Kim Lindström
Pörssi paranee pilkkahinnoistaan
”Ei näillä hinnoilla ole mitään tekemistä osakkeiden pitkän aikavälin todellisten arvojen kanssa”, kokenut sijoittaja ja sijoituskirjailija Kim Lindström sanoo pörssin nykymenosta. Hän uskoo, että muutos tulee – mutta koska?
”Yli 40 vuotta olen ollut sijoittaja, ja näihin vuosiin on osunut vain pari ajanjaksoa, jolloin on ollut yhtä edullista ostaa osakkeita kuin nyt. Toinen oli 1977 öljykriisin jälkeen ja toinen 1992 laman aikaan. Osakkeita sai silloinkin pilkkahintaan”, Kim Lindström kertoo.
Hän ei siis ole antanut taantuman lamauttaa, vaan uskoo poikkeuksellisessa tilanteessa avautuvan myös mahdollisuuksia sijoittajalle.
Se ei silti tarkoita, ettei hän näkisi talouskriisiä koko vakavuudessaan. ”Esimerkiksi loppuvuonna Suomen vienti ja teollisuustuotanto vähenivät niin paljon, että en koko urani ajalta muista yhtä isoja vuositason muutoksia”, hän kertoo. Ja pörssissä ”syys- ja lokakuu olivat hurjimmat, jotka olen kokenut”.
Kim Lindströmin omankin osakesalkun arvo on tietysti tässä rytäkässä reippaasti huvennut. Miten sijoittaja pystyy pitämään hermonsa?
”Kun on ollut riittävän pitkään mukana, ei kovin paljon kiinnitä huomiota salkun arvon vaihteluun. Sitä paitsi en myy näihin hintoihin. Tilanne olisikin aivan toinen, jos nyt joutuisi pakosta myymään.”
Monet ovat joutuneet, ja jatkuva myyntivyöry on syventänyt pörssikurssien syöksykierrettä.
Miten pitkään myytävää voi vielä riittää?
”Myyntejä ja pakkomyyntejäkin on varmasti vielä edessä, mutta myös merkkejä paremmasta on jo näkynyt. Helsingin pörssissä vaihto pieneni huomattavasti viime vuoden lopulla, joten myynnit vähenivät. Toisaalta monessa pörssiyhtiössä osakkeenomistajien lukumäärä on kasvanut, joten piensijoittajat ovat uskaltaneet myös ostaa osakkeita”, Kim Lindström sanoo.
Hänen mielestään piensijoittajat ovat nyt toimineet fiksummin kuin monet suursijoittajat, kuten useat eläkevakuutusyhtiöt (joiden osakemyynnit tosin ovat johtuneet osittain eläkeyhtiöiden vakavaraisuussäännöksistä).
Hän huomauttaa, että esimerkiksi Terveystalon osakekurssi oli pörssissä noin 60 senttiä, kun yhtiötä tavoitteleva englantilainen ostaja tarjosi siitä 2 euroa. ”Eivät englantilaiset tyhmyyttään tai hyvää hyvyyttään ole valmiita maksamaan yhtiöstä ylihintaa. Ehkä se kertoo myös, mitä mieltä he ovat pörssin nykyisestä arvostustasosta.”
”Olen vuorenvarma – jos osakemarkkinoilla ylipäätään voi olla varma mistään – että jonkin ajan kuluttua pörssiosakkeiden kurssitaso moninkertaistuu. Siihen voi kyllä kulua vuosia.”
”Meillä on kuitenkin terveitä, hyviä yhtiöitä, joiden arvo on pudonnut reilussa vuodessa jopa kymmenesosaan. Ei näillä hinnoilla ole mitään tekemistä osakkeiden pitkän aikavälin todellisten arvojen tai yritysten laman jälkeisen ansaintakyvyn kanssa”, Kim Lindström sanoo.
Pohja paljastuu vasta jälkikäteen
”On mahdollista, että osakemarkkinoilla vielä mennään alaspäin. Rohkaisevaa nyt on, että pisin ja jyrkin pudotus näytti päättyvän joulukuulle, ja viime viikkoina kurssit ovat enimmäkseen sahanneet edestakaisin voimistuneista lamatunnelmista huolimatta”, Kim Lindström kertoo.
Hän muistuttaa, että vain jälkikäteen pystyy näkemään, milloin kurssit ovat olleet pohjassa. Siksi ajallinen hajautus eli osakkeiden ostaminen melko säännöllisesti ja vähän kerrallaan (eli monella eri hinnalla) on hyvä keino pienentää sijoitusten riskiä.
