Elina Hykkönen
Äänestäjät liikkeelle, eurovaalien uurnissa on tilaa
”Eurovaalit ovat kansalaisten oikeus ja mahdollisuus vaikuttaa EU:n päätöksentekoon. Mepit ovat kansalaisten edustajia”, muistuttaa Eurooppalaisen Suomen projektipäällikkö Elina Hykkönen. Euroopan parlamenttiin valitaan 7. kesäkuuta 13 suomalaista parlamentin jäsentä.
”Me kaikki olemme osa Euroopan unionia ja muovaamme yhdessä kansalaisten Eurooppaa. Unionin tarkoituksena on eurooppalaisten elämänlaadun parantaminen”, Elina Hykkönen pohtii ja tähdentää äänioikeuden merkitystä. ”Äänioikeus on perusoikeus, josta kannattaa pitää kiinni.”
Uurnille Elina Hykkönen kannustaa myös EU:n kritisoijat. ”Puolueiden ja ehdokkaiden kirjo on laaja. Jokaiselle löytyy oma ehdokas. Olitpa EU:n kannattaja tai vastustaja, tärkeintä vaikuttamiskeinoa ei pidä jättää käyttämättä.”
Eurooppalainen Suomi starttasi viime viikonloppuna Espoosta koko maan kattavalle eurovaalikiertueelle. Kuukauden aikana yhteisen Euroopan asialla olevalle kansalaisjärjestölle tulevat tutuksi maakuntien markkinapaikat.
”Törmäytämme tapahtumissa puolueita, teemoja ja ehdokkaita. Luvassa on kipinöivää keskustelua ja mielipiteenvaihtoa. Ehdokkaiden erot tulevat varmasti tilaisuuksissa esiin. Vaaliteesinämme on: hanki oma meppi – vaikuta arjen asioihin.”
Moni empii äänestämistä
Euroopan parlamentin tiedotustoimiston ja MTV3:n alkuvuonna teettämän tutkimuksen mukaan vain vajaa puolet suomalaisista (48 %) on varma äänestämisestään Eurooppavaaleissa kesäkuussa.
Viime vaaleissa äänioikeutetuista suomalaisista 41 prosenttia käytti äänioikeuttaan. Vuonna 1999 lukema oli vaivaiset 31 prosenttia.
Tutkimuksen mukaan varmasti tai luultavasti äänestämättä jättävien määrä on kasvanut suhteessa aikaisempiin tutkimuksiin. Silti enemmistö (67 %) suomalaisista kokee äänestämisen Euroopan parlamentin vaaleissa henkilökohtaisesti tärkeäksi tavaksi vaikuttaa EU:n päätöksiin.
Vaikka kysely ei kerro hyvää suomalaisten äänestysaktiivisuudesta, suhtautuu Elina Hykkönen tuleviin vaaleihin toiveikkaasti.
”Jos äänestystrendi pysyy aikaisemman kaltaisena, nousisi äänestäneiden määrä 50 prosentin tuntumaan. Se olisi eurovaaleissa suomalaisille loistotulos.”
Positiivista on suomalaisten Eurooppa-myönteisyys, mikä on EVA:n kevättalvella julkaiseman arvo- ja asennetutkimuksen mukaan noususuunnassa.
”40 prosenttia suhtautuu nyt EU-jäsenyyteen myönteisesti ja 25 prosenttia kielteisesti. Neutraalilla kannalla on 33 prosenttia.” Syksyllä 2007 EU-jäsenyyteen suhtautui myönteisesti 36 prosenttia.
Elina Hykkönen soisi yhä useamman suomalaisen pitävän eurooppalaisuutta osana suomalaista identiteettiä. Kyselystä selviää, että vain 13 prosenttia suomalaisista tuntee itsensä sekä suomalaiseksi että eurooppalaiseksi.
”Lukema on ollut lähestulkoon sama vuodesta 1990 lähtien. Kun mukaan lasketaan myös lähes samaa mieltä olevat, on mukana jo lähes puolet suomalaisista.”
