma tarkoittaa monille suomalaisille huolta oman tai läheisten työpaikan pysyvyydestä. Vähitellen myös taantuman julkiseen talouteen iskemät kolhut alkavat vaikuttaa kansalaisten arjessa, eritoten kuntapalveluissa.
”Valtiontaloudessa taantuman vaikutukset näkyvät nopeasti verotulojen supistumisena. Kuntatalouden suurimmat vaikeudet ovat vielä edessä”, osastopäällikkö Antti Suvanto Suomen Pankista sanoo. ”Kunnilla ei ole kovin paljon varaa velkaantua, ja ne joutuvat lomauttamaan ja sopeuttamaan palvelujaan.”
Se tarkoittaa kuntien palvelujen heikkenemistä siitä huolimatta, että kunnat kiristävät verotustaan ja valtio jonkin verran lisää rahoitustaan kunnille.
Julkista taloutta kurittaa taantumassa verotulojen väheneminen ja esimerkiksi sosiaali- ja työttömyysmenojen lisääntyminen. Rahaa kuluu myös elvytykseen, joka toki toisaalta lievittää taantuman oireita.
Maan hallitus on vakuuttanut, että talouden heikkenemisestä huolimatta valtiovalta ei tässä vaiheessa tee menoleikkauslistoja. Se on Antti Suvannon mielestä hyvä.
”Leikkaukset vain syventäisivät taantumaa. On hyväksyttävä, että julkisen talouden rahoitustilanne tässä vaiheessa heikkenee. Onneksi Suomen valtiontalous on niin hyvässä kunnossa, että valtion mahdollisuudet saada lainaa eivät aivan äkkiä tyrehdy.”
Mutta vaikka julkisen talouden pohja Suomessa on vahva, syvälle ollaan menossa. ”Ei niin suuria puskureita voi ollakaan, että ongelmat pystyttäisiin torjumaan, kun vienti putoaa 20 prosenttia”, Antti Suvanto kuvaa viime kuukausien tilannetta.
Vientiteollisuus on vajonnut taantumaan ensimmäisenä, ja ensimmäisenä se alkaa myös nousta. Julkisessa taloudessa käänteet näkyvät viipeellä. ”Työllisyyden heikkenemisessä pahinta aikaa eletään ehkä tämän vuoden lopulla. Julkinen talous saattaa olla hankalimmassa tilanteessa vuoden 2011 budjettia tehtäessä”, Antti Suvanto arvioi.
Kun akuutista kriisistä päästään, edessä on sitkeyttä vaativa savotta taantuman pitkäaikaisten vaikutusten paikkailussa ja talouden tasapainottamisessa. ”Siinä tarvittavia päätöksiä on ruvettava tekemään hyvissä ajoin, kriisin vielä kestäessä.”
Pudotus tulee pahaan paikkaan
Ennen taantumaa valtiontalouden odotettiin tuottavan lähivuosina reippaasti ylijäämää, mutta nyt tulossa onkin alijäämää. Pudotus on melkoinen, ja se tulee pahaan paikkaan:
”Yksi suurista pitkän aikavälin ongelmistamme on väestön ikääntyminen ja siitä aiheutuvat eläke- ja hoivamenot. Taantuma heikentää taloutta, mutta ei muuta väestökehitystämme. Haaste hoitaa nuo menot on nyt paljon suurempi kuin aiemmin.”
Tavoitteena on aiemmin ollut vahvistaa julkista taloutta niin, että kun eläke- ja hoivamenot alkavat kasvaa, valtiolla on varaa velkaantua. Taantuma romuttaa suunnitelmat.
”Ennen taantumaa arvioitiin, että väestön ikääntymismenoista aiheutuva rahoitusvaje vastaisi noin 1,5 prosenttia bkt:stä. Sen verran pitäisi siis joko julkisia menoja pysyvästi pienentää tai veroja kiristää, jotta menot saataisiin rahoitettua. Nyt tuo lisärahoitustarve on useita prosenttiyksikköjä suurempi”, Antti Suvanto sanoo.
Kysymys on miljardeista euroista. Tilanteen korjaamiseksi suomalaisten pitäisi pidentää työuraansa vielä enemmän kuin ennen taantumaa arvioitiin. Lisäksi julkiset palvelut tulisi tuottaa nykyistä tehokkaammin.