Mutta miten valita osakkeita, kun kaikkien kurssit ovat romahtaneet?
”Pysyisin tiukasti erossa yhtiöistä, joissa on rakenteellisia ongelmia. Sen sijaan aina kannattaa panostaa laatuun: vakavaraisiin, kannattaviin ja kasvaviin yhtiöihin. Kun taloustilanne kääntyy, ne toipuvat nopeimmin.”
Suhdanteet riepottavat eri alojen firmoja eri tavalla. Taantuma on pahinta myrkkyä esimerkiksi rakennusteollisuudelle, kun taas terveydenhuoltoalalla ja päivittäistavarakaupassa liiketoiminta jatkuu tasaisempana.
”Voi olla, että esimerkiksi YIT:n toipuminen kestää, mutta toisaalta sen kurssi on niin halpa, että siihen sijoittamisessakaan ei enää ole kovin suurta riskiä.”
”Orion on pärjännyt pörssiromahduksessa keskimääräistä paremmin. Perinteisiä defensiivisiä (vähemmän suhdanneherkkiä) yhtiöitä ovat esimerkiksi elintarvikealan HKScan ja Atria, mutta niiden kannattavuudessa on toivomisen varaa. Stockmann on kärsinyt kovasti siitä, että Lindex-kaupan ajoitus epäonnistui ja yhtiö velkaantui väärään aikaan.”
”Pankkiosakkeiden kanssa olisin aika varovainen, vaikka ne voivat nyt olla hyvinkin halpoja. Suomessa toimivat pankit välttivät suoranaiset subprime-ongelmat, mutta kun taantuma etenee, alkaa syntyä luottotappioita. Kukaan ei tiedä, miten syvä lamasta tulee”, Kim Lindström pohdiskelee.
Osinko on yhä hyvä ohjenuora
Myöskään metsäteollisuus ei houkuta alan rakenteellisten ongelmien vuoksi. Sen sijaan Kim Lindströmiä ovat kiinnostaneet muun muassa vahvat konepajayhtiöt, kuten Kone, Konecranes ja Outotec.
Ne ovat vientivetoisia ja kärsivät nyt, mutta Lindström uskoo niissä olevan ainesta pidemmän tähtäyksen menestyjiksi. ”Konecraneskin on jatkuvasti kasvattanut markkinaosuuttaan. Ja nyt, kun pörssiyhtiöiden osingot ovat laskeneet enemmän kuin kuvittelin, muun muassa juuri Konecranes ja Outotec ovat kasvattamassa osinkoaan. Tällainen osinkoesitys kertoo, että yhtiön hallituksella on uskoa ja itseluottamusta”, Lindström kehuu.
Teknologiaosakkeita Kim Lindström ei oikein tunne omikseen. ”Aina en täysin ymmärrä, mitä teknoyhtiöt tekevätkään. Ehkä minun teknotietämykselläni olisi viisainta luottaa teknologiaosakkeissa lähinnä Nokiaan”, Kim Lindström tuumii.
Hänellä on poikansa Tom Lindströmin, 33, kanssa sijoitus- ja konsulttiyhtiö, jossa he yhdessä työskentelevät. Yhtiössä teknologiasektori on enemmänkin Tom Lindströmin sarkaa. ”Mutta aika samantyyppisiin sijoitusratkaisuihin me yleisesti ottaen päädymme”, Kim Lindström kertoo.
Teknologiayhtiöt eivät kuitenkaan erityisesti kiinnosta häntä siksikään, että niistä ei löydy hyviä osingon – saati kasvavan osingon – maksajia. Vaikka pörssin osinkokevään anti jää tänä keväänä tavallista heikommaksi, Kim Lindström pitää osinkoa edelleen yhtenä tärkeänä ohjenuoranaan osakevalinnoissaan.
”Kasvava osinko johtaa varmimmin vaurastumiseen. Osingon nousu nostaa myös yhtiön kurssia. Lisäksi hyvä osinko kertoo siitä, miten luottavaisesti yhtiön hallitus katsoo tulevaisuuteen.”
Hallituksen jäsenten ja yrityksen johdon näkemyksiä yhtiöstä voi tutkailla myös seuraamalla heidän osakeomistuksiaan ja niiden muutoksia.
”Suomessa ongelmana kuitenkin on, että suurin osa sisäpiiriläisistä on hyvin pieniä omistajia yhtiöissään. Hallituksissa istuu paljon jäseniä, jotka eivät omista kyseisten yhtiöiden osakkeita lainkaan, vaikka ovat hallituksessa muka osakkeenomistajia edustamassa.”