Euro pistää liikkeelle
Yhteistä Eurooppaa koskevat uutiset eivät ole kannustavaa luettavaa EU-kansalaiselle. Talouskurimus ei osoita laantumisen merkkejä, ja jo 18,1 miljoonaa työtöntä eurooppalaista kolkuttelee Eurostatin tilaston mukaan työvoimatoimistojen ovia.
Mikä motivoisi äänestäjät vaaliuurnille?
”Vaikkapa 10-vuotista taivaltaan juhliva euro. Euro on Eurooppa-aatteen konkreettinen ilmentymä, jonka voi sujauttaa taskuun. Yhteisessä valuutassa kulminoituu EU:n perusajatus yhteisistä sisämarkkinoista.”
Vaikka taloudessa nyt puhaltavat taantuman tuulet, ovat sisämarkkinat luoneet eurooppalaisille ja samalla suomalaisille vaurautta ja vakautta. Tullitilastojen mukaan tammikuussa Suomen suurimmat vientimaat olivat Saksa, Ruotsi ja Ranska.
Rahoitusmarkkinoiden kriisistä huolimatta ei sovi unohtaa rahapoliittista vakautta. Taantumassa yhteinen valuutta on voimavara. ”Inflaatio on EU-alueella alhainen ja korot ovat matalammalla, kuin ne olisivat, jos emme olisi euromaa.”
Seuraavalla vaalikaudella Euroopan parlamentti tekee merkittäviä taloutta koskevia päätöksiä. On ratkaistava esimerkiksi, kuinka pitkälle EU:n on mentävä rahoitusmarkkinoiden sääntelyssä, onko esimerkiksi tavoitteeksi asetettava eurooppalainen finanssivalvontaelin ja millainen rooli Euroopan keskuspankilla tulee olemaan markkinoiden kehityksen valvonnassa.
Rahaan liittyy suomalaisten tyypillinen valitusvirsi EU:n nettomaksajan roolista. Nettomaksajia olemme, koska talouskasvu on ollut Suomessa vahvempaa kuin Euroopassa keskimäärin.
Esimerkiksi vuonna 2007 Suomi maksoi nettona Euroopan unionille 158 miljoonaa euroa. ”Norja maksoi samana vuonna EU:lle 300 miljoonaa euroa päästäkseen mukaan unionin yhteismarkkinoille”, Elina Hykkönen vertaa ja viittaa pääministeri Matti Vanhasen puheeseen Suomen EU-politiikan tahtotila 2010-luvulla -seminaarissa kevättalvella.
Ilmastonmuutos askarruttaa
Kansalaisten mielestä Euroopan unioni pystyy vaikuttamaan myönteisesti erityisesti ilmasto- ja energiakysymyksiin. Myös Elina Hykkönen nostaa ilmasto- ja energia-asiat äänestysmotiivina korkealle.
”Eurooppa on osoittanut moraalista johtajuutta ilmastonmuutoskysymyksessä. Tarvitsemme globaalin ongelman ratkaisussa laajaa yhteistä rintamaa ja yhteisiä ratkaisuja. Suomalaiset ovat valmiita vaikuttamaan ilmastonmuutokseen myös henkilökohtaisilla teoilla.”
Energiaturvallisuus, energian hinta ja suhteet energiaa tuottaviin maihin ovat nousseet EU:ssa merkittävään rooliin. Muun muassa Venäjän ja Ukrainan kaasukiista on koskettanut eurooppalaisia talouksia.
”On tärkeää, että Eurooppa puhuu yhdellä äänellä energia-asioista.”
Mepit unionin työmyyriä
Kesäkuun vaaleissa Suomesta valitaan Euroopan parlamenttiin 13 uutta jäsentä. Parlamentti on ainoa EU:n toimielin, jonka jäsenet ovat suoraan kansalaisten valitsemia.
Hyvä syy astella vaalihuoneistoon ovat suomalaiset mepit. Vaikka joukko ei ole suuri, ovat suomalaiset parlamentaarikot menestyneet hyvin ja he ovat hoitaneet merkittäviä tehtäviä.