"Toinen vaihtoehto on, että palveluja ja etuuksia heikennetään. Sitä suomalaiset eivät halua”.
Antti Suvanto pitää tärkeänä, että julkisen palvelutuotannon tuottavuutta aletaan todenteolla parantaa erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollossa.
”Tuottavuus on ollut laskevalla uralla pitkään. Keinoja sen parantamiseen täytyy olla – ja onkin, se on nähty tutkimuksissa ja vertailuissa, jotka ovat osoittaneet merkittäviä tuottavuuseroja julkisten palveluntuottajien välillä. Julkisella sektorilla ei vain ole kilpailua, joka tasaisi eroja, kuten yksityisellä puolella.”
Esimerkkinä yhdestä, mutta isosta kompastuskivestä tuottavuuden parantamisessa Antti Suvanto pitää terveydenhuollon tietojärjestelmävyyhteä. Suomen sairaaloissa ja terveyskeskuksissa on jopa tuhansia tietojärjestelmiä, jotka eivät ole yhteensopivia. ”Jos olisivat, voisi syntyä aika paljon säästöjä”, Antti Suvanto sanoo.
Hän ei usko, että tietojärjestelmiä saadaan yhtenäistettyä, jos asia on yli kolmensadan kunnan itsenäisen päätöksenteon takana. ”Ei, siihen tarvittaisiin yksi, valtakunnallinen päätös.”
Jos julkisen palvelutuotannon tehostamistoimissa ja työurien pidentämisessä ei onnistuta, edessä on verotuksen kiristäminen.
Suomen Pankissa tehtyjen laskelmien mukaan taantuman vaikutusten vuoksi kokonaisveroastetta saatetaan joutua pitkällä aikavälillä kiristämään karkeasti haarukoiden yli viisi prosenttiyksikköä tämänvuotisesta noin 42 prosentista. Silloin mentäisiin jo yli lähihistorian kireimpien lukemien.
”Se olisi hankala juttu – Suomihan on jo ennestään kireän verotuksen maa, vaikka viime vuosina verotus on keventynyt.”
”Ainakaan työhön ei tulisi kohdistaa liikaa veropainetta, sillä kireä työtulojen verotus vaikuttaa kielteisesti työvoiman tarjontaan. Nythän me tarvitsisimme kannustimia työntekoon, jotta mahdollisimman suuri osa ihmisistä olisi töissä ja mahdollisimman pitkään”, Antti Suvanto sanoo.
Velkaloukku voi vaania vaurastakin
Vaikka synkältä näyttää, Suomen julkinen talous todennäköisesti kestää taantuman paineita paremmin kuin moni muu maa. Antti Suvanto huomauttaa, että valtioiden luotottamisesta kiinnostuneiden sijoittajien (esimerkiksi suurten eläke- ja sijoitusrahastojen) silmissä Suomi on lähes yhtä hyvässä asemassa kuin perinteisesti Euroopan halutuimpana sijoituskohteena pidetty Saksa.
”Suomi joutuu maksamaan lainoistaan korkoa vain 0,3-0,5 prosenttiyksikköä enemmän kuin Saksa.”
Samaan aikaan Irlanti, Kreikka ja monet muut ahtaalle joutuneet maat joutuvat lainaamaan jopa useita prosenttiyksikköjä kovemmalla korolla. Joillakin mailla on jo vaikeuksia lainan saamisessakin.
”Suomen ja Saksan luottokelpoisuudessa ei ole eroa”, Antti Suvanto selvittää. Pientä korkoeroa syntyy lähinnä siitä, että valtionlainojen markkinat ovat Saksassa suuremmat ja vilkkaammat ja siksi sijoittajille kiinnostavammat kuin Suomessa.
Silti Antti Suvanto vaikuttaa harmistuneelta, kun häneltä kysyy, eikö meillä olisi nyt varaa ottaa reippaamminkin velkaa. Hän kiirehtii varoittamaan pidäkkeettömästä velkataakan kasvattamisesta.