Vipurahastoja vaaditaan ruotuun
Sijoitusmarkkinoilla ja koko taloudessa on tapahtumassa muutoksia, joista osa johtuu finanssikriisistä ja osa muista syistä.
Suuret, kansainväliset vipurahastot (hedgerahastot, velkavivulla toimivat riskirahastot), ovat Kim Lindströmin mukaan olleet yksi finanssikriisin ja osakemarkkinoiden romahduksen päätekijöistä. Ne muun muassa tekivät rahaa velalla ja kurssilaskulla. ”Joissakin maissa poliisi tutkii epäilyjä, joiden mukaan vipurahastot olisivat jopa levittäneet huhuja saadakseen kurssit laskuun.”
”Ne näyttäisivät myös pystyvän jossain määrin toimimaan yhteisen suunnitelman mukaan.”
Vipurahastot ovat kompastuneet kriisiin itsekin ja kutistuneet siinä määrin, että Kim Lindström uskoo niiden merkityksen jäävän jatkossa aiempaa vähemmäksi.
Hän myös uskoo, että vipurahastojen toiminnalle ja avoimuudelle aletaan asettaa tiukkoja vaatimuksia. ”Rahastojen tulee kertoa itsestään ja toiminnastaan. Todennäköisesti myös paine puuttua veroparatiisisaarten asemaan kovenee, sillä ne ovat myötävaikuttaneet vipurahastojen toimintaan.”
Erityisesti ne vipurahastot, joiden kotipaikka on veroparatiiseissa, ovat pystyneet toimimaan monella tapaa verhon takaa.
Jyrkästä laskusta jyrkkään nousuun?
Viime aikojen kaltaisessa kurssikehityksessä velkavivun käyttö olisi kohtalokasta, joten sijoitusmaailmassa lisätuottojen tavoitteleminen velan avulla vähenee toistaiseksi. ”Sen vuoksi osakekurssit eivät myöskään palaudu kovin nopeasti vuosien 2006-07 korkealle tasolle, joka syntyi osittain juuri velaksi”, Kim Lindström muistuttaa.
Vaikka jossain vaiheessa näkymät kääntyvät päivänpaisteen puolelle, epävarmuus jatkunee taloudessa pitkään. Sijoittajat tuntevat sen nahoissaan. ”Volatiliteetti (arvon vaihtelu) lisääntyy.”
Yleisesti taloudessa valtiovalta ja poliitikot ovat saamassa aiempaa enemmän sananvaltaa, koska pankkitukia ja elvytystoimia maksetaan veronmaksajien rahoilla lähes kautta maailman. Hyvä vai huono asia, Kim Lindström kysyy – eikä vastaa siihen suoraan itsekään.
Mielenkiintoista on nähdä, mitä kaikkia vaikutuksia ennennäkemättömän voimallisesta globaalista elvytyksestä koituu.
”Olin alkuvuodesta kuuntelemassa Ruotsin entisen pääministerin Göran Perssonin laajaa esitelmää. Hän arveli, että talouden noususta saattaa tulla yhtä jyrkkä kuin nyt nähtävä lasku”, Kim Lindström kertoo.
”Korot lähes nollaan laskemalla ja muulla voimakkaalla elvytyksellä yritetään nyt saada taloutta väkisin käyntiin. Kun luontainen kysynnän kasvu aikanaan alkaa, elvytystoimet ovat pohjalla ikään kuin lisäruutina kasvua voimistamassa.”
Kuka?
Nimi: Kim Lindström
Tehtävä: Vuosikymmeniä liike-elämässä ja pankkimaailmassa toiminut sijoittaja sekä sijoituskirjailija.
Olet kertonut harrastavasi kieliä. Mitä kieliä?
”Jo nuorena kiinnostuin Virosta ja viron kielestä. Tiesin, että Viron kohtalo oli tarkoitettu myös Suomelle. Ärsytti, kun Neuvostoliittoa varottaessa Suomessa oltiin ikään kuin Viroa ei olisi olemassa.”
”Myös espanjan kieli on nuoruuden harrastus. Olin DX-kuuntelija ja erikoistuin siinä Latinalaiseen Amerikkaan.”
Seuraatko talousuutisia kansainvälisistä tiedotusvälineistä?
”Aika ei tahdo siihen riittää. Tärkeimpiä amerikkalaisia uutisia pyrin kuitenkin seuraamaan, sillä ne vaikuttavat meilläkin heti.”