”Mepit ovat suuria vallankäyttäjiä”, Elina Hykkönen korostaa. Keskeinen osa työstä tehdään valiokunnissa, joissa mepit (esittelijä ja varjoesittelijä) laativat mietintöjä komission antamista lakiesityksistä. Parlamentti hyväksyy yhdessä neuvoston kanssa huomattavan osan komission esittämästä lainsäädännöstä.
”Jos meppi ei näy suomalaisessa mediajulkisuudessa, se ei tarkoita, että hän hoitaisi tehtävänsä huonosti.”
”Ehdokkuus eurovaaleissa on hatunnoston arvoinen teko.”
Lissabonin sopimus kasvattaisi valtaa
Euroopan unionin tulevaisuuden kannalta merkittävä Lissabonin sopimus on edelleen ratifioimatta. Mikäli sopimus syntyy, se antaa Euroopan parlamentille lisää valtaa ja vahvistaa sen roolia lainsäädäntötyössä.
”Lissabonin sopimukseen liittyvä yhteispäätösmenettely merkitsee muun muassa sitä, että parlamentti olisi tasavahva päättäjä lainsäädäntökysymyksissä neuvoston rinnalla.”
”Eurooppalaisten kannalta merkittävää on oikeus tehdä kansalaisaloitteita. Vähintään miljoona unionin kansalaista, joiden on edustettava useaa jäsenvaltiota, voisivat tehdä komissiolle toiminta-aloitteen. Se voisi toimia pohjana uudelle EU-säädökselle.”
Entä ne äänestäjiä askarruttavat käyrät kurkut, saako niitä myydä EU:n alueella?
”Standardit helpottavat EU-kuluttajien arkea ja lisäävät turvallisuutta. Käyrien kurkkujen myyntiä ei ole oikeasti koskaan kielletty esimerkiksi toreilla”, Elina Hykkönen naurahtaa. Nyt muotopuolia vihanneksia saa myydä kaupoissakin, sillä jäsenmaat päättivät poistaa viime vuoden loppupuolella 26 hedelmältä ja vihannekselta koko- ja muotovaatimukset.
Kuka?
Nimi: Elina Hykkönen
Tehtävä: Eurooppalaisen Suomen projektipäällikkö vuodesta 2000. Työskennellyt aikaisemmin mm. Pohjola-Nordenin Nuorisoliiton pääsihteerinä.
”Järjestöharrastus muuttui vähitellen työksi. Työssäni parasta on monipuolisuus. Eurooppalaisen Suomen kiertueilla tapaan tuhansia ihmisiä, toisaalta istun välillä kokouksissa. Järjestämme paljon tilaisuuksia, teemme julkaisuja ja otamme kantaa EU:n kehittämiseen esimerkiksi lausuntojen ja kannanottojen muodossa. Skaala on laaja.”
Mikä on mansikkapaikkasi Euroopassa?
”Palaan harvoin toistamiseen samaan paikkaan. Viimeisin mansikkapaikkani löytyi kuitenkin Budapestistä. Kaupunki oli viehättävä.”
Eurovaalit kesäkuussa
Eurovaalit järjestetään Suomessa 7. kesäkuuta. Ennakkoäänestys järjestetään kotimaassa 27.5.-2.6. ja ulkomailla 27.-30.5. Euroopan parlamenttiin valitaan Suomesta 13 jäsentä vaalikaudeksi 2009-2014.
Eurovaaleissa koko Suomi on yhtenä vaalipiirinä. Vaalien ehdokkaat ovat ehdokkaina koko maassa ja äänestäjä voi äänestää suoraan sitä henkilöä, jonka haluaa tulevan valituksi.
Vaalit järjestetään 27 EU-maassa (vaalipäivät vaihtelevat). Kaikkiaan EU-parlamenttiin valitaan 736 jäsentä.
Uusi parlamentti aloittaa 14. heinäkuuta. Vaalien jälkeen parlamentti valitsee järjestäytymisistunnossaan keskuudestaan puhemiehen ja varapuhemiehet sekä asettaa valiokunnat 2,5 vuodeksi.
Jäsenet ryhmittyvät poliittisiin ryhmiin, jotka muodostuvat poliittisten näkemysten, eivät kansallisuuden mukaan. Euroopan parlamentissa on tällä hetkellä 7 poliittista ryhmää.