”Kun julkisen talouden velan ja alijäämän suhde bkt:hen ylittää tietyt rajat, joudutaan kierteeseen, jossa velan kasvu ei enää pysähdy. Silloin myös koko ajan suurempi osuus verotuloista alkaa kulua velan korkojen maksuun. Yhä vähemmän jää rahaa muuhun”, hän sanoo.
Tällaisen velka- ja alijäämäloukun ehkäisemiseksi on laadittu myös EU-maiden kasvu- ja vakaussopimus, jonka mukaan jäsenvaltioiden julkisen talouden alijäämä ei saisi ylittää kolmea prosenttia eikä velka 60 prosenttia bkt:stä. Nämä rajat alkavat kuitenkin paukkua monessa maassa jo tänä vuonna.
Suomen julkinen talous on ollut monta vuotta ylijäämäinen, mutta alijäämän ennustetaan kasvavan kolmeen prosenttiin ensi vuonna.
Julkisen sektorin velkaansa Suomi pienensi yli kymmenen vuotta, ja toistaiseksi velka on kasvanut vasta hieman. Sen arvioidaan nousevan tänä vuonna noin 35 prosenttiin bkt:stä, mutta parissa vuodessa kivutaan jo lähelle 45 prosenttia. Ja mitä nopeammin taantuma supistaa bkt:tä, sitä nopeammin suhteellinen velkakuorma kasvaa. Vähitellen se alkaa nostaa myös velkarahan hintaa.
Viime vuosikymmenen laman jälkeen velkaa oli lähes 70 prosenttia bkt:stä.
Nousuunkin pitää muistaa varautua
Taantuma syö Suomen kilpailukykyä monin tavoin, mutta helpolla eivät pääse muutkaan. ”Esimerkiksi veroasteet ovat nousussa kaikkialla Yhdysvaltoja myöten. Verotus on kiristymässä myös Itä-Euroopan maissa, joissa ei ole suurta julkista sektoria, mutta jotka ovat nyt pahasti velkaantumassa”, Antti Suvanto kertoo.
Taantuman haittojen torjunta ja uuteen nousuun varautuminen vaativat osin samoja asioita. ”Nyt pitää varmistaa, että kun nousu alkaa, meillä on kyky lähteä mukaan”, Antti Suvanto sanoo. ”Tärkeää on muun muassa huolehtia siitä, että ihmisiä ei syrjäydy työvoimasta, kuten 1990-luvulla kävi.”
”Suomalaiset yritykset ovat hyvässä kunnossa ja ne ovat valmiita nousuun – ellei nousu sitten siirry 5-10 päähän, jolloin nykyiset eväät tulevat syödyksi ennen sitä.”
Julkinen talous tokenee taantumasta hitaammin kuin yritysmaailma. ”Yleensä julkisen talouden alijäämän pienentäminen kestää vuosia.”
”Toisaalta myönteisiä yllätyksiäkin on koettu. Niin kävi 1990-luvun lopulla, jolloin informaatio- ja viestintäteknologiateollisuuden buumi sekä omaisuus- ja optiotulot nostivat alijäämäisen julkisen talouden parissa vuodessa ylijäämäiseksi.”
Kuka?
Nimi: Antti Suvanto
Tehtävä: Rahapolitiikka- ja tutkimusosaston osastopäällikkö Suomen Pankissa
Miten kauan olette työskennellyt Suomen Pankissa?
”Vuodesta 1989. Tosin välillä olin 3,5 vuotta Brysselissä Suomen EU-edustustossa saattamassa Suomea EU:n jäseneksi. Kun aloitin Brysselissä, EU-suurlähettiläänä oli Erkki Liikanen.”
Erkki Liikanen on istunut Suomen Pankin pääjohtajana vuodesta 2004. Pääjohtaja on 1980-luvun jälkeen vaihtunut kolmesti. Onko mikään pankissa enää samalla mallilla kuin 1980-luvun lopussa?
”Työpaikkaruokalan ruoka on aina ollut hyvää, vaikka palveluntuottaja on välillä vaihtunut...”
Lama vai taantuma, kumpi on oikea termi nykytilanteeseen?
”Laman sijasta puhun mieluummin syvästä taantumasta. Se tuntuu kuvastavan paremmin sitä, että aikanaan tämä menee myös ohi